Ero sivun ”Kaatuneitten muistopäivä” versioiden välillä

'''Kaatuneitten muistopäivä''', jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina, on [[Suomi|Suomen]] aluetta ja suomalaisia koskettaneissa [[sota|sodissa]] tai muissa [[taistelu]]luonteisissataisteluluonteisissa toimissa, kuten rauhanturvaamistehtävissä, kaatuneiden, sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen muillakin tavoin sodan takia kuolleiden, kuten [[teloitus|teloitettujen]] ja [[vankileiri|vankileireillä]] menehtyneiden, muistoksi vietettävä päivä. [[Suomen puolustusvoimat|Puolustusvoimien]] [[puolustusvoimien ylipäällikkö|ylipäällikkö]], [[sotamarsalkka]] [[Gustaf Mannerheim]] määräsi [[päiväkäsky]]ssään [[talvisota|talvisodan]] jälkeen keväällä 1940 [[toukokuu]]n kolmatta [[sunnuntai]]ta vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.<ref name="Veteraaniperinne">[https://tammenlehva.fi/veteraaniperinne/juhla-ja-muistopaivat/ Kaatuneitten muistopäivä] Tammenlehvän Perinneliitto</ref>

Muistopäivän viettäminen Suomessa sai alkunsa huhtikuussa 1940 järjestetystä [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisen kirkon]] [[piispainkokous|piispainkokouksesta]], jossa oli ehdotettu suru- ja muisto[[jumalanpalvelus|jumalanpalvelusten]] pitämistä talvisodassa kaatuneiden muistoksi sunnuntaina [[19. toukokuuta]] [[1940]].<ref name="Veteraaniperinne"/> Mannerheimin antamassa päiväkäskyssä ilmoitettiin, ettei [[16. toukokuuta]], [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] Suomen tasavallan joukkojen ([[valkoiset]]) [[kapina]]llisista suomalaisista ([[punakaarti|punaiset]]) saavuttaman voiton [[paraati]]n muisto- ja siihenastisena [[puolustusvoimain lippujuhlan päivä|sotaväen lippujuhla]]n päivänä järjestetä juhlallisuuksia. Tällä Mannerheim pyrki korostamaan kansallista yhtenäisyyttä. Päiväkäsky koski vain puolustusvoimia, mutta sitä alettiin noudattaa myös armeijan ulkopuolella. Toukokuun kolmatta sunnuntaita nimitettiin ''yksimielisyyden ja [[sankarivainaja|sankarivainajien]] muistopäiväksi'', ja nykyinen nimi sillä on ollut vuodesta 1947 alkaen.<ref name="Veteraaniperinne"/>

Sankarivainajien muistopäivän [[kansalaisuus|kansallisesta]] viettämisestä vastasi [[Sotainvalidien veljesliitto|Sotainvalidien Veljesliitto]] yhdessä [[Suomen Aseveljien Liitto|Suomen Aseveljien Liiton]] kanssa vuodesta 1942. Kun jatkosodan jälkeen [[Moskovan välirauha]]n tuloksena aseveliyhdistykset oli lakkautettava, työn jatkajaksi tuli 1945 Sotaleskien Huolto, joka yhdistyi 1946 kahden muun yhdistyksen kanssa ''Sotaleskien ja kaatuneitten omaisten huolloksi'', jonka nimenä vuodesta 1958 on [[Kaatuneitten Omaisten Liitto]].