Ero sivun ”Verenpaine” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 20:
Riski sydän ja verisuonitauteihin kasvaa asteittain verenpaineen ylittäessä 115/75&nbsp;mmHg.<ref name="appel2006">{{Lehtiviite | Tekijä = Appel LJ, Brands MW, Daniels SR, Karanja N, Elmer PJ, Sacks FM | Otsikko = Dietary approaches to prevent and treat hypertension: a scientific statement from the American Heart Association | Julkaisu = Hypertension | Ajankohta = helmikuu 2006 | Vuosikerta = | Numero = 47 | Sivut = 296-308 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = 16434724 | Doi = 10.1161/01.HYP.0000202568.01167.B6 | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.5.2021 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref>
 
KorkeaKohonnut verenpaine vahingoittaa [[aivo]]jen valkoista ainetta ja aiheuttaa [[aivoinfarkti|aivoinfarkteja]] ja muita verenkiertohäiriöitä sekä heikentää [[kognitio|aivojen toimintaa]].<ref name=hs/>
 
Noin puolella yli 30-vuotiaista on korkeakohonnut verenpaine, joten jo kolmikymmenvuotiaiden pitäisi seurata verenpainettaan.<ref name=hs>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006288920.html|nimeke=Verenpainetta pitäisi alkaa mitata jo kolmekymppisenä, varoittaa Aivoliitto – kohonnut verenpaine vaurioittaa aivoja luultua aiemmin|ajankohta=29.10.2019|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
Matala verenpaine voi olla jopa hyödyllinen, koska [[valtimotauti|valtimotaudin]] riski on tällöin alempi. Se voi kuitenkin aiheuttaa huimausta seisomaan noustaessa. Jos tätä tapahtuu häiritsevän paljon, kannattaa hakeutua lääkäriin.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00300|nimeke=Matala verenpaine|julkaisu=Lääkärikirja Duodecim|ajankohta=10.5.2019|tekijä=sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki}}</ref>