Ero sivun ”Intian muslimivalloitus” versioiden välillä

56 merkkiä poistettu ,  1 kuukausi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (p)
[[Kuva:Sindh in Pakistan (claims hatched).svg|thumb|Nykyisin Pakistaniin kuluva Sindh oli ismaeliittien ensimmäinen valloitus Intiassa vuoden 711 tienoilla.]]
'''Intian muslimivalloitus''' ei perustunut suunniteltuun lähetystyöhön, vaan oli lähes tarkoittamaton seuraus turkkilaisiin kuuluvien [[Turkmeenit|turkmenialaisten]] paimentolaisheimojen työntymisestä [[Intian niemimaa|Intian niemimaalle]] saaliin toivossa. Vaikuttimena ei niinkään ollut pyhä sota. Muslimivalloittajia auttoi uusi sotilaallinen teknologia, jota vastustajilla ei ollut. Ghurideilla 1100-luvulla sitä edustivat ratsuväki ja jousiampujat, mongoleilla 1500-luvulla sitä olivat tykistö ja muut tuliaseet.
 
Viimeisen suuren mogulikeisarin aikana 1700-luvun alussa melkein koko Intian niemimaa oli islamilaisen herruuden alla, ja islamiin käännyttiin massoittain. Niemimaan eteläosa joutui kuitenkin muita harvemmin islamilaisen hallitsijan alaisuuteen, ja pohjoisessakin [[Hindulaisuus|hindulaiset]] vaikutukset säilyivät voimakkaina. Nykyään Intiassa elää lähes 200 miljoonaa muslimia, jotka kuitenkin ovat vain 15 % koko väestöstä.
== Sindh ja abbasidien kauppayhteydet 700-luvulla ==
Arabien varhaisimmista vaiheista Intiassa on tietoa vain vähän, ja sekin on peräisin myöhäisistä lähteistä. Vuoden 711 jälkeen ismaeliitit olivat kuitenkin nykyiseen Pakistaniin kuuluvassa [[Sindh|Sindhissä]]. Abbasidien tultua Lähi-idässä valtaan vuonna 750 yhteydet Intian rannikoilleIntiaan ("Hind") alkoivat meriteitse Persianlahden kautta. Kauppiaitten ja merimiesten kauttaavulla intialaiset kulttuurivaikutteet levisivät [[Abbasidit|abbasidikalifaattiin.]] Bagdadissa alettiin kääntää arabiaksi intialaisia teoksia, ja muslimit tutustuivat intialaiseen matematiikkaan, fysiikkaan ja lääketieteeseen. Näin levinneisiin keksintöihin kuului etenkin matemaattinen paikkamerkintä ja luvun nolla käyttö laskutoimituksissa. <ref name=":0">Ohlig, 2000, s. 227–235</ref>
 
== Ghaznavidit (977–1173) ==
Turkmenialaisiin heimoihin kuuluneet, sunnalaiseen islamiin kääntyneet ghaznavidit valtasivat 900-luvun lopulla nykyisessä Afganistanissa sijaitsevia laajoja alueita ja perustivat vuonna 1017 pääkaupunkinsa [[Lahore|Lahoreen.]] Heidän valtansa rajoittui Indus-virtaan, mutta heimot tekivät ryöstöretkiä senkin yli.<ref name=":0" /> Persialaistuneet ghaznavidit hallitsivat suuria alueita nykyisen [[Afganistan|Afganistanin]], [[Iran|Iranin]], [[Uzbekistan|Uzbekistanin]], [[Turkmenistan|Turkmenistanin]], [[Pakistan|Pakistanin]] ja [[Intia|Intian]] alueella 1000-luvulla. Dynastian perustajana pidetään [[Sebük Tegin|Sebük Teginiä]] ja sen kuuluisin hallitsija oli [[Mahmud Ghaznilainen]]. <ref name="afg" />
 
Afganistanilaisessa historiankirjoituksessa ghazvanidit esitetään joskus Afganistanin esimuotona. Termi ''afgaani'' on peräisin heidän valtakaudeltaan ja se lienee viitannut nykyisten [[Paštut|paštujen]] esi-isiin. He jättivät jälkeensä useita monumentaalirakennuksia etenkin pääkaupunkiinsa Ghazniin. Ghazvanidien hallitsemat kaupungit Intiassa saivat persialaisen [[Herat|Heratin]], [[Balkh|Balkhin]] ja [[Nišabur|Nišapurin]] kaltaisen ilmeen. Ghazvanidien valtakunnassa toimi useita oppineita ja runoilijoita, jotka kiersivät suhteellisen vapaasti itäistä islamilaista maailmaa mesenaatteja etsien. Kuuluisin Ghaznissa vaikuttanut runoilija oli [[Ferdousi]], joka tunnetaan Persian historiaa myyttisesti esittelevästä teoksestaan ''Šahname'' eli Kuninkaiden kirja. Ghazvanidihallitsijat kutsuivat itseään [[Sulttaani|sulttaaneiksi]]. Termi yleistyi ensin islamilaisen maailman itäosissa, ja levisi lopulta koko islamilaiseen maailmaan.<ref name="afg" /> Ghaznavidit menettivät lopulta valta-asemansa [[Seldžukit|seldžukeille]]. Lopullisesti heidät tuhosi dynastian entisten vasallien joukosta kohonnut [[ghuridit|ghuridien]] suku.<ref name="afg">{{Kirjaviite|Tekijä=Andrei Sergejeff|Nimeke=Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen|Vuosi=2011|Luku=|Sivu=86–93|Selite=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Gaudeamus|Tunniste=|Isbn=978-952-495-219-4|Kieli=|Suomentaja=}}</ref>
 
== Ghuridit (1173–1206) ==