Ero sivun ”Suomen muinaiskaupungit” versioiden välillä

Koroisista on tehty runsaasti löytöjä, mutta ne voivat viitata myös alueen tunnettuun kirkolliseen historiaan. Kaakkois-Suomessa sijaitsevia [[Vehkalahti|Vehkalahtea]] ja [[Virolahti|Vironlahtea]] kutsutaan varhaisissa 1300-luvun lähteissä kaupunkiin viittaavalla [[Latina|latinankielisellä]] termillä ''civitas'', mutta näiden tapauksessa kyseessä on ollut mahdollisesti lähinnä kauppapaikka.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen, Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Julkaisija=Gaudeamus|Vuosi=2015|Sivu=450-454}}</ref> [[Rikala|Rikalaa]] kutsuttiin vielä 1800-luvun lopussa kansan kielessä kaupungiksi tai ''Rikalan kaalikaupungiksi''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Hjalmar Appelgren|Nimeke = Suomen muinaislinnat|Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura|Vuosi = 1891|Sivu = luettelon sivu 63}}</ref> Sieltä on löytyny [[Rikalan linna|Rikalan muinaislinnan]] lisäksi myös rikas [[ristiretkiaika]]inen ruumiskalmisto.<ref name=":0" />

 

 

1200-luvulla saksalainen käsitys kaupungeista kaupunkioikeuksineen levisi Suomeen. Ensimmäisenä virallisena kaupunkina pidetään [[Turku]]a. Uusien kaupunkien perustamisen myötä oletetut muinaiskaupungit ehkä kuihtuivat vähitellen saavuttamatta virallisen kaupungin asemaa. Toisaalta asutus on Suomessa säilynyt samoilla alueilla monissa paikoissa kuitenkin vuosisadasta toiseen. Esimerkiksi Turkua ei perustettu asumattomalle maalle, vaan paikalla on sijainnut luultavasti talonpoikaiskylä.<ref name=":0" />