30-vuotias bolševikkipuolueen jäsen [[Leonid Nikolajev]] ampui Kirovin 1. joulukuuta 1934 Leningradissa [[Smolnan instituutti|Smolnan palatsi]]<nowiki/>ssa. Stalin käynnisti laajat puhdistukset, ja seurauksena oli monien vanhankaartin johtavien bolševikkien pidätyksiä ja teloituksia. Stalin väitti murhan olleen osa suurempaa, [[Lev Trotski|Leo Trotski]]n johtamaa salaliittoa neuvostohallitusta vastaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hlevnjuk, Oleg V.|Nimeke=Stalin. Diktaattorin uusi elämäkerta |Vuosi=2019 |Sivu=183- |Julkaisija=Otava |ISBN = 978-951-1-34626-5 }}</ref>
Stalin käytti Kirovin murhaa hyväkseen päästäkseen eroon vanhoista bolševikeista, jotka vielä muistivat Stalinin olleen vain yksi kollektiivisen johdon jäsen muiden joukossa. Tämä on herättänyt epäilyjä, että murhan takana olisikin ollut Stalin itse. Stalinin kuoleman jälkeen vallinneen [[suojasää]]<nowiki/>n aikana aihe sai paljon huomiota, ja spekulaatiot jatkuivat vielä 1990-luvulla. Yhdysvaltalainen tutkija Matthew E. Lenoe on teoksessaan ''The Kirov Murder and Soviet History'' arvioinut, että murhaaja toimi yksin. Kirovin henkivartija kuoli seuraavana päivänä, mutta se on tulkittu aidoksi [[Liikenneonnettomuus|liikenneonnettomuu]]<nowiki/>deksi eikä salaliiton peittelyksi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Rentola, Kimmo | Otsikko=Kirovin murha ei vanhene | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=23.1.2011 | Sivut=C 3 | www= http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004783133.html | www-teksti=Artikkelin maksullinen verkkoversio }}</ref> Samaan johtopäätökseen tulee Stalin-elämäkerran kirjoittaja [[Oleg Hlevnjuk]]<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Niemeläinen, Jussi | Otsikko=Stalinin tulkki | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=22.9.2019 | Sivut=B 9 | www=http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006245799.html }}</ref>, joka toteaa, että Stalinin osuudesta ei ole löytynyt todisteita. Nikolajev oli epävakaa persoona, ja murhan taustalla saattoi olla mustasukkaisuusdraama.<ref>Hlevnjuk, 2019, s. 180</ref>
