Ero sivun ”Suomen perustuslaki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historia: (sanan poisto, tarpeeton) Ei liity kuninkaan valtaan nousuun. Sikäli tarpeellinen, käyttö perusteltava viittein.
Rivi 7:
 
== Historia ==
[[Ruotsi]]ssa, jonka osa Suomi oli, perustuslain käsite muotoutui 1600-luvulla. Tätä ennen perustuslain yksilönsuojaa käsittäneet säädökset olivat sijainneet kuninkaanvalassa, jonka kuningas vannoi noustessaan valtaistuimelle ([[habeas corpus]]). Valassa kuningas sitoutui hallitsemaan lain mukaisesti ja pitämään voimassa alamaisten erioikeudet. Perustuslaeiksi luettiin 1700-luvulla yleensä Maanlain kuninkaankaari, valtiopäiväjärjestys, säätyerioikeudet sekä joukko muita säädöksiä. [[Vapauden aika]]na käsitykseksi muodostui, että näiden lakien muuttaminen vaati [[säätyvaltiopäivät|valtiopäivien]] kaikkien [[sääty]]jen suostumuksen.
 
Kuningas [[Kustaa III]]:n tehtyä vallankaappauksen vuonna 1772 perustuslaeiksi ymmärrettiin ennen muuta [[vuoden 1772 hallitusmuoto]], valtiopäiväjärjestys, neljän säädyn säätyerioikeudet sekä vuoden 1789 [[yhdistys- ja vakuuskirja]]. Vaikka [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]] ei vuonna 1809 vahvistaessaan Suomen perustuslait tarkentanutkaan, mitä nimenomaisia lakeja hän tarkoitti, 1800-luvun alkupuolella muodostunut konsensus piti tätä luetteloa tyhjentävänä. Joskus listaan laskettiin lisäksi [[vuoden 1734 laki]].