Ero sivun ”Pori” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tutustumiskohteita: kuvan päivittäminen 2020-luvulle |
p kirjoitusvirhe |
||
Rivi 47:
[[Maaperä]] Porissa ja sen ympäristössä vaihtelee etelän ja pohjoisen reunaosien tasaisesta tai rikkonaisemmasta [[moreeni]]maasta [[Yyterinniemi|Yyterinniemen]] harjuainekseen ja Kokemäenjokisuiston ja jokivarren savi-, hiesu- ja hietakerrostumiin. Kaupungin rannikkoseudut ovat alavaa ja tasaista maata, keskikorkeus merenpinnasta on alle kymmenen metriä. Meren lahdet alueella ovat yleensä matalia. Rannikolla on [[hiekka]] kasaantunut paikoittain loiviksi [[dyyni|dyyneiksi]], mikä on nähtävissä [[Yyteri]]ssä, jonka hiekkarannat ovat Suomen kuuluisimpia.
Porin maaperän yleisin kivilaji on [[hiekkakivi]]. Se on levittäytynyt kallioperään tasaiseksi patjaksi, ja se on paksujen irtonaisten maakerrosten peittämää. Porin korkein kohta on Tornivuori Lavian itäosassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.geocaching.com/geocache/GC1V8QH | Nimeke = GC1V8QH Huipulla tuulee (Traditional Cache) in Finland }}</ref> Peruskartan mukaan huippu ylittää 137,5 metriä
Pori on saaristo-osakunta, eli sen saaristo-osiin sovelletaan [[saaristokunta]]a koskevia säännöksiä.
=== Alueliitokset ===
Rivi 142:
{{Ilmastotaulukko
| Taulukko =
| Lämpötilataulukko =
| Sadantataulukko =
| Sadantataulukon korkeus =
| Sijainti genetiivissä = Porin
| Lähde = [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4 Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010]
| Otsikko =
| kltammi = −2
| klhelmi = −2.2
Rivi 196:
| samarras = 55
| sajoulu = 51
| pptammi =
| pphelmi =
| ppmaalis =
| pphuhti =
| pptouko =
| ppkesä =
| ppheinä =
| ppelo =
| ppsyys =
| pploka =
| ppmarras =
| ppjoulu =
| vltammi =
| vlhelmi =
| vlmaalis =
| vlhuhti =
| vltouko =
| vlkesä =
| vlheinä =
| vlelo =
| vlsyys =
| vlloka =
| vlmarras =
| vljoulu =
| sptammi = 18
| sphelmi = 13
Rivi 250:
=== Tehdasteollisuuden esiinmarssi ===
1700-luvun puolessavälissä Porin väkiluku nousi yli tuhanteen. Pori oli päässyt taas hyvän kehityksen makuun. Kasvun vetureina toimivat muun muassa runsas ulkomaankauppa sekä Porin ja sen lähiseutujen maakauppa. [[Tapulioikeudet]] Pori sai uudelleen vuonna 1765 yli sadan vuoden tauon jälkeen. Vientitavaroita olivat muun muassa [[vilja]], [[karja]], [[pellava]] ja puutavara. Porilla oli myös mahtava kauppalaivasto jonka laivat kävivät jopa [[Saksa]]ssa asti. Purjelaivojen valmistus oli merkittävää. Myös [[tehdasteollisuus]] nosti noihin aikoihin Porissa päätään ja tupakkatehtaan perustaminen aloittikin [[teollinen vallankumous|teollisen vallankumouksen]] jonka seurauksena kaupunkiin perustettiin myös värjäyslaitos ja [[flanelli]]kutomo. Kaupungilla meni siis taas suhteellisen hyvin, kunnes tuli taas hävitti kaupunkia vuonna 1801. Tulipalo tuhosi kaupungin lähes kokonaan, jättäen
Jälleenrakennustyöt aloitettiin nopeasti. Pori oli edelleen taloudellisesti merkittävä kaupunki; laivaliikenne oli merkittävää johtuen sahatavaran ja [[Tervakauppa|tervan viennistä]]. Kauppalaivastosta kehittyi entistä mahtavampi ja 1840-luvulla otettiin käyttöön ensimmäiset [[höyrylaiva]]t. Mutta ei kestänyt kauankaan, kun jo tuli palasi taas tuhoamaan kaupunkia [[Porin palo 1852|22. toukokuuta 1852]]. Tämä tulipalo tuhosi 3/4 Porin rakennuksista, ja köyhät kaupunkilaiset rakensivat tilapäisasuntoja palojätteistä. Kaiken omaisuutensa menettäneet muuttivat [[Porin kuoppakaupunki|kuoppa-asuntoihin]], joita kaivettiin hiekkakankaalle. Kaupungin johtajat saivat tarpeekseen tulipaloista, ja päättivät estää ne lopullisesti. Suunniteltiin uusi keskusta leveine puistokatuineen.
Rivi 280:
== Väestö ==
Porin väkiluku on ollut viime vuosina kuntaliitosten myötä nousussa ja kaupungissa asui {{Päiväys|{{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }} {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} asukasta.<ref name="vakilukuviite" /> Naisia asukkaista on 51,4 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten osuus on 2,1 prosenttia.
2000-luvulla syntyvyys on ollut kuolleisuutta alhaisempaa lukuun ottamatta vuotta 2006. Vuonna 2016 syntyi 722 lasta ja kuolleisuus oli 1 104. Kaupunkiin muutti kotimaasta 3 247 uutta asukasta, kun sieltä muutti pois 3 359 ihmistä. Kun huomioidaan lisäksi siirtolaisuus, asukkaiden määrä väheni 304:llä.<ref name="pori_til_vsk_2016" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/?tablelist=true&rxid=82ce39f0-3202-4b33-bfcd-3ece427997ad|nimeke=Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat|julkaisu=|julkaisija=Tilastokeskus|viitattu=1.3.2017|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
Rivi 434:
==== Yliopistokoulutus ====
[[Tiedosto:Porin Yliopistokeskus.jpg|pienoiskuva|Porin yliopistokeskus.]]
Yliopistollinen koulutus käynnistyi Porissa vuonna 1983. Tällöin aloitti toimintansa Porin koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhteistyössä [[Tampereen teknillinen yliopisto|Tampereen teknillisen korkeakoulun]] ja [[Turun kauppakorkeakoulu]]n kanssa järjestettiin teknillistä ja liiketaloudellista täydennyskoulutusta. Ammatillinen jatkokoulutus insinööristä diplomi-insinööriksi alkoi vuonna 1987. Toiminta siirtyi [[Porin Puuvilla|Porin Puuvillan]] tiloihin vuonna 1999. Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun toiminnot yhdistettiin Porin korkeakouluyksiköksi vuonna 2000. [[Turun yliopisto]] ja [[Taideteollinen Korkeakoulu|Taideteollinen korkeakoulu]] tulivat mukaan toimintaan vuosina 2001–2002. Porin korkeakouluyksikön nimi muuttui [[Porin yliopistokeskus|Porin yliopistokeskukseksi]]
[[Porin yliopistokeskus|Porin yliopistokeskuksessa]] toimivat [[Tampereen yliopisto]] ja [[Turun yliopisto]]. Yliopistokeskuksessa voi opiskella [[tekniikka]]a, [[kauppatieteet|kauppatieteitä]], [[humanistiset tieteet|humanistisia tieteitä]], [[yhteiskuntatieteet|yhteiskuntatieteitä]] ja [[visuaalinen kulttuuri|visuaalista kulttuuria]]. Yliopistokeskuksen opiskelijajärjestönä toimii [[Pointer|Porin ylioppilasyhdistys Pointer ry]].
Rivi 447:
[[Tiedosto:Björneborgs svenska samskola.jpg|pienoiskuva|”Rosa huset”, [[Björneborgs svenska samskola]]n vuonna 1992 käyttöön ottama rakennus.]]
[[Peruskoulu]]opetus on Porissa monipuolista. Kaupungissa toimii 25 kaupungin ylläpitämää peruskoulua ja kolme perusopetuksen erityiskoulua. Lisäksi kaupungissa toimii
[[Lukio]]ita on kolme: Porin Lyseon lukio, [[Porin suomalainen yhteislyseo|Porin suomalaisen yhteislyseon lukio]] sekä Porin aikuislukio. Meri-Porin lukio ja Lavian lukio lakkautettiin vuonna 2015 ja Länsi-Porin lukio vuotta myöhemmin. Lukiosta löytyy kuvataide-, ilmaisu-, urheilu- ja luonnontiedepainotusta sekä mahdollisuus valita erityisiä liiketalouskursseja. Lisäksi Porissa on ruotsinkielinen lukio.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pori.fi/sivistyskeskus/koulut.html|nimeke=Perusopetus ja lukiokoulutus|julkaisu=|julkaisija=Porin kaupunki|viitattu=6.3.2017|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
Rivi 457:
=== Terveydenhuolto ===
Porissa toimii Satakunnan sairaanhoitopiirin [[Satakunnan keskussairaala]]. Porin perusturvakeskus järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, joihin kuuluu mm. Maantiekadun sairaala (aik. [[Porin kaupunginsairaala]]). Lääkärien, terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien palvelut hoidetaan kolmella lähipalvelualueella: Länsi-Porissa, Pohjois-Porissa ja Itä-Porissa. Lääkärin vastaanottoa tarjotaan Maantiekadun pääterveysasemalla, Itä-Porin lähipalvelukeskuksessa, Pihlavan terveysasemalla, Reposaaren terveysasemalla, Noormarkun terveysasemalla sekä [[Kauppakeskus Puuvilla|Puuvillan
=== Liikenne ===
Rivi 464:
Porin [[Mäntyluoto]] toimii [[valtatie 2|valtatie 2:n]] päätepisteenä. Valtatie päättyi alun perin Porin keskustaan, mutta vuoden 1996 tienumerointiuudistuksessa seututie 265 Porista Mäntyluodon satamaan numeroitiin valtatieksi 2. Pori toimii myös alkupisteenä valtateille [[valtatie 23|23]] ja [[valtatie 11|11]], ja [[valtatie 8]] kulkee kaupungin halki. Pori on Suomen suurin kaupunki, jonka alueella ei kulje yhtään [[moottoritie]]tä.
Paikallista bussiliikennettä Porissa ja sen lähikunnissa hoitaa pääasiassa [[Porin Linjat]] 26 linjallaan. Sillä on matkustajia vuosittain noin 1,7 miljoonaa. Syksyllä 2017 aloitti uutena linjana cityliikennelinja tiheällä vuorovälillä reitillä Keskussairaala–Matkakeskus–Kauppatori–Puuvilla.
Kesäaikaan Porin julkista liikennettä hoitaa myös kaupunkijuna, joka liikennöi kerran tunnissa reittiä Kauppatori–Rautatieasema–Porttaali–Urheilukeskus–Kirjurinluoto–Kauppatori.
Rivi 509:
|'''Prosenttimäärä'''
|'''Paikkamäärä'''
|'''Muutos (KV 2012)'''
|-
|Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Rivi 669:
[[Yleisurheilu]]ssa Poria edustavat nykyään [[Porin Yleisurheilu]] ja kuntaliitoksessa porilaisseuraksi tullut [[Noormarkun Nopsa]]. Molemmilla seuroilla on useita nuorten tasolla menestyneitä urheilijoita ja muutamia SM-tason urheilijoitakin. Ympärivuotiset harjoittelumahdollisuudet ovat myös yleisurheilijoilla loistavat Karhuhallin ansiosta.
Muita porilaisia urheiluseuroja ovat muun muassa pesäpallojoukkue [[Porin Pesäkarhut|Pesäkarhut]], salibandyjoukkue [[FBT Karhut]], kaukalopallojoukkue [[Porin Kärpät]], jalkapallojoukkue [[Pihlavan Työväen Urheilijat]], jääpallojoukkue [[Narukerä]], [[Porin Uimaseura]], amerikkalaista jalkapalloa pelaava [[Pori Bears]], lentopallojoukkue [[Pori Lentis]], [[Porin Kendoseura]] ''Dai Kuma Ken Kai'', [[Koiviston Isku]], voimistelu-/cheerleading-/jumppaseura Liikuntaseura Pori, vesipalloseura [[Sentterit]] ja cheerleadingseura Porin Cheerleading Akatemia.
== Tutustumiskohteita ==
| |||