Ero sivun ”Muinaiskreikka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
p Edellisen kuvan siirto, vastaa lähinnä klassisen kauden tilannetta
Rivi 1:
{{Kreikan kielen historia}}
[[File:Idioma griego antiguo.png|thumb|Muinaiskreikan puhuma-alue]]
'''Muinaiskreikka''' on [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaiseen kielikuntaan]] kuuluvan [[kreikan kieli|kreikan kielen]] historiallinen kehitysvaihe. Laajimmassa merkityksessään muinaiskreikka voi tarkoittaa kaikkia [[nykykreikka]]a edeltäneitä vaiheita, mutta useimmiten sillä viitataan erityisesti [[antiikin Kreikka|antiikin]] aikana käytettyyn kreikkaan. Tuolloin kreikkalainen kielialue oli huomattavasti nykyistä laajempi ja kreikka oli pitkään koko itäisen [[Välimeri|Välimeren]] ''[[lingua franca]]''.
 
Rivi 19 ⟶ 18:
 
=== Muinaiskreikka ===
[[Tiedosto:Codex laudianus (The S.S. Teacher's Edition-The Holy Bible - Plate XXIX).jpg|pienoiskuva|200px|''[[Codex Laudianus]]'', [[käsikirjoitus]] 600-luvulta. Ote [[Raamattu|Raamatun]] ''[[Apostolien teot|Apostolien teoista]]''. Vasemman puoleinen palsta on [[latina]]ksi, oikeanpuoleinen kreikaksi.]]
 
Kirjallisia lähteitä on taas käytettävissä sen jälkeen kun kreikkalaiset noin vuoden 800 eaa. paikkeilla kehittivät [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaisen kirjaimiston]] muokkaamalla [[foinikialainen kirjaimisto|foinikialaisen kirjaimiston]] paremmin kreikan kieleen sopivaksi muun muassa luomalla [[vokaali]]t. Kreikkaa on todennäköisesti kirjoitettu aluksi seemiläisten kielten tapaan oikealta vasemmalle, mutta hyvin varhain kirjoitussuunta on kääntynyt.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lausti.com/articles/languages/eurokielet10.html | Nimeke = Euroopan kielet, osa 10: Balkan| Tekijä = Reime, Hannu | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.4.2016}}</ref> Kirjoitussuunnan kääntymisen seurauksena myös useat kirjaimet kääntyivät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf | Nimeke = Kirjainten tarinoita| Tekijä = Korpela, Jukka K. | Tiedostomuoto = pdf| Selite = s. 6*7| Julkaisija = | Viitattu = 18.4.2016}}</ref>
Rivi 27 ⟶ 25:
==== Klassinen kreikka ====
{{Pääartikkeli|[[Klassinen kreikka]]}}
[[FileTiedosto:Idioma griego antiguo.png|thumbpienoiskuva|Muinaiskreikan puhuma-alue [[Kreikan klassinen kausi|klassisella kaudella]].]]
 
Klassisella kaudella kreikka ei ollut yhtenäinen kieli, vaan se jakaantui useaan eri murteeseen, kun jokaisella [[polis|kaupunkivaltiolla]] oli käytännössä oma murteensa. Murteiden [[keskinäinen ymmärrettävyys]] oli joskus heikkoa, mutta sivistyneistö pystyi kuitenkin useimmiten kommunikoimaan keskenään. Murteiden pääryhmiin kuuluivat [[Arkadia]]ssa ja [[Kypros|Kyproksella]] puhuttu [[arkado-kyproslainen murre]], Etelä- ja Länsi-Kreikassa puhuttu [[doorilainen murre]] (johon lasketaan usein myös niin sanotut luoteismurteet), [[Boiotia]]ssa, [[antiikin Thessalia|Thessaliassa]], [[Lesbos|Lesboksen]] saarella ja [[Anatolia|Vähän-Aasian]] rannikon pohjoisosissa puhuttu [[aiolialainen murre]] sekä [[Euboia]]lla ja Vähän-Aasian rannikon keskiosissa puhuttu [[joonialainen murre]], josta [[antiikin Ateena|Ateenassa]] ja muualla [[Attika]]ssa puhuttu [[Attikan murre]] on kehittynyt.
Rivi 34 ⟶ 33:
==== Koinee ====
{{Pääartikkeli|[[Koinee]]}}
[[Tiedosto:Codex laudianus (The S.S. Teacher's Edition-The Holy Bible - Plate XXIX).jpg|pienoiskuva|200px|''[[Codex Laudianus]]'', [[käsikirjoitus]] 600-luvulta. Ote [[Raamattu|Raamatun]] ''[[Apostolien teot|Apostolien teoista]]''. Vasemman puoleinen palsta on [[latina]]ksi, oikeanpuoleinen [[koinee]]-kreikaksi.]]
 
Hellenistisellä kaudella, itsenäisten kaupunkivaltioiden menetettyä merkityksensä ja koko itäisen Välimeren kasvaessa yhdeksi yhtenäiseksi kulttuuripiiriksi, vanhat murre-erot alkoivat tasoittua. Syntyi uusi yleiskieli, jota kutsuttiin nimellä ”koinee” (''he koinē dialektos'', yhteinen murre). Sitä voidaan luonnehtia yksinkertaistetuksi versioksi attikalaisesta murteesta, ja se on pääosin ymmärrettävää nykykreikkalaisillekin. Koinee säilytti asemansa itäisen Välimeren valtakielenä myös [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] aikana ja siitä tuli [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] kieli ja kirkon yleiskieli. Kaunokirjallisuudessa kuitenkin pyrittiin välttämään uutta puhekieltä ja pidettiin pitkälti kiinni attikalaisesta murteesta (tätä tyyli-ihannetta kutsutaan [[attikismi]]ksi.). Näin sai alkunsa kreikan kielelle aivan viime aikoihin asti leimaa-antava [[diglossia]] eli kahden toisistaan selvästi poikkeavan kielimuodon (kirjoitetun ja puhutun kielen) rinnakkaisuus. Koine-aikana elävä, puhuttu kieli koki suuria muutoksia ja muistutti jo [[roomalainen Kreikka|roomalaisella kaudella]] äännemaailmaltaan enemmän nykypäivän kreikkaa kuin klassista kieltä.