Ero sivun ”Sosialistinen nuorisoliitto” versioiden välillä

SNL oli virallisesti itsenäinen, mutta se kannatti [[Suomen sosialistinenSosialistinen työväenpuolueTyöväenpuolue|Suomen sosialistista työväenpuoluetta]] (SSTP) ja sensitä seuraajaorganisaatiota (ks.seurannutta [[SosialistinenSosialistisen työväenTyöväen ja pienviljelijöidenPienviljelijäin vaalijärjestöVaalijärjestö|vaalijärjestöä]]). Monet nuorisoliiton aktiivit olivat mukana [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] (SKP) ja [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistisen nuorisointernationaalin]] (KNI) toiminnassa. SNL ei kuitenkaan virallisesti liittynyt internationaaliin.

Kun tiedot SSN:n lakkauttamisesta saapuivat sen järjestöihinperusjärjestöihin, oli uusien järjestöjenyhdistysten perustaminen jo käynnissä. Nuorisoliikkeen toiminta jatkui siten lähes katkeamattomana. Perustavaan kokoukseen lähetti edustajia 72 järjestöä ja 19 muuta ilmoitti tukevansa uuden liiton perustamista. SNL:n puheenjohtajaksi valittiin [[Yrjö Lahtinen (poliitikko)|Yrjö Lahtinen]]. SSN:n ''[[Nuori Työläinen]]'', jota ei ollut lakkautettu, hyväksyttiin uuden liiton äänenkannattajaksi. SNL:n toiminta käynnistyi nopeasti. Jo kesällä oliKesällä luotuluotiin piirijärjestöt kaikkialle missä niitä oli ollut SSN:llä. Heinäkuun lopussa 1923 liittoon kuului 117 osastoa ja 6 194 jäsentä. Äänenkannattajan levikki oli noin 20 000. Syksyllä toiminta kuitenkin vaikeutui niin sanotun elokuun leikkauksen seurauksena. Satoja vasemmistolaisia aktivisteja vangittiin ja joukossa oli monia johtavia nuorisoliiton toimijoita. Nuori Työläinen lakkautettiin, mutta sen tilalla alkoi 5. lokakuuta ilmestyä "kaunokirjallinen" ''[[Liekki (poliittinen lehti)|Liekki]]''.<ref>Parkkari 1970, s. 124–127.</ref>

Viranomaiset kieltäytyivät loppuvuonna 1923 rekisteröimästä Suomen sosialistista nuorisoliittoa muotoseikkoihin vedoten, mutta jo 2. joulukuuta kokoontuivat helsinkiläiset nuoret perustamaan uutta järjestöä. Nimestä jätettiin pois sana Suomen ja sääntöjä sekä ohjelmaa yksinkertaistettiin. SNL päätti alkaa tehdä yhteistyötä [[Työväen sivistysliitto|Työväen Sivistysliiton]], [[Työväen Raittiusliitto|Työväen Raittiusliiton]] ja [[Työväen jJärjestönuortenJärjestönuorten Liitto|Työväen Järjestönuorten Liiton]] kanssa. Puheenjohtajaksi valittiin [[Aleksander Allila]].<ref>Parkkari 1970, s. 128–129.</ref>

JärjestönViranomaiset toimintaapyrkivät pyrittiinvaikeuttamaan jatkuvastijärjestön vaikeuttamaan.toimintaa Monillaja paikkakunnillamonilla viranomaisetpaikkakunnilla estivätestettiin kaikenlaisten tilaisuuksien, kuten [[Iltamat|iltamien]], järjestämisenjärjestäminen. Talvella 1925 pidätettiin SNL:n sihteeri [[Vilho Nokireki]] ja poliisit tutkivat liiton toimiston. 9.–10. lokakuuta 1925 järjestettiin Turussa I maatakäsittävät sosialistiset nuorisopäivät.<ref>Parkkari 1970, s. 132.</ref>

Marraskuun leikkauksena tunnetussa operaatiossa 7. marraskuuta 1925 viranomaiset vangitsivat eri puolilla Suomea kymmeniä SNL:n aktiiveja, joita ilmoitettiin syytettävän [[valtiopetos|valtiopetoksen]] valmistelusta sekä mm.muun muassa osallistumisesta KNI:n toimintaan ja 1923 lakkautetun SSN:n toiminnan jatkamiseen. Oikeudenkäynti alkoi [[Turun lääninvankila]]ssa 10. helmikuuta 1926. Monet syytetyt pitivät varsin railakkaita puolustuspuheita, joissa he pyrkivät osoittamaan tuomioidensa luokkaluonteen. Tuomiot tapauksessa luettiin 29. kesäkuuta ja vankeusrangaistuksen sai 45 nuorta. Kuultuaan päätöksestä tuomitut ryhtyivät laulamaan kovaäänisesti [[Kansainvälinen|Kansainvälistä]]. Lyhyempiä vankeusrangaistuksia saaneet joutuivat vankilaan vasta myöhemmin, kun [[Korkein oikeus (Suomi)|korkein oikeus]] 1927 vahvisti rangaistukset.<ref>Parkkari 1970, s. 133–136.</ref>

SNL:n toiminta häiriöityi pahasti eikä uutta julkista järjestöä nähty kannattavaksi projektiksi. Tähän kehitykseen vaikutti myös 1925 SKP:n viralliseksi nuorisojärjestöksi perustettu, KNI:n jäsenjärjestö, maanalaisesti toiminut [[Suomen kommunistinen nuorisoliitto]] (SKNL), jonka toimintaan SNL:n aktiiveja siirtyi.