Ero sivun ”Paraisten kirkko” versioiden välillä

| kirkon nimi = Paraisten kirkko

| kuva = Pargas church 2 AB.jpg

| kuvateksti =

| kuvakoko = 240px

| sijainti = [[Parainen]]

| koordinaatit = {{coord|60|18|04.3|N|022|18|20.2|E|region:FI-19_type:landmark|display=inline,title}}

| seurakunta = Paraisten seurakuntayhtymä

| vuosi = Agricola-kappeli ~1240- kirkko 1350-1400-luku

|suunnittelija suunnittelija =

| materiaali = [[harmaakivi]]

| istumapaikat =

| tyylisuunta =

| avoinna =

| päivät =

| tieto vuodelta =

'''Paraisten kirkko''' ([[Ruotsin kieli|ruots]]. ''Pargas kyrka'') on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee [[Parainen|Paraisilla]]. Kivikirkon ensimmäinen osa Agricola-kappeli rakennettiin tiedettävästi 1240–1300-luvulla. Kappelin käydessä pieneksi päätettiin kappelin yhteyteen rakentaa varsinainen nykyinen harmaakivikirkko. Kirkko on oletettavasti rakennettu 1300-luvun aikana. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät kirkon rakentamisesta ja olemassa olosta ovat ajoitettu 1300-luvun puolivälin paikkeille.<ref name=rky/><ref name=rpr>{{Rakennusperintörekisteri|id=200498|nimi=Paraisten kirkko|ajankohta=31.12.2010|viitattu=9.9.2016}}</ref> Kirkkoon on tehty useaan otteeseen laajennuksia ja muutoksia. Näistä huolimatta kirkon alkuperäinen ilme on säilynyt pitkälti. Keskiaikaisista kivikirkoista väitellyt Markus Hiekkanen toteaa: "Sisätila on Suomen vaikuttavimpia, ja erityisesti huomio kiinnittyy huolitellun tyylikkääseen holvaukseen kaikkine yksityiskohtineen."<ref name=hie127>Hiekkanen, 2007, s. 127</ref> Kirkkosalin suurimmat muutokset liittyvät runsasta kirkkokansaa varten rakennettuihin lehtereihin. Vuosina 1685–1686 turkulainen Mårten Henriksson teki pohjoisseinälle naistenlehterin tilanahtautta helpottamaan. Viisi vuotta tämän jälkeen laajennettiin eteläseinän miestenlehteriä ja 1750–1752 rakennettiin koko länsipäädyn mittainen miestenlehteri, joka 1862 muokattiin urkuparveksi. Valon määrä suurehkojen lehterien alla kävi kuitenkin niin vähäiseksi, että seurakuntalaiset alkoivat vaatia valaistuksen parantamista. Kahden uuden ikkuna-aukon pohjoisseinälle tekemisestä oltiin yksimielisiä. Kuitenkin vasta vuonna 1819 kirkon lattiaa korjannut halikkolainen kirkkopuuseppä Israel Cairenius sai tehtäväkseen tehdä myös ikkuna-aukot ja suurentaa vanhoja ikkuna-aukkoja.<ref name=sui>Suistoranta, 1984</ref>