Versio 15. huhtikuuta 2021 kello 15.40 muokkaa Vyörykkä (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 24 783 muokkausta Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt Eliazq) ja palautettiin versio 19498918, jonka on tehnyt Ipr1 Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon ← Vanhempi muutos		Versio 9. toukokuuta 2021 kello 11.51 muokkaa kumoa Palosirkka (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 15 839 muokkausta kirjoitusvirhe Uudempi muutos →
Rivi 11: [[Tiedosto:Spacewar1.png\|thumb\|Varhainen tietokonepeli ''[[Spacewar]]'' (emulaattorikuva).]] Varhaiset tietokonepelit syntyivät [[1950-luku\|1950-luvulla]] ja liittyivät tieteelliseen tutkimukseen. Ensimmäiset pelit olivat pääosin [[Ristinolla]]n ja [[tietokoneshakki\|shakin]] kaltaisia pelejä. Vuonna 1958 Willy Higginbotham teki laitteen, jolla kaksi pelaajaa saattoi [[oskilloskooppi\|oskilloskoopin]] avulla pelata yksinkertaista [[Tennis\|tenniksen]] tapaista peliä ''[[Tennis for Two]]''.<ref>{{Verkkoviite \| osoite = https://web.mit.edu/6.101/www/s2016/projects/angeld19_Project_Final_Report.pdf \| nimeke = Tennis For Two \| tekijä = Angel De La Cruz, John Ryan \| tiedostomuoto = PDF \| viitattu = 3.12.2020 \| kieli = {{en}} }}</ref> Television avulla pelattavien joka kodin videopelien pioneeri oli televisiolaitteita valmistavassa [[Yhdysvallat\|yhdysvaltalaisessa]] [[Magnavox]]-yrityksessä työskennellyt [[saksa]]laissyntyinen keksijä [[Ralph Baer]]. Vuonna 1968 Baerilla oli prototyyppilaitteisto, jonka pohjalta julkaistiin 1972 ensimmäinen kotikäyttöön tarkoitettu pelikonsoli, [[Magnavox Odyssey]]<ref name="explosion2"/>. Rivi 25: == Yleistä == ===Alustat === Alustat ovat usein väittelyn kohteena osittain koska ne eivät ole helposti luokiteltavissa.<ref name="minoplatforms">{{Kirjaviite \| Nimeke = Minor Platforms in Videogame History \| Tekijä = Nicoll, Benjamin \| Sivu = 13 \| Julkaisija = Amsterdam University Press \| Doi = 10.5117/9789462988286 \| Kieli = {{en}} }}</ref> Alustat ovat "radikaalisti kontekstiriippuvaisia".<ref name="minoplatforms" /> Yleisesti alustat ovat laitteisto- tai ohjelmistorakenteita, jotka mahdollistavat luovan ilmaisun rajoitteiden alla.<ref name="minoplatforms" /> Rivi 53: ===Pelit ja oppiminen=== Pelien vaatima aktiivinen toimintaa tukee oppimisprosessia, sillä oppiminen on tehokasta oppijan ~~käsitellässä~~käsitellessä itse aktiivisesti oppimaansa. Peleissä opetettava asia on laitettu kontekstiin, joka on oleellinen asian ymmärtämisen kannalta. Pelit antavat jatkuvaa palautetta oppimisesta, koska oppilaan tekemillä valinnoilla on aina jokin vaikutus. Parhaimmillaan oppimispelit saavat saavat oppilaan viihtymään kauemmin opittavan asian parissa ja oppimaan innokkaammin uutta. Viihtyminen tukee myös uusien asioiden siirtymistä [[työmuisti\|lyhytkestoisesta]] muistista [[Pitkäkestoinen muisti\|pitkäkestoiseen]], jolloin opitut asiat säilyvät muistissa kauemmin.<ref>[http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2012/ptvk2012-10.pdf lähde]</ref> Oppimisen näkökulmasta pelit voivat myös toimia erilaisia rajoja ylittävinä [[oppimisympäristö\|oppimisympäristöinä]]. Ne mahdollistavat esimerkiksi oppiainerajoja ylittävän oppimisen ja erilaisten oppimisympäristöjen yhdistelemisen. Suomen uuden perusopetuksen opetussuunnitelman luonnoksissa oppimisympäristöillä viitataan toimintakäytäntöihin, joissa oppiminen tapahtuu.<ref>http://www.oph.fi/download/160358_opsluonnos_perusopetus_luvut_1_12_19092014.pdf</ref> Perinteisiin oppimisympäristöihin on liitetty ajatus niiden fyysisyydestä. Pelit ja peliympäristöt kuitenkin kyseenalaistavat perinteisen fyysinen-virtuaalinen jaottelun. Se, että pelit eivät ole sidoksissa formaaliin kouluympäristöön, ylittää [[Formaali oppiminen\|formaalin]] ja [[Informaali oppiminen\|informaalin]] oppimisen rajoja. Oppimispelit luovat rajoja ylittävän oppimisympäristön myös opettajalle ja osallistavat parhaassa tapauksessa myös opettajan oppimaan. <ref>Koskinen, A. Kangas, M. & Krokfors, L. 2014. Oppimispelien tutkimus pedagogisesta näkökulmasta. Teoksessa: Krokfors, L. Kangas, M & Kopisto, K. 2014. Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa. Vastapaino. Tampere, s. 70</ref> Rivi 61: Joidenkin pelien väkivaltaisuuden ja seksuaalisen sisällön vuoksi osalla peleistä on [[videopelin ikäraja\|ikärajoituksia]]. Suurin osa peleistä on jo muutenkin suunnattu aikuisille. Kaikki videopelit käyvät läpi yleiseurooppalaisen videopelien [[Pan European Game Information\|Pan European Game Information -luokituksen]] (PEGI). 18 vuoden ikäraja perustuu lakiin, muut ovat suosituksia. Pelit luokitellaan kaikille sopiviksi sekä 3 vuotta täyttäneille, 7, 12, 16 ja 18 vuotta täyttäneille sopiviksi. Yli 18-vuotiaille tarkoitetun pelin luovuttaminen alaikäiselle on rikos. Kauppojen velvollisuus on noudattaa ikärajoja.<ref>[http://yle.fi/vintti/yle.fi/mediakompassi/mediakompassi/vanhemmat/aihesisallot/pelit/ikarajat/index.htm Pelien ikärajat; YLE]</ref> Eri ikäkausina lasta kiinnostavat erilaiset pelisisällöt. Varhaisessa vaiheessa yksinkertaiset pelit kiinnostavat eniten, mutta teknisten taitojen kehittyessä lapselle avautuu laajempi pelitarjonta. Tällöin myös pelattavien pelien teemojen kirjo monipuolistuu. <ref name="Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla">[http://mediametka.fi/wp-content/uploads/2014/05/Mediametkaa-Osa-1.pdf], Salokoski, T. 2006: Pelinappulat. Teoksessa: Niinistö, H., Ruhala, A., Henriksson, A. & Pentikäinen, L. 2006. Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Helsinki: Mediakasvatuskeskus Metka ry. http://mediametka.fi/wp-content/uploads/2014/05/Mediametkaa-Osa-1.pdf.</ref> === Riippuvuus ja peliongelmat === Rivi 69: ===Videopelit ja sukupuoli=== Digitaalisten pelien vaaroja ja väkivaltaisuutta koskevissa uutisissa ja tutkimuksissa keskitytään usein poikiin ja nuoriin miehiin. Peliteollisuus on miesvaltainen ala, mikä näkyy pelien sisällöissä ja ulkoasuissa. [[Stereotypia]] peleistä poikien juttuna ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. Molemmat sukupuolet pelaavat, mutta usein erilaisia pelejä. Pelaajat ovat kuitenkin ennen kaikkea yksilöitä, omine mieltymyksineen.<ref>Pelikasvattajan käsikirja s. 118-121</ref> Peleissä käsitellään sukupuolta usein kärjistäen ja [[Stereotyyppi\|stereotyyppisesti]]. Olennaista on myös oman pelihahmon sukupuoli. Pienille lapsille suunnatuissa peleissä on usein sukupuoleton hahmo, esimerkiksi eläinhahmo. Isommille lapsille suunniteluissa peleissä hahmot ovat ihmismäisempiä. Naispuoliset hahmot ovat usein korostetun naisellisia.<ref>Pelikasvattajan käsikirja s. 120-121</ref> Rivi 85: ==Tuotanto== [[Videopeliteollisuus]] koostuu pääasiassa pelejä kehittävistä itsenäisistä [[pelitalo]]ista ja kehitystä rahoittavista julkaisijoista.<ref name="explosion3"/> Videopelikehityksen voidaan katsoa koostuvan kolmesta eri vaiheesta, jotka ovat suunnittelu, esituotanto ja tuotanto (toisinaan on myös neljäs vaihe, jälkituotanto). Jokainen vaihe sisältää erilaisia päämääriä, mutta vaiheet voivat myös sulautua toisiinsa kehityksen aikana. Suunnitteluvaiheessa kehittäjät miettivät kuinka peliä pelataan ja miltä peli näyttää, mutta varsinaista ohjelmointia ei vielä tehdä. Esituotannossa suunnitteluvaiheen ideoita toteutetaan ja pelistä tehdään pelattava prototyyppi, jota käytetään varsinaisen tuotannon pohjana. Monissa projekteissa esituotanto ja varsinainen tuotanto ovat yksi yhtenäinen prosessi.<ref name="explosion3"/> Varsinaisessa tuotannossa peliin lisätään yksityiskohtainen sisältö, ja yleensä tässä vaiheessa projektin henkilökunta kasvaa. Jokaisella uudella jäsenellä on oma erikoistumisalansa, joka voi olla esimerkiksi tasosuunnittelu, [[Videopelimusiikki\|musiikin säveltäminen]] tai tarinan kirjoittaminen. Valmista kaikki suunnitellut ominaisuudet sisältävää peliä kutsutaan alpha-versioksi; peliä josta on korjattu kaikki tunnetut ohjelmointivirheet kutsutaan beta-versioksi. Kun peli on valmis markkinoille, sitä kutsutaan ”kulta”-versioksi.<ref name="explosion3"/> Rivi 93: [[Pelilokalisointi\|Lokalisointia]] käytetään kun eri markkina-alueelle suunniteltu peli julkaistaan toisella alueella, esimerkiksi [[japani]]laisen pelin julkaisemisessa [[eurooppa\|euroopassa]]. Kielikäännöksen lisäksi on voitu tehdä muun muassa vaikeustason sovittamista eri markkina-alueelle sopivaksi.<ref>{{Verkkoviite \| osoite = http://www.gamasutra.com/view/news/282699/Nioh_director_makes_a_case_for_designing_difficult_games.php \| nimeke = Nioh director makes a case for designing difficult games \| julkaisija = Gamasutra \| julkaistu = 4.10.2016 \| viitattu = 16.7.2017}}</ref> == Katso myös == * [[Luettelo tietokone- ja videopeleistä]] * [[Luettelo parhaimpana pidetyistä videopeleistä]] Rivi 113: <ref name="explosion2">Wolf 2008, s. xvii.</ref> <ref name="explosion3">(Toim. Wolf, Mark J. P.); Tschang, Feichin Ted: ''The Video Game Development Process'', s. 231–238.</ref> <ref name="määrittely">{{Verkkoviite \| Osoite = http://web.archive.org/web/20090515000000/http://www.culture-communication.unimelb.edu.au/research-students/tom-apperley.pdf \| Nimeke = Genre and game studies \| Tekijä = Apperley, Tom \| Tiedostomuoto = PDF \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Melbournen yliopisto \| Viitattu = 04.12.2013 \| Kieli = {{en}} }}</ref> Rivi 125: == Aiheesta muualla == {{commonscat}} [http://pelitieto.net/ Pelitieto] – OPM:n rahoittama opas digitaalisten pelien historiaan ja kehitykseen * [http://www.dmoz.org/Games/Video_Games/ Open Directory Project – Verkkohakemisto] {{en}} * [http://www.pelaajalauta.fi/ Pelaajalauta]. Konsoli– ja tietokonepeliaiheinen keskustelupalsta.

Ero sivun ”Videopeli” versioiden välillä