Ero sivun ”Mordred” versioiden välillä

Hahmo on vähitellen kehittynyt taruston eri versioissa nykyisenkaltaiseksi pahuuden ruummiillistumaksi. Mordredin nimi oli alun perin Medraut, ja hän on saattanut olla [[Wales|walesilainen]] historiallinen henkilö, joka vastusti Arthuria ja taisteli hänen kanssaan Camlannissa tuhoisin seurauksin. Walesilaisissa kertomuksissa hän ei kuitenkaan ole juonittelija tai paha. Vasta [[Geoffrey Monmouthilainen]] antoi teoksessaan ''[[Historia Regum Britanniae]]'' Mordredille tutun [[Konna|konnan]] roolin, joka on sittemmin säilyi myöhäiskeskiajan kirjallisuudessa. Geoffrey myös nimesi hahmon Mordrediksi, joka on [[Kornit|kornilainen]] tai [[Bretonit|bretonilainen]] nimi. Geoffrey Monmouthilaisen kertomuksessa Mordred on Arthurin sisarenpoika, joka hallitsee valtakuntaa yhdessä [[Guinevere|Guineveren]] kanssa sillä aikaa kun Arthur on sotaretkellä [[Gallia|Galliassa]]. Modred taivuttelee kuningattaren aviorikokseen, kaappaa valtaistuimen ja tekee rauhan vihattujen [[Saksit|saksien]] kanssa, jotka Arthur oli tuhonnut Badonissa. Arthur palaa kiireesti kotiin ja kohtaa Mordredint Camel-joen rannalla [[Cornwall|Cornwallissa]]. Kapinallinen vallananastaja tapetaan ja Arthur viedään [[Avalon|Avaloniin]].<ref name="mythica" />

 

 

Sittemmin myös [[Thomas Malory|Maloryn]] [[Le Morte d’Arthur]] -runoelman mukaan Mordred saa alkunsa, kun Arthur makaa sisarpuolensa Morgausen kanssa tietämättä, että he ovat sukulaisia. [[Marion Zimmer Bradley]] käytti tätä tarinanosaa hyväkseen luodessaan romaaninsa ''[[Avalonin usvat]]''. Hän vain vaihtoi Morgausen Morgaineen ja tilaisuudeksi rituaalin, joka päättyi seremonialliseen aktiin. Itse rituaali oli osa Arthurin kuninkaaksi vihkimistä ja sitä johti [[Avalon]]in ylipapitar Viviane, jonka juonittelusta tämä sukurutsa juuri aiheutui.