Ero sivun ”Oesch” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 13:
Vuosiluku 1407 on myös Oesch- suvun sukuvaakunassa.
[[Greyerzin linna]] ([[Saksan kieli|sak]]. ''Schloss Greyerz'') ja Tschudin [[Gruyères (Sveitsi)|Gruieraksi]] nimittämä kaupunki sijaitsivat Sanen juurella, [[San (joki)|Sana-joen]] varrella kaksi [[Peninkulma|peninkulmaa]] [[Saksa|Saksan]] [[Freiburgin hallintopiiri|Freyburgista]]. Kiistat jatkuivat vielä vuonna 1502, riitaa oli kreivin, oeschiläisten ja berniläisiin kuuluvien oriungilaisten kesken.
'''Oeschlaiset''' ovat saaneet elantonsa vuosisatojen aikana [[Alpit|alppivuorten]] laitumilla tehdystä [[Maanviljely|maanviljelystä]] ja [[Karjanhoito|karjanhoidosta]] lähinnä [[Lammas|lampaista]], [[Hieho|hiehoista]] ja [[Nauta|naudasta]], karjasta perheet saivat [[Liha|lihaa]], lampaista [[Villa|villaa]] ja [[Lampaanmaito|maitoa]], naudan ja lampaanmaidosta [[juusto]]a.
=== Suomessa===
[[Thun]] hallintoalueen [[Unterlangenegg]] kunnasta, [[Schwarzenegg]] kylältä Suomeen yksi ''([[Patrilineaarisuus|isälinjainen]]'') haara saapui valtion palkkaaman [[meijeri]]- ja [[Karjanhoito|karjatalouden]] ohjaajan, [[Christian Oesch]], myötä vuonna 1879. Oesch perusti [[Tohmajärvi|Tohmajärvelle]] voi- ja juustomeijerin, jota myöhemmin laajennettiin [[Häme]]eseen, [[Satakunnan maakunta|Satakuntaan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomeen]].
Christian Oesch meni avioliittoon Anna Barbara o.s. Stegmann. Perheen lapsista kuudenneksi vanhin poika oli [[Lennart Oesch|Karl Lennart]], joka tunnettiin paikkakunnalla ”Juusto-Össin poikana”. Perheen kotiopettajana toimi kirjailija [[Jalmari Finne]], jonka teos ''[[Kiljusen herrasväki]]'' on saanut innoituksensa perheen elämästä.
| |||