Wikipedia

Ero sivun ”Kreikka” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p tietolaatikon leveyttä vähemmälle
p kirjoitusvirhe
Rivi 102:
Kreikassa vallitsee [[välimerenilmasto]], joskin pohjoisosan vuorilla ilmasto on melko [[mannerilmasto|mantereinen]]. Kesä on lämmin tai kuuma, ja sateeton ja lähes pilvetön kausi kestää noin kolme kuukautta. Merituulet vilvoittavat saaristossa, mutta suurkaupungeissa kuten Ateenassa helle voi käydä pakahduttavaksi. Sateet ajoittuvat lähinnä talveen. Lunta voidaan saada kaikkialla Kreikassa, mutta saaristossa se on harvinaista. Alavilla alueilla se ei jää maahan juuri koskaan. Kevät ja syksy ovat lyhyitä välivuodenaikoja jolloin sää on vaihtelevaa.<ref name="BBCWR">[http://web.archive.org/web/20110209045650/http://www.bbc.co.uk/weather/world/country_guides/results.shtml?tt=TT003830 Country Guide Greece] BBC Weather</ref>
 
Kreikan sään erityispiirre on auringonpaisteen suuri määrä. Sitä saadaan talvellakin viitisen tuntia, kesällä jopa 12–14 tuntia päivässä.<ref name="BBCWR"/> Laajat [[metsäpalo]]t aiheuttavat lähes vuosittain ongelmia loppukesästä. Ne ovat johtaneet evakuointeihin ja joskus myös kuolemantapauksiin.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite | Osoite =http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/1014812.stm | Nimeke = Greece timeline | Julkaisija =BBC | Viitattu =6.1.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
{| class="wikitable"
Rivi 110:
|- style="font-size: 90%; text-align: center;"
| '''[[Ateena]]'''<br>(kuiva itä)
| 13&nbsp;°C<br>'''6&nbsp;°C'''<br>62&nbsp;mm || 14&nbsp;°C<br>7&nbsp;°C<br>37&nbsp;mm || 16&nbsp;°C<br>8&nbsp;°C<br>37&nbsp;mm || 20&nbsp;°C<br>11&nbsp;°C<br>23&nbsp;mm || 25&nbsp;°C<br>16&nbsp;°C<br>23&nbsp;mm || 30&nbsp;°C<br>20&nbsp;°C<br>14&nbsp;mm || '''33&nbsp;°C'''<br>23&nbsp;°C<br>6&nbsp;mm || '''33&nbsp;°C'''<br>23&nbsp;°C<br>7&nbsp;mm ||29&nbsp;°C<br>19&nbsp;°C<br>15&nbsp;mm ||24&nbsp;°C<br>15&nbsp;°C<br>51&nbsp;mm ||19&nbsp;°C<br>12&nbsp;°C<br>56&nbsp;mm ||15&nbsp;°C<br>8&nbsp;°C<br>'''71&nbsp;mm'''
|- style="font-size: 90%; text-align: center;"
| '''[[Náxos]]'''<br>(saaristo)
| 15&nbsp;°C<br>10&nbsp;°C<br>91&nbsp;mm || 15&nbsp;°C<br>10&nbsp;°C<br>73&nbsp;mm || 16&nbsp;°C<br>11&nbsp;°C<br>69&nbsp;mm || 20&nbsp;°C<br>13&nbsp;°C<br>19&nbsp;mm || 23&nbsp;°C<br>16&nbsp;°C<br>12&nbsp;mm || 26&nbsp;°C<br>20&nbsp;°C<br>11&nbsp;mm || 27&nbsp;°C<br>22&nbsp;°C<br>2&nbsp;mm || '''28&nbsp;°C'''<br>22&nbsp;°C<br>1&nbsp;mm ||24&nbsp;°C<br>18&nbsp;°C<br>11&nbsp;mm ||20&nbsp;°C<br>15&nbsp;°C<br>45&nbsp;mm ||17&nbsp;°C<br>12&nbsp;°C<br>48&nbsp;mm ||15&nbsp;°C<br>'''8&nbsp;°C'''<br>'''93&nbsp;mm'''
|}
 
Rivi 121:
Kreikassa on tavattu yli {{luku|5500}} kasvilajia ja 900 eläinlajia. Metsät kattavat noin 30 prosenttia Kreikan pinta-alasta.<ref name="CIA"/> Merkittäviin puulajeihin kuuluvat [[alepponmänty]], [[tammet|tammi]], [[pyökit|pyökki]] ja [[kastanjat|kastanja]] alemmilla korkeuksilla ja [[kuuset|kuusi]] korkeammalla vuorten rinteillä.<ref name="Dill"/> Eläinlajien joukossa on uhanalaisia lajeja, kuten [[valekarettikilpikonna]] ja [[munkkihylje]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.gozakynthos.gr/greece.environment.flora.fauna.php | Nimeke=Flora & Fauna Environment Greece - Zante | Julkaisu=Go Zakynthos | Viitattu=6.1.2013}}</ref>
 
[[Kreikan kansallispuistot|Kreikan kansallispuistoihin]] kuuluu kymmenen kansallismetsää, jotka ovat [[Ólympos|Ólympoksen]], [[Parnassós|Parnassóksen]], [[Párnitha]]n, [[Aínos|Aínoksen]] ja [[Oíti|Oítin kansallismetsät]], [[Píndoksen kansallismetsä]] ja [[Víkoksen–Aóoksen kansallismetsä]], [[Préspajärvien kansallismetsä]], [[Soúnio|Soúnion kansallismetsä]] sekä [[Samarián rotko|Samarián kansallismetsä]]. Lisäksi maassa on kaksi merikansallispuistoa, [[Alónnisoksen ja Pohjoisten Sporadien merikansallispuisto]] ja [[Zákynthoksen merikansallispuisto]], 15 muuta kansallispuistoa sekä lukuisia muita luonnonsuojelualeitaluonnonsuojelualueita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.parks.it/world/GR/Eindex.html | Nimeke=Parks, Reserves, and Other Protected Areas in Greece | Julkaisu=Parks.it | Viitattu=17.10.2016}}</ref><ref name="GeoGreece-ED">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.geogreece.gr/drymos.php | Nimeke=Εθνικοί Δρυμοί της Ελλάδας | Julkaisu=Πατριδογνωσία | Viitattu=27.8.2018}}</ref><ref name="GeoGreece-EP">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.geogreece.gr/parka.php | Nimeke=Εθνικά Πάρκα της Ελλάδας | Julkaisu=Πατριδογνωσία | Viitattu=27.8.2018}}</ref>
 
== Historia ==
Rivi 136:
Minolainen ja mykeneläinen kulttuuri olivat koko Euroopan ensimmäiset [[korkeakulttuuri]]t. Minolainen kulttuuri tunnetaan ennen kaikkea sen Kreetalle rakentamista suurista palatsikeskuksista, kuten [[Knossos]] ja [[Faistos]]. Palatsien rakentaminen alkoi ensimmäisellä palatsikaudella noin 2000 eaa. ja kukoisti toisella palatsikaudella, joka alkoi noin 1750–1700 eaa.<ref name="EW-History"/> Minolainen kulttuuri ei kuitenkaan ollut [[indoeurooppalaiset|indoeurooppalainen]] eikä kreikankielinen.
 
Minolaisen kulttuurin lopulta syrjäyttänyt mykeläinenmykeneläinen kulttuuri sen sijaan oli Euroopan ensimmäinen kreikankielinen kulttuuri. Ensimmäiset kreikkaa puhuneet kansat saapuivat Manner-Kreikan alueelle noin 2000 eaa. Mykeneläisen kulttuurin huippukausi alkoi noin 1600 eaa. ja se valtasi minolaisen kulttuurin ydinalueet Kreetalla noin 1450 eaa. Myös mykeneläiset rakensivat palatseja, joista tunnetuimpiin kuuluvat [[Mykene]], [[Tiryns]] ja [[Nestorin palatsi|Pylos]] Peloponnesoksella. Kulttuuri kirjoitti loppuvaiheessaan kreikkaa, ja käytti tähän [[lineaari-B-kirjoitus]]ta. Myöhempi [[kreikkalainen mytologia]] kertoi erityisesti mykeneläisen ajan muistumista, kuten [[Troijan sota|Troijan sodasta]], joka on saattanut ajoittua noin ajalle 1250–1200 eaa. Mykeneläinen kulttuuri romahti noin 1200 eaa.<ref name="EW-History"/>
 
=== Antiikin Kreikka ===
Rivi 164:
 
[[Tiedosto:Ottoman forces attacking an islet fortress.jpg|thumb|left|230px|Osmaniarmeija hyökkää [[Iraklion]]iin. Jan Peeters, 1600-luku.]]
Bysantin kulta-aikaa olivat noin vuodet 850–1050. [[Normannit]] valtasivat osan Kreikkaa 1081–1149. [[Ristiretki|Ristiretkeläisten]] vallattua Konstantinopolin [[Neljäs ristiretki|neljännen ristiretken]] seurauksena vuonna 1204 Kreikka jaettiin valloittajien, pääasiassa [[Venetsian tasavalta|venetsialaisten]] ja [[frankit|frankkien]], kesken. Bysantti sai Konstantinopolin ja Mystraksen takaisin hallintaansa vuonna 1261, jonka jälkeen bysanttilainen kulttuuri nousi vielä viimeiseen kukoistukseensa, mutta muutoin valtakunnan entinen suuruus oli mennyttä. 1300-luvulta lähtien uudeksi uhaksi kehittyi turkkilainen [[Osmanien valtakunta]]. Osmanit valtasivat suuren osan Manner-Kreikkaa 1390–1450. Samaan aikaan Venetsia valtasi pääosan läntisestä Kreikasta ja Kreikan saaristosta ja perusti Kreikan alueelle linnoituksia taistellakseen osmaneja vastaan.<ref name="EW-History"/>
 
Bysantti kukistui lopullisesti vuonna 1453 turkkilaisten [[Konstantinopolin piiritys|vallattua Konstantinopolin]] ja tämän jälkeen pääosan valtakunnan muista viimeisistä alueista, mukaan lukien Ateenan 1456 sekä Mystraksen 1460 ja pääosan muusta Peloponnesoksesta 1503. Näin Kreikasta tuli osa Osmanien valtakuntaa. Erityisesti Jooniansaaret ja Kreeta säilyivät kuitenkin pitkään venetsialaisten vallassa. Venetsialaiset voittivat turkkilaiset [[Lepanton taistelu]]ssa vuonna 1571 ja estivät näiden pyrkimykset edetä pidemmälle länteen. Venetsialaiset valloittivat myös osan Peloponnesoksesta 1684, mutta turkkilaiset valtasivat alueet takaisin 1715.<ref name="EW-History"/>
Rivi 191:
Kreikan viimeisenä kuninkaana toimi [[Konstantin II]], virallisesti vuosina 1964–1973. Vuonna 1967 oikeistolainen [[sotilasjuntta]] kuitenkin syrjäytti kuninkaan ja demokraattisesti valitun hallituksen ja kaappasi vallan. Juntan johtajana toimi [[Geórgios Papadópoulos]]. Vuonna 1974 Kreikan ja [[Turkki|Turkin]] suhteet tulehtuivat [[Kypros|Kyproksen]] tilanteen ja erityisesti Turkin suorittaman [[Kyproksen miehitys|Kyproksen miehityksen]] vuoksi. Juntta kaatui samana vuonna. Tämän jälkeen järjestettiin kansanäänestys, jonka perusteella monarkia lakkautettiin. Kreikasta tuli jälleen tasavalta (nk. [[Kreikan kolmas tasavalta]]) vuonna 1975.
 
Sotilasjuntan kaatumisen jälkeen Kreikka on kehittynyt normaaliksi länsimaiseksi demokratiaksi. 1970-luvulta aina 2010-luvulle saakka vallassa vuorottelivat sosiaalidemokraattien [[Pasok]] ja oikeiston [[Uusi demokratia]]. Juntan jälkeisen ajan merkittäviä poliitikkoja olivat eritysestierityisesti [[Konstantínos Karamanlís]] ja [[Andréas Papandréou]].<ref name="EW-History"/> Vuonna 1974 Kreikka vetäytyi Naton komentorakenteista protestina [[Kyproksen miehitys]]tä vastaan, mutta liittyi uudelleen vuonna 1980. Vuonna 1981 Kreikasta tuli [[Euroopan yhteisö|EEC:n]] jäsen.<ref name="BBCTL"/> Maa hyötyi jäsenyydestä ja sen mukanaan tuomista tuista suuresti, ja se on nykyaikaistanut yhteiskuntaansa ja talouttaan nopeasti.
 
Vuonna 2001 Kreikka liittyi [[euro]]järjestelmään. Vuonna 2004 maassa järjestettiin [[kesäolympialaiset 2004|kesäolympialaiset]], joiden edellä maassa oli suuria velkarahalla toteutettuja rakennusohjelmia.<ref name="BBC-Debt">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.bbc.com/news/world-europe-33407742 | Nimeke=The Greek debt crisis story in numbers | Julkaisu=BBC News | Ajankohta=10.7.2015 | Viitattu=17.10.2016}}</ref> Vuoden 2009 loppupuolella [[Kreikan talous]] luisui vakavaan [[Kreikan velkakriisi|velkakriisiin]]. Lokakuun 2009 ennenaikaisten vaalien jälkeen pääministeriksi tuli [[Pasok]]-puolueen [[Geórgios Andréas Papandréou|Geórgios Papandréou]]. Vuodesta 2010 lähtien [[euroalue]]en valtiot ja [[Kansainvälinen valuuttarahasto|IMF]] ovat myöntäneet Kreikalle uutta lainaa useina tukipaketteina velkakriisin hoitamiseksi. Lainojen vastineeksi Kreikan on ollut pakko myöntyä laajoihin säästöihin ja talouden uudistuksiin. Papandréou erosi marraskuussa 2011 maan ajauduttua velkakriisissään umpikujaan ja muodostettiin [[Loukás Papadímos|Loukás Papadímoksen]] johtama kokoomushallitus. Vuonna 2012 valta siirtyi [[Antónis Samarás]]in hallitukselle. Vuonna 2015 vaalit voitti vasemmistolainen [[Syriza]], mistä lähtien maata johtivat [[Aléxis Tsípras]]in hallitukset vuoteen 2019. Uusi demokratia palasi valtaan vuonna 2019, minkä jälkeen pääministerinä on toiminut [[Kyriákos Mitsotákis]].<ref>{{Verkkoviite | osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10866137 | nimeke=Keskustaoikeisto saa käytännössä yksinvallan Kreikassa, kansalaiset odottavat Kyriakos Mitsotakisin vievän maan uuteen aikaan | julkaisu=Yle Uutiset | viitattu=13.1.2020}}</ref>
Rivi 220:
|- style="text-align: left;"
! width="300px" | Kartta
!
! Alue
! Pääkaupunki
! width="80px" | Pinta-ala (km²)
! width="80px" | Väkiluku
|-
| rowspan="14" | [[Tiedosto:GreeceNumberedPerepheries.png|300px]]
Rivi 447:
* [[Dafnín luostari|Dafnín]], [[Ósios Loukáksen luostari|Ósios Loukáksen]] ja [[Chíos|Chíoksen]] [[Néa Moní|Nea Monín]] luostarit
* [[Delfoi]]n arkeologinen alue
* [[Delos]], [[Apollon]]-jumalan myyttinen syntymäpaikka
* [[Filippoi]]n arkeologinen alue
* [[Korfu (kaupunki)|Korfun]] vanha kaupunki
* [[Meteora]]n luostarit lähes luoksepääsemättömillä kallioilla
* [[Mykene]]n ja [[Tiryns]]in arkeologiset alueet
* [[Mystras|Mystraksen]] (Mistran) rauniot linnoituksineen, palatsineenpalatseineen, kirkkoineen ja luostareineen
* [[Olympia (Kreikka)|Olympian]] arkeologinen alue
* [[Pythagóreio|Pythagoreion]] ja [[Heraion (Samos)|Heraion]] [[Sámos|Sámoksella]]
Rivi 477:
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
 
<ref name="pakkolaina">{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kreikka_vaati_yha_sotakorvauksia_ja_pakkolainan_takaisinmaksua_saksalta/7871188 | Nimeke=Kreikka vaati yhä sotakorvauksia ja pakkolainan takaisinmaksua Saksalta | Tekijä=Ekholm, Dan | Julkaisu=Yle.fi | Ajankohta=17.3.2015 | Julkaisija=Yle | Viitattu=2.5.2015 }}</ref>
 
}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikka”