Ero sivun ”Fritz Buttenhoff” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sekavaa artikkelia paranneltu.
p Ei ollut koulu.
Rivi 2:
'''Fredrik Georg Fritz Buttenhoff ''' ([[23. marraskuuta]] [[1874]] [[Rautu (Viipurin lääni)|Rautu]] – [[6. syyskuuta]] [[1955]])<ref name="kko">{{Verkkoviite | Osoite = http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_B#bu | Nimike = Kuka kukin oli 1961 | Julkaisija = Wikiaineisto | Viitattu = 30.3.2012}}</ref> oli suomalainen [[liikemies]], [[tilanomistaja]] ja [[Hevosurheilu|hevosharrastaja]]. Hänet tunnetaan 1900-luvun alussa omistamistaan hevosista, joista kuuluisimpia olivat ravikuninkaalliset [[Pamun-Humu]] ja [[Eri-Aaroni]].
 
Buttenhoff oli [[Pommeri]]sta lähtöisin ollutta saksalaista sukua. Hänen vanhempansa olivat tilanomistaja Constantin Buttenhoff ja Aleksandrine Charlotte Sofie von Ketzler. Buttenhoff kävi koulunakoulua [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] ja suoritti kaksi luokkaa suomalaista lyseota [[Viipuri]]ssa. Vuosina 1895–1900 Buttenhoff omisti Viipurissa toimineen huonekalu- ja tapettiliikkeen, ja myöhemmin hänen omistuksessaan oli paloviina- ja spriitehdas.<ref name="kko"/> Lisäksi Buttenhoff omisti muun muassa [[Viipurin maalaiskunta|Viipurin maalaiskunnan]] [[Tali (Viipurin mlk)|Talissa]] sijainneen Hämäläisen kartanon.
 
Buttenhoff omisti vuosikymmenten kuluessa useita [[Raviurheilu|ravihevosia]], joista tunnetuimpia ovat moninkertainen [[Valtionajot|valtionajojen]] voittaja [[Eino-Vakaa]] sekä ravikuninkaalliset Pamun-Humu ja Eri-Aaroni. Eino-Vakaa voitti myös [[Kuninkuusravit|Kuninkuusravien]] edeltäjänä pidetyn [[Suuri orikilpailu|Suuren orikilpailun]] kuudesti vuosina 1907–1912. Pamun-Humu saavutti ravikuninkuuden 1928 [[Lahti|Lahdessa]] Buttenhoffin itsensä ohjastamana ja Eri-Aaroni vuonna 1943 [[Seinäjoki|Seinäjoella]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hippos.fi/raviurheilu/ravitahdet/kuninkuusravit/ravikuninkaat | Nimeke = Ravikuninkaat | Julkaisija = Suomen Hippos | Viitattu = 13.3.2012}}</ref> Myöhemmin Buttenhoff myi Eri-Aaronin [[Laihia]]lle kahdesta miljoonasta markasta, mikä oli korkein Suomessa hevosesta milloinkaan maksettu. Kaupasta levisi tarinoita, joissa maksuna kerrottiin olleen säkillisen markkoja tai ”täyteenpoljettu sypryskopallinen kahisevaa ja kiliseviä vakalla”. Todellisuudessa maksu toimitettiin [[šekki|šekillä]].<ref>{{Kirjaviite |Tekijä = Toivonen, Veijo (toim.) | Nimeke = Hevoset etukaarteessa : hevosia, ihmisiä ja ilmiöitä | Luku = Matti Torkko löysi Eri-Aaronin uudestaan ja haki sen takaisin synnyinmaakuntaansa | Sivut = 31 | Vuosi = 2008 | Julkaisupaikka = Nastola | Julkaisija = Veijo Toivonen | Isbn = 978-952-67028-1-0}}</ref>