Ero sivun ”Korjausluku” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Espoo (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Espoo (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 8:
Nykyisin, kun erillistä käsikirjoitusta ei useimmiten enää ole, oikoluvulla (harvemmin: korjausluku tai oikaisuluku) tarkoitetaan lehden- tai kirjankustantajan tietokantaan tallennetun tekstin tarkistamista, jolloin siitä pyritään poistamaan sekä alkuperäisen kirjoittajan että myöhempien tekstin muokkaajien tekemät ja lehden toimitus- ja taittoprosessissa mahdollisesti syntyneet oikeinkirjoitukseen, [[kielioppi]]in, sanastoon ja [[typografia]]an liittyvät virheet. Toimittajien velvollisuutena on nykyisin tarkistaa itse oman tekstinsä oikeellisuus, jolloin perinteistä korjauslukua käytetään pikemminkin ulkopuolelta tulevien tekstien, kuten [[mielipidekirjoitus]]ten tarkistamiseen.<ref name = KUUTTI-PURO/>
 
On kuitenkin paljon vaikeampaa löytää virheet omasta kuin toisen kirjoittamasta tekstistä, ja toimittajilla on sosiaalisen median ja muiden internetin tuomien muutosten takia paljon enemmän kiirettä kuin ennen internetiä. Omien tekstien kielentarkistus johtaa esim. siihen, että toimittajien teksteissä on joskus jopa isoja sanasto- eli sisältövirheitä (esim. sanaa prosentin käyttöä prosenttiyksikön sijasta), joita usein korjataan vain pitkällä viiveellä ja yleensä vain, jos lukijat antavat palautetta (toimittaja eivätkä varsinkaan kollegat tarkista julkaisemisen jälkeen) eikä välttämättä silloinkaan.<ref>Esim. Helsingin Sanomat -artikkelissa [https://www.hs.fi/tiede/art-2000007953713.html Kannattaako lapsetkin rokottaa, vaikka koronavirusepidemia saataisiin hiipumaan jo aikuisten rokotuksilla?] korjattiin prosentti oikeaksi sanaksi "prosenttiysksikön" (sic) 11 tunnin viiveellä ja vasta myöhemmin korjattiin kirjoitusvirhe, molemmat vasta lukijan palautteen takia.</ref>
 
[[Oikeinkirjoituksen tarkistin]] on tietokoneohjelman toiminto, joka tekee korjausluvun enemmän tai vähemmän automaattisesti.