Ero sivun ”Verenpaine” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 6:
Verenpaine ilmoitetaan muodossa systolinen/diastolinen [[elohopeamillimetri|mmHg]].
Keskimääräinen verenpaine on maailmanlaajuisesti, ikä huomioituna, pysynyt vuosina 1975-2015 käytännössä samana. Miehillä noin 127/79 mmHg ja naisilla noin 122/77 mmHg, vaikkakin nämä keskiarvot peittävät niistä eriävät melko suuret alueelliset kehityssuuntaukset.<ref name="lancet2018">{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Worldwide trends in blood pressure from 1975 to 2015: a pooled analysis of 1479 population-based measurement studies with 19·1 million participants | Julkaisu = The Lancet | Ajankohta = tammikuu 2017 | Vuosikerta = | Numero = 389 | Sivut = 37-55 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = 27863813 | Doi = 10.1016/S0140-6736(16)31919-5 | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 2.5.2021 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref> Vuonna 2017 tehdyn FinTerveys-tutkimuksen mukaan kaikkien 30 vuotta täyttäneiden [[Suomi|suomalaisten]] miesten verenpaineen keskiarvo oli
137/81 mmHg ja naisten 133/78 mmHg. Verenpaine oli 30–64-vuotiailla miehillä keskimäärin 133/83 mmHg ja naisilla 127/79 mmHg. Miehillä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta, verenpaineen keskiarvo oli 143/78 mmHg ja naisilla 146/77 mmHg.<ref name="finterveys2017">{{Kirjaviite | Nimeke = Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa : FinTerveys 2017 -tutkimus | Julkaisija = THL | Vuosi = 2018 | Tekijä = Koponen Päivikki ym. | Suomentaja = | Luku = | Sivu = 54 | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Tunniste = | Isbn = 978-952-343-104-1 | www = http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Rivi 32:
Lepoverenpaine saattaa vaihdella päivän aikana 30–40 yksikköä. Aamulla verenpaine on yleensä suurempi kuin illalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rd.fi/terveys-ja-hyvinvointi/verenpaine-%E2%80%93-15-faktaa-jotka-voivat-pelastaa-henkesi|nimeke=Verenpaine – 15 faktaa, jotka voivat pelastaa henkesi|julkaisu=Valitut Palat|ajankohta=2018-04-10|viitattu=2020-06-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lääkärin mittaama luku on yleensä korkeampi kuin kotona mitattu potilaan jännityksen vuoksi. Siksi diagnoosi vaatii vajaan viikon ajan kaksoismittauksia aamuin illoin. Näiden keskiarvon perusteella diagnosoidaan korkea verenpaine.<ref name="duodecim">{{verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00034|nimeke=Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)|tekijä=sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki|julkaisu=Lääkärikirja Duodecim|ajankohta=2.10.2018}}</ref> Jos potilaalla epäillään olevan kohonnut verenpaine, tehdään mittaukset [[lääkäri]]n tai [[terveydenhoitaja]]n luona useana eri päivänä lyhyehkön ajanjakson sisällä. Koska mittaustilanne saatetaan kokea niin jännittävänä, että se nostaa verenpainetta, suositellaan yhä useammin kotimittauksia. Verenpaineen voi mitata kotona yksinkertaisella [[verenpainemittari]]lla viiden minuutin paikoillaanistumisen jälkeen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/verenpaineen_kotimittaukseen_selkea_ohjeistus/5437305|nimeke=Verenpaineen kotimittaukseen selkeä ohjeistus|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.[[File:Heart systole.png|thumb|left| Yläpaine, sydämen kammiot supistuvat.]]
[[File:Heart diastole.png|thumb|center| Alapaine, sydän laajenee veren virratessa eteisten kautta kammioihin.]]
== Viitearvot ==
| |||