Ero sivun ”Korjausluku” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  4 kuukautta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
p
p
| Viitattu =12.5.2016 | Kieli = }}</ref>
 
Ennen tietokoneaikaa korjausluku eli oikaisuluku tarkoitti julkaistavan jo [[Ladonta|ladotun]] tekstin vertaamista alkuperäiseen (käsin tai [[kirjoituskone]]ella tehtyyn [[käsikirjoitus|käsikirjoitukseen]]) ja ladontavirheiden merkitsemistä taittovedokseen. Siihen aikaan ja edelleenkin oikoluku eli kielentarkistus oli ja on laajempi käsite, joka tarkoitti ja tarkoittaa sekä korjauslukua ennen julkaistamista että julkaistavien ja muidenkin tekstien kielentarkistamista ylipäätään (eli myös julkaistavien tarkistamista ennen lähettämistä kustantajalle).<ref>[https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/oikoluku?searchMode=all oikoluku] Kielitoimiston sanakirjassa</ref> Nykyisin, kun erillistä käsikirjoitusta ei useimmiten enää ole, oikoluvulla tarkoitetaan lehden- tai kirjankustantajan tietokantaan tallennetun tekstin tarkistamista, jolloin siitä pyritään poistamaan sekä alkuperäisen kirjoittajan että myöhempien tekstin muokkaajien tekemät ja lehden toimitus- ja taittoprosessissa mahdollisesti syntyneet oikeinkirjoitukseen, [[kielioppi]]in, sanastoon ja [[typografia]]an liittyvät virheet. Toimittajien velvollisuutena on nykyisin tarkistaa itse oman tekstinsä oikeellisuus, jolloin perinteistä korjauslukua käytetään pikemminkin ulkopuolelta tulevien tekstien, kuten [[mielipidekirjoitus]]ten tarkistamiseen.<ref name = KUUTTI-PURO/> On,kuitenkin paljon vaikeampi löytää virheet omasta kuin toisen kirjoittamasta tekstistä, ja toimittajilla on sosiaalisen median ja muiden internetin tuomien muutosten takia paljon enemmän kiirettä kuin ennen internetiä. Omien tekstien kielentarkistus johtaa esim. siihen, että toimittajien teksteissä on jopa isoja sanasto- eli sisältövirheitä kuten sanaa prosentin käyttöä kun tarkoitetaan prosenttiyksikköä, joita korjataan vain pitkällä viiveellä ja yleensä vain, jos lukijat antavat palautetta.<ref>Esim. Helsingin Sanomat -artikkelissa [https://www.hs.fi/tiede/art-2000007953713.html Kannattaako lapsetkin rokottaa, vaikka koronavirusepidemia saataisiin hiipumaan jo aikuisten rokotuksilla?].</ref>
 
Nykyisin, kun erillistä käsikirjoitusta ei useimmiten enää ole, oikoluvulla tarkoitetaan lehden- tai kirjankustantajan tietokantaan tallennetun tekstin tarkistamista, jolloin siitä pyritään poistamaan sekä alkuperäisen kirjoittajan että myöhempien tekstin muokkaajien tekemät ja lehden toimitus- ja taittoprosessissa mahdollisesti syntyneet oikeinkirjoitukseen, [[kielioppi]]in, sanastoon ja [[typografia]]an liittyvät virheet. Toimittajien velvollisuutena on nykyisin tarkistaa itse oman tekstinsä oikeellisuus, jolloin perinteistä korjauslukua käytetään pikemminkin ulkopuolelta tulevien tekstien, kuten [[mielipidekirjoitus]]ten tarkistamiseen.<ref name = KUUTTI-PURO/> On,kuitenkin paljon vaikeampi löytää virheet omasta kuin toisen kirjoittamasta tekstistä, ja toimittajilla on sosiaalisen median ja muiden internetin tuomien muutosten takia paljon enemmän kiirettä kuin ennen internetiä. Omien tekstien kielentarkistus johtaa esim. siihen, että toimittajien teksteissä on jopa isoja sanasto- eli sisältövirheitä kuten sanaa prosentin käyttöä kun tarkoitetaan prosenttiyksikköä, joita korjataan vain pitkällä viiveellä ja yleensä vain, jos lukijat antavat palautetta.<ref>Esim. Helsingin Sanomat -artikkelissa [https://www.hs.fi/tiede/art-2000007953713.html Kannattaako lapsetkin rokottaa, vaikka koronavirusepidemia saataisiin hiipumaan jo aikuisten rokotuksilla?].</ref>
 
[[Oikeinkirjoituksen tarkistin]] on tietokoneohjelman toiminto, joka tekee korjausluvun enemmän tai vähemmän automaattisesti.
1 731

muokkausta