Ero sivun ”Oesch” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laurikainen (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
kielenhuoltoa ja muuta muotoilua
Rivi 1:
{{Korjattava/kieli}}
[[Tiedosto:Oesch sukuvaakuna taulu 1407.png|pienoiskuva|Oesch-suvun vaakunataulu ([[porvarisvaakuna]]) vuodelta 1407.]]
'''Oesch''' ({{K-de|Esch}} ''tai Ösch'') on [[Suomi|Suomessa]] vaikuttava, mutta [[Sveitsi]]stä [[Château-d’Œx]]in kunnasta lähtöisin oleva alun perin [[Talonpoika|talonpoikais–talonpoikainen]], jamyöhemmin [[Sveitsin porvaristo|porvarillinenporvarillistunut]] [[Virkamies|virkamiessuku]].
 
== Suvun historia ==
''=== Suvun historian murrosvaiheisesta vuodelta 1407.'' ===
 
Suvun miehet osallistuivat lukuisiin paikallisesti käytyihin kiistoihin ja sotatoimiin paikallisia [[Aateli|aatelisia]], sekä heidän sotilaitasotilaitaan vastaan, [[Talollinen|talonpojat]] ja [[Porvaristo|porvarit]] puolustivat kiivaasti omia paikallisia valtaoikeuksia, sillä talonpojattalonpojillakin lukeutuivatoli [[Säätysääty|säätyynsäädyllensä]] ja heillä oli säätyyn kuuluvia [[Erioikeus|erioikeuksia]]. Valtataisteluiden myötä joistakinjotkut suvun talonpojista kohosikohosivat valtaapitäviävaltaapitäviksi porvareitaporvareiksi useassauseissa [[Kantoni|Kantonissakantoneissa]]. Sanalaiset ja OeschiläisetOeschin suku sopivat vuonna 1407 erityisestä [[Porvaristo|porvarioikeudesta]] [[Bern|Bernin]] kaupungin kanssa.
 
[[Gruyères (Sveitsi)|Greyerzin]] kunnan kreivi [[Michael von Gruyère]] (synt. n. 1510– k.1575) ei hyväksynyt sopimusta ja määräsi [[Linnanvouti|linnanvoutina]] toimineen Oeschin, sekä Sanalaisiajoukon sanalaisia pidätettäviksi,. heidätHidät vietiin [[Belgia|Belgiassa]] sijaitsevaan [[Blankenberge|Blankenburgin]] kaupungin vankilaan. OeschOeschien ja Sanalaistensanalaisten avuksi saapui berniläisiä miehiä [[Thun|Thunista]], [[Frutigen|Frutigenista]] ja Siebenthalista ([[Simmental|Simmenthal]]), ja he valloittaenvalloittivat Jonin ja [[Rothenburg|Rothenburgin]] linnat. Sotaa ja riitelyä jatkui vielä puoli vuotta. Rauha solmittiin Valaliiton ja [[Basel|Baselin]] lähettilään välityksellä.
 
<big>B</big>erniläisetBerniläiset lähtivät 22. elokuuta 1407 rankaisemaan oeschiläisiä, mutta kreivi esti sodan, sillä hän pyysi armoa sukulaisilleen tarjoten berniläisille [[Rauhanraha|rauhanrahaa]], jonka hän sitten peri oeschiläisiltä. Rauhan välittäjänä toimi Baselin roomalaiskatollinen piispa [[Humbert von Neuenburg]] (1395–1417, sekä [[Baselin kantoni|Baselin]] ja [[Fribourg (kantoni)|Fribourgin]] kaupungit.
 
Vuosiluku 1407 on myös Oesch- suvun sukuvaakunassa.
Rivi 16 ⟶ 15:
[[Greyerzin linna]] ([[Saksan kieli|sak]]. ''Schloss Greyerz'') ja Tschudin [[Gruyères (Sveitsi)|Gruieraksi]] nimittämä kaupunki sijaitsivat Sanen juurella, [[San (joki)|Sana-joen]] varrella kaksi [[Peninkulma|peninkulmaa]] [[Saksa|Saksan]] [[Freiburgin hallintopiiri|Freyburgista]]. Kiistat jatkuivat vielä vuonna 1502, riitaa oli kreivin, oeschiläisten ja berniläisiin kuuluvien oriungilaisten kesken.
 
'''Oeschlaiset'''Oeschin ovatsuku saaneet elantonsaon vuosisatojen aikanaajan [[Alpit|alppivuorten]]saanut laitumilla tehdystäelantonsa [[Maanviljely|maanviljelystämaanviljely]]stä ja [[Karjanhoitokarjanhoito|karjanhoidosta]]. lähinnäHeidän laitumensa sijaitsevat [[LammasAlpit|lampaistaAlpeilla]], ja kotieläiminään he pitivät etupäässä [[Hieholammas|hiehoistalampaita]] ja [[Nautanauta|naudastanautoja]],. karjastaNiistä perheethe saivat [[Liha|lihaa]], lampaista ja [[Villamaito|villaamaitoa]], jalampaista myös [[LampaanmaitoVilla|maitoavillaa]], naudan. jaSekä lehmän että lampaan maidosta valmistetaan lampaanmaidostamyös [[juusto]]a.
 
=== Suomessa===
[[Thun]]Yksi hallintoalueensuvun [[Unterlangeneggpatrilineaarituus|isälinjainen]] kunnasta,haara [[Schwarzenegg]]on kylältävuodesta Suomeen1879 yksilähtien ''([[Patrilineaarisuus|isälinjainen]]'')asunut haaraSuomessa. saapuiSilloin Suomeen muutti valtion palkkaamanpalkkaamana [[meijeri]]- ja [[Karjanhoitokarjanhoito|karjatalouden]] ohjaajan,ohjaaja [[Christian Oesch]], myötäjoka vuonnaoli 1879kotoisin [[Thun]] hallintoalueen [[Unterlangenegg]] kunnasta, [[Schwarzenegg]] kylästä. Oesch perusti [[Tohmajärvi|Tohmajärvelle]] voi- ja juustomeijerin, jota myöhemmin laajennettiinlaajensi toimintaansa [[Häme]]eseen, [[Satakunnan maakunta|Satakuntaan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomeen]].
 
Christian Oesch meni avioliittoon Anna Barbara o.s. StegmannStegmannin kanssa. Perheen lapsista kuudenneksi vanhin poika oli [[Lennart Oesch|Karl Lennart]], joka tunnettiin paikkakunnalla ”Juusto-Össin poikana”. Perheen kotiopettajana toimi kirjailija [[Jalmari Finne]], jonka teos ''[[Kiljusen herrasväki]]'' on saanut innoituksensa perheen elämästä.
 
Tohmajärven keskustassa sijaitsevat Oeschintie ja Oeschinkuja, joista jälkimmäinen kulkee Oeschin entisen juustomeijerin tuntumasta.
Rivi 27 ⟶ 26:
== Suvun tunnettuja jäseniä ==
''Sveitsissä''
* [[Barthelemy Oesch]], (synt. n.1560– k.16271560–1627), [[Vaud]] kantonin [[Raati|raatikirjuri]] 1598–1603, [[Gruyères (Sveitsi)|Greyerzin]] alueen ([[Fribourg (kantoni)|Fribourg]]) [[vouti|maavouti]] 1603–1608, kapteeni [[Genova|Genovassa]], myöhemmin [[Ranska|Ranskassa]].
*[[Josse Pierre Oesch]], kapteeni Ranskalaisen komentaja [[Pfyffer (suku)|Pfyfferin]] [[Sveitsiläiskaarti|Sveitsiläiskaartin]] palveluksessa. Tunnustettiin ansioistaan [[Kultaisen kannuksen ritarikunta|Kultaisen kannuksen ritariksi]] vuonna 1675.
*Hans Oesch, maanviljelijä ja [[tuomari]] Thunissa.
Rivi 33 ⟶ 32:
''Suomessa''
 
* [[Christian Oesch]] Valtion(1860-1935), karjataloudenohjaajakarjatalouden ohjaaja ja meijeristi
* [[Lennart Oesch|Karl Lennart Oesch]] (1892–1978), jääkäri, [[kenraaliluutnantti]], ministeri ja Mannerheim-ristin ritari
* [[Rainer Oesch]] (s. 1948), kauppaoikeuden professori
* [[Klaus Oesch]], [[filosofian tohtori]] ja [[Tietokirjallisuus|tietokirjailija]]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Oesch