Ero sivun ”Aaro Kivilinna” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8
p kh
Rivi 1:
'''Aaro Gabriel Kivilinna''' ([[5. joulukuuta]] [[1906]] [[Viipuri]] – [[11. helmikuuta]] [[1940]] [[Johannes (kunta)|Johannes]]) oli suomalainen [[pesäpallo]]ilija, [[jääkiekko]]ilija ja urheiluvaikuttaja.<ref name="v1"/> Hän pelasi urallaan sekä pesäpalloa että jääkiekkojääkiekkoa pääsarjatasolla. [[Helsingin Jalkapalloklubi (jääkiekko)|HJK:ssa]] hän voitti kolme jääkiekon Suomenmestaruutta ja yhteensä seitsemän SM-mitalia. [[Helsingin Pallonlyöjät|Helsingin Pallonlyöjissä]] Kivilinna sai puolestaan kaksi pesäpallon SM-mitalia.
 
Kivilinna oli mukana sekä pesäpallon että jääkiekon kehittämisessä. Hän oli 1931 HPL:n edustajana [[Suomen Pesäpalloliitto|Pesäpalloliiton]] perustamiskokouksessa ja toimi 1932–1936 [[Suomen Jääkiekkoliitto|Jääkiekkoliiton]] sihteerinä ja 1936–1940 varapuheenjohtajana. Jääkiekkoliitto jakaa vuosittain hänen mukaansa nimettyä [[Aaro Kivilinnan muistopalkinto|muistopalkintoa]], joka annetaan vuoden parhaalle seuralle, ja hänet on valittu [[Suomen Jääkiekkoleijona]]ksi.
Rivi 9:
Kivilinna toimi vuoden 1931 HPL:n puheenjohtajana ja edusti lokakuussa 1931 seuraa Pesäpalloliiton perustamiskokouksessa. Lisäksi Kivilinna toimi perustamiskokouksen puheenjohtajana.<ref name="koripallo"/><ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.varsinais-suomenpesis.fi/?x103997=268876| Nimeke = Pesäpalloliitto aloitti itsenäisenä lajiliittona 80 vuotta sitten| Ajankohta = 10.10.2011| Julkaisija = Varsinais-Suomen Pesis ry| Viitattu = 11.7.2017}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Pesäpalloliiton johtokunnassa hän oli 1933–1938.<ref name="koripallo"/>
 
Kivilinna toimi myös Pesäpalloliiton julkaisemien lehtien Laaka ja Kiri päätoimittajana ja otteluiden kuuluttajana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pesis.fi/pesapalloliitto/artikkeliarkisto/?x2172098=137577| Nimeke = Helsingin Pallonlyöjät - Suomen ensimmäinen pallonlyönnin erikoisseura| Ajankohta = 10.10.2009|Julkaisija = Pesäpalloliitto| Viitattu = 11.7.2017}}</ref> Lisäksi Kivilinna selosti radioon vuonna 1932 pelatun mestarijoukkue [[Lahden Mailaveikot|Lahden Mailaveikkojen]] ja muun Suomen parhaimmiston välisen ottelun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pesis.fi/?x21605=19714438| Nimeke = Kuka keksi Itä-Lännen?| Ajankohta = 6.11.2015|Julkaisija = Pesäpalloliitto| Viitattu = 11.7.2017}}</ref>
 
=== Jääkiekko ===
Rivi 26:
 
== Merkitys ja tunnustukset ==
Kivilinna oli suomalaisen jääkiekkoilun uranuurtajia. Pelaamisen lisäksi hän toimi monissa tehtävissä liiton hallituksessa.<ref>Lahti & Paavola, s. 14.</ref> Kivilinna levitti lajia ympäri Suomea, ja hänen tavoitteenaan oli nostaa jääkiekko pois muiden lajien varjosta ja sen pelaajien keskittyvän täyspainoisestitäysipainoisesti lajiin heidän urheilu-uransa päälajina.<ref name="jääkiekkomuseo"/>
 
Jääkiekkoliitto on jakanut vuodesta 1973 Kivilinnan mukaan nimettyä [[Aaro Kivilinnan muistopalkinto|muistopalkintoa]], joka myönnetään seuralle, joka on pärjännyt parhaiten [[Jääkiekon SM-liiga|SM-liiga]], [[Mestis]], Naisten SM-sarja, A-, B- ja C-nuorten SM-liiga huomioon ottaen. Hänet on valittu myös ensimmäisten joukossa vuonna 1985 [[Suomen Jääkiekkoleijona|Suomen jääkiekkoleijonaksi]].<ref name="jääkiekkomuseo"/>
Rivi 34:
 
=== Pesäpallotuomarina ===
* [[Itä-LänsiItä–Länsi-ottelu|Miesten Itä-LänsiItä–Länsi-tuomari]] (2): 1936, 1938<ref name="Itä-Länsi-tuomarit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/~jouoj9/Tuomaritieto/ | Julkaisija = Jouni Ojala | Nimeke = Itä-LänsiItä–Länsi-tuomari 1932-20171932–2017 | Viitattu = 31.3.2018}}</ref>
 
== Lähteet ==
Rivi 43:
===Viitteet===
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="v1">Isänmaan puolesta 1949: 212-213212–213.</ref>
}}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Kivilinna, Aaro}}
[[Luokka:Suomalaiset jääkiekkoilijat]]