Ero sivun ”Harjasusi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
kh
Rivi 37:
 
==Koko ja ulkonäkö==
Harjasusi on suurikokoinen [[koiraeläimet|koiraeläin]] ja se poikkeaa ulkonäöltään monista muista lajeista. Painoa sillä on 20-25 kg. Ruumiin pituus on 95-125 cm ja korkeus 74-91 cm. Etelä-Amerikan koiraeläimistä se on suurikokoisinsuurin. Jalat ovat hyvin pitkät. Turkki on tiheä, pehmeä ja väriltään se vaihtelee oranssinruskeasta punertavankultaiseen. Pennut ovat väriltään mustia tai ruskeanharmaita. Urokset ja naaraat eivät juuri poikkea ulkonäöltään toisistaan. Kaula on valkoinen. Jalat, suu ja niska ovat mustia. Pää on suhteellisen pieni ja kuono pitkä. Korvat ovat suuret ja suorat. Niskasta selkään kulkee musta harja. Häntä on lyhyt ja hännänpää valkoinen.<ref name="canid">{{Kirjaviite | Tekijä = José R. Castelló | Nimeke = Canids of the World : Wolves, Wild Dogs, Foxes, Jackals, Coyotes, and Their Relatives | Vuosi = 2018 | Luku = | Sivu = 30-31 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Princeton University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-0-691-18372-5 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==Levinneisyys ja elinympäristö==
Harjasuden levinneisyysalue käsittää osia [[Brasilia]]sta, [[Paraguay]]sta, [[Argentiina]]sta, [[Bolivia]]sta ja [[Peru]]sta. Brasiliassa sen esiintymisalue rajautuu [[Amazonin sademetsä]]nän pohjoisessa ja [[Caatinga]]an koillisessa. Argentiinassa sitä tavataan maan pohjois- ja keskiosassa ja Paraguayssa maan itäosassa. Boliviassa sitä tavataan maan savannialueilla ja Perussa [[Pampas del Heath]]in länsipuolella. Laji on kadonnut [[Uruguay]]sta, josta nykyisin tehdään vain satunnaisia havaintoja.<ref name="IUCN" />
 
Harjasutta tavataan yleensä avoimilla seuduilla, kuten ruohikoilla, pensaikkoalueilla, aukeilla metsäalueilla ja kosteikoilla. Paikoittain niitä esiintyy myös viljellyillä alueilla ja ihmisasutuksen liepeillä.<ref name="IUCN" />
 
==Elintavat==
Harjasudet liikkuvat yleensä yksin.<ref name="canid" /> Niiden reviirin koko on 20-115&nbsp;km² ja keskimäärin 50-80&nbsp;km². Reviirit saattavat hyvän ravintotilanteen aikana olla päällekkäisiä.<ref name="IUCN" /> Harjasudet merkitsevät reviirinsä hajumerkein ulosteella ja ääntelyin. Kahden harjasuden mahdollisesti kohdatessa ne uhkailevat toisiaan nostamalla mustat niskakarvansa pystyyn kierrellen samalla toisiaan.<ref name="canid" /> Harjasutta on pidetty pääasiassa yö- tai hämäräaktiivisena eläimenä. Tutkimusten perusteella sen aktiivisuus eri vuorokauden aikoina vaihtelee kuitenkin voimakkaasti vuodenajan ja esimerkiksi lämpötilojen mukaan. Kuivana kautena ne ovat yleensä vain yöaktiivisayöaktiivisia, mutta sadekaudella ne liikkuvat enemmän päivisin.<ref name="IUCN" />
 
Harjasusilla on laaja ruokavalio, johon kuuluu eläin- ja kasviperäistä ravintoa. Eri ravinnonlähteiden esiintyminen riippuu paljolti vuodenajasta.<ref name="IUCN" /> Ne syövät esimerkiksi ''[[Solanum lycocarpum]]'' -lajin hedelmiä, lintuja, matelijoita, kaloja, selkärangattomia ja pieniä nisäkkäitä, kuten [[Pakat|pakoja]], [[jänikset|jäniksiä]], [[vyötiäiset|vyötiäisiä]] ja [[jyrsijät|jyrsijöitä]]. Harjasuden pitkät jalat auttavat niitä näkemään saaliinsa pitkässäkin ruohikossa. Harjasusi saattaa päätyä [[puuma]]n tai [[jaguaari]]n saaliiksi.<ref name="canid" />
 
Harjasudet lisääntyvät hieman alueesta riippuen huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana. Naaraan kiima kestää noin 5 päivää kerrallaan, jonka aikana uros ja naaras parittelevat useamman kerran. Tiineys kestää 62-66 päivää ja pentuja syntyy kerrallaan 2-5. Naaras imettää pentujaan 105–180 päivää ja myöhemmin se ruokkii niitä oksentamalla. Myös uros osallistuu pentujen kasvattamiseen. Pennuista kasvaa sukukypsiä 1–2 vuoden ikäisinä. Harjasudet voivat elää 12–16-vuotiaiksi.<ref name="canid" />