Wikipedia

Ero sivun ”Peruna” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
{{Korjattava}}
rakennemuutos
Rivi 1:
{{Korjattava|Kappalejako melkoista sekasotkua, puolet osioista päällekkäisiä ym. Itse kasvin tunnuspiirteistä ei puhuta mitään.}}
{{Tämä artikkeli|kertoo ruokakasvista. [[Peruna (elokuva)|Peruna]] on myös elokuva.}}
{{Taksonomia/kasvit
Rivi 26 ⟶ 25:
Lajike ja vähäisemmässä määrin myös kasvuolosuhteet ja viljelytekniikka määräävät perunan keittotyyppin eli sen, kuinka paljon perunassa on tärkkelystä ja kuinka voimakkaiksi solujen väliset kemialliset sidokset muodostuvat. Pieni tärkkelyspitoisuus ja tiiviit solujen väliset sidokset tuottavat kiinteän keittotyypin, suuri tärkkelyspitoisuus ja löyhät sidokset taas aiheuttavat jauhoisuutta. Jos peruna sisältää liian vähän tärkkelystä, siitä tulee vetinen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kantaperuna.com/annabellen-laatu-keittokokeissa/|nimeke=Annabellen laatu keittokokeissa|julkaisu=HZPC Kantaperuna|viitattu=2020-09-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
== Ulkonäkö ja ominaisuudet ==
Perunan ravintona käytettävät mukulat kasvavat maan alla. Perunan kuori on useimmiten ruskea tai keltainen, mutta se voi olla myös violetti, punainen tai vaaleanpunainen. Sisältä peruna on usein vaalea, mutta on mahdollista, että se on sisältäkin kuoren värinen.
 
Perunakasvi on melko suurilehtinen ja sen [[Marja (kasvitiede)|marjat]] ovat [[solaniini]]pitoisuutensa vuoksi myrkyllisiä.
 
Perunan ravintona käytettävät mukulat kasvavat maan alla. Perunan kuori on useimmiten ruskea tai keltainen, mutta se voi olla myös violetti, punainen tai vaaleanpunainen. Sisältä peruna on usein vaalea, mutta on mahdollista, että se on sisältäkin kuoren värinen.
== Viljely ==
Suomessa perunat istutetaan yleensä toukokuun loppupuolella ja sato korjataan syys- ja lokakuun vaihteen aikoihin. Poikkeuksena ovat [[varhaisperuna]]t, joista ensimmäiset, silloin vielä varsin pienikokoiset, saatetaan nostaa jo toukokuun lopulla.
 
== Käyttö =Myrkyllisyys===
Perunaa syödään monella tavalla valmistettuna, kuten [[Keittäminen|keitettyinä]], [[paistaminen|paistettuina]] tai [[perunamuhennos|perunamuhennoksena]]. Kaikkein jauhoisimmat perunat, jotka keitettäessä rikkoontuisivat keitinveteensä, suositellaan höyrytettäviksi kiehuvan veden päällä, mikä on mahdollista välipohjallisella kattilalla, jossa välipohjan muodostaa ritilä.
Teollisuus jalostaa perunaa esimerkiksi [[Ranskalaiset perunat|ranskalaisiksi perunoiksi]] ja [[perunalastu]]iksi eli sipseiksi. Joistakin perunalajikkeista valmistetaan myös [[perunajauho]]a, joka on puhdasta [[tärkkelys]]tä.
 
== Ravintoarvot ==
 
Peruna sisältää noin 10–15&nbsp;% [[tärkkelys]]tä, vajaat 2&nbsp;% [[proteiini]]a, ja tuoreena myös kohtalaisesti [[c-vitamiini]]a, joka kuitenkin osittain tuhoutuu useita kuukausiakin kestävän varastoinnin aikana.
 
== Nimet Euroopassa ==
 
Perunan nimitys suomen kielessä tulee ruotsin sanasta ''päron'', [[päärynä]], sillä ruotsin kielessä on perunaa aikaisemmin kutsuttu maapäärynäksi, {{k-sv|jordpäron}}. Maapäärynän lisäksi perunaa on pidetty myös maaomenana. Ranskankielinen sana ''pomme de terre'' samoin kuin hollannin kielen ''aardappel'' tarkoittavat maaomenaa.<ref name="Peruna (kirja)">Anne Paalo: Peruna. Historiaa: Miten peruna sai nimensä. Rakennusalan Kustantajat RAK, Kirjakas Ky, 2000. ISBN 951-664-028-1 s. 15</ref> [[Ruotsi]]ssa ensimmäiset perunat viljeltiin 1600-luvulla [[Uppsalan linna]]n puutarhassa maaomenina. Perunan ruotsinkielinen nimi, en potatis, on ensimmäistä kertaa [[Jonas Alströmer]]in käyttämä ja se perustuu juureksen englanninkielisen nimen monikkoon ''potatoes''.<ref name="Ruotsin historia jääkaudesta tulevaisuuteen">Herman Lindqvist: Ruotsin historia jääkaudesta tulevaisuuteen, 2002, [[WSOY]], 2003. ISBN 951-0-28329-0 s. 392</ref>
 
Useissa eurooppalaisissa kielissä nykyiset perunaa tarkoittavat sanat kuten [[englannin kieli|englannin]] ''potato'', [[ruotsin kieli|ruotsin]] ''potatis'' ja [[norjan kieli|norjan]] ''potet'' sekä myös suomessa kansanomaisesti käytetty sana ''potaatti'' tulevat [[taino]]nkielisestä sanasta ''patata'', joka kuitenkin tarkoittaa toista kasvia, [[bataatti]]a (latinaksi ''[[Ipomoea batatas]]''). Myös espanjan kielessä sana patata tarkoitti alkujaan bataattia.<ref name="Peruna (kirja)" /> [[Italian kieli|Italian]] kielessä ''patata ''tarkoittaa perunaa.
 
Saksan kielen ja venäjän kielen perunaa tarkoittavat sanat ''Kartoffel'' ja ''kartofel'' (puhekielessä ''kartoška'') tulevat italiankielisestä sanasta ''tartufolo'', joka tarkoittaa [[tryffeli]]ä. Espanjan kielen ''papa'' on lähtöisin Andeilla asuneiden intiaanien kielestä ja tarkoittaa mukulaa. Myös englannin kielessä perunaa on kutsuttu mukulaksi, ''tuber'', tarkoittaen maan alla kasvavaa tryffelisienen mukulaa.<ref name="Peruna (kirja)" />
 
Vanhan ruotsin kielen ''jordpäron''- eli ''maapäärynä-'' nimityksen lisäksi Suomessa on perunaa kutsuttu myös nimillä: perna, pärinä, pääry, pääly, potaatti, pottu, omena, maaomena ja kartohka.<ref name="Peruna (kirja)" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/erillisartikkelit_peruna.htm | Nimeke = Peruna tulee tutuksi | Tekijä = Teppo Korhonen | Julkaisija = Helsingin Yliopisto| Viitattu = 23.9.2012 }}</ref>
 
==Käyttö ravintona==
 
{{Ravintoarvo
| nimi = Keitetty kuorellinen peruna
| kuva = Potato sprout, January 23, 2006.jpg
| fineli_lähde = 28955
| muu_lähde =
| kJ = 268
| proteiini_g = 1,60
| hiilihyd_g = 13,2
| tärkkelys_g = 12,7
| sokeri_g = 0,50
| glukoosi_g = 0,30
| fruktoosi_g = 0,30
| kuitu_g = 0,80
| rasva_g = <&nbsp;0,10
 
| rasvaTyyd_g = <&nbsp;0,10
 
| vitA = 0,50&nbsp;µg
| vitB1 = 0,13&nbsp;mg
| vitB2 = 0,02&nbsp;mg
| vitB3 = 0,50&nbsp;mg
| vitB6 = 0,10&nbsp;mg
| vitB9 = 13,8&nbsp;µg
| vitB12 = 0,00&nbsp;µg
| vitC = 5,50&nbsp;mg
| vitD = 0,00&nbsp;µg
| vitE = <&nbsp;0,10&nbsp;mg
| vitK = 0,88&nbsp;µg
 
| rauta = 0,60&nbsp;mg
| natrium = 0,80&nbsp;mg
| suola = 2,20&nbsp;mg
| kalium = 425,0&nbsp;mg
| magnesium = 20,4&nbsp;mg
| kalsium = 4,80&nbsp;mg
| fosfori = 38,30&nbsp;mg
| sinkki = 0,30&nbsp;mg
| jodi = 0,80&nbsp;µg
| seleeni = 0,50&nbsp;µg
}}
 
Suomessa syödään perunoita vajaa 60&nbsp;kg henkeä kohti vuodessa. Uusimmat tilastot näyttävät perunankulutuksen notkahtaneen jälleen 2010-luvulla alaspäin 52,3 kiloon henkeä kohti
vuodessa. (Luonnonvarakeskus, Ravintotase; Tilastokeskus 2012.). Vuonna 1956 suomalainen söi noin 188 kiloa perunaa vuodessa. Suomessa suhteellisesti eniten perunoita syödään Pohjanmaalla, vähiten Etelä- ja Itä-Suomessa. Miehet syövät perunaa suhteessa enemmän kuin naiset. Euroopan maista Suomen perunankulutus henkeä kohden on kahdeksas, Ruotsin viides. Ruotsissa syödään perunoita 84&nbsp;kg henkeä kohden. Eniten Euroopassa perunoita syödään Liettuassa ja Irlannissa, joissa perunankulutus on miltei kaksinkertainen henkeä kohden Suomen määrään verrattuna. {{Lähde| Poistunut sisältö vanhassa lähteessä, lue lisää keskustelu: 4}} Peruna sisältää vähemmän proteiinia kuin [[riisi]] tai [[pasta]]. Kaukoidässä ja Afrikassa perunankulutus on huomattavasti lisääntynyt. Perunalla on monenlaisia vahvuuksia: peruna on kevyttä ja monipuolista ravintoa. Sen hiili- ja vesijalanjäljet ovat huomattavasti pienempiä kuin esimerkiksi riisin ja pastan (esim. Hartikainen 2012). Yhden peruna-annoksen tuottaminen kuluttaa energiaa vain kolmasosan pastaan ja viidesosan riisiin verrattuna. Vedenkulutus on vain puolet pastan ja kolmasosa riisin vedenkulutuksesta. Yhden peruna-annoksen vaatima viljelyala on vain 0,04&nbsp;m<sup>2</sup>, kun pasta-annos vaatii 0,15 ja riisiannos 0,27&nbsp;m<sup>2</sup> (Gerbens-Leenes, etc. 2006) Peruna sisältää runsaasti C-vitamiinia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja kuitua, mutta ei juurikaan rasvaa.
 
Perunan [[glykeeminen indeksi]] riippuu lajikkeesta. Kypsennetyn perunan glykeeminen indeksi laskee 30–40 prosenttia, jos perunan annetaan jäähtyä kylmäksi. Jäähdytetyn perunan uudelleenlämmittäminen laskee vielä entisestään sen glykeemistä indeksiä, mutta laskun suuruus riippuu siitä, mikä lajike on kyseessä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Tara S. Kinnear, Thomas Wolever|Otsikko=The effects of cooking, cooling and reheating on the Glycemic Index depends on potato variety|Julkaisu=The FASEB Journal|Ajankohta=2010|Numero=S1|Sivut=553.2–553.2|Doi=10.1096/fasebj.24.1_supplement.553.2|Issn=1530-6860|www=https://faseb.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1096/fasebj.24.1_supplement.553.2|Kieli=en}}</ref>
 
==Myrkyllisyys==
[[Tiedosto:Potato fruits.jpg|pienoiskuva|Perunakasvin myrkyllisiä marjoja]]
Peruna on koisokasvi, ja heimon useimpien muiden kasvien tavoin se sisältää luonnostaan [[glykoalkaloidi]]a (solaniiniglykosidit, kuten α-[[solaniini]] ja β-kakoniini), jotka ovat ihmiselle myrkyllisiä. Solaniinipitoisuutensa vuoksi sen maanpäälliset osat kuten lehdet ja marjat ovatkin syötäväksi kelpaamattomia ja kitkerän makuisia.
Rivi 109 ⟶ 40:
Glykoalkaloidien hyödyntämistä mm. syöpä- ja kolesterolilääkkeissä sekä sairaalabakteerien torjunnassa tutkitaan parasta aikaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://seura.fi/hyvinvointi/terveys/vihrea-peruna-on-syojalle-myrkyllinen-mutta-torjuu-syopaa-ja-alentaa-kolesterolia/|nimeke=Vihreä peruna torjuu syöpää ja alentaa kolesterolia|julkaisu=Seura.fi|ajankohta=2015-11-16|viitattu=2017-11-30|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
== Jalostus ja lajikkeet ==
==Lajikkeet==
 
{{Pääartikkeli|[[Perunalajikkeet]]}}
 
Rivi 119 ⟶ 49:
Suomessa käytettävistä lajikkeista suurin osa on peräisin Alankomaista tai Saksasta.{{Lähde}}
 
== HistoriaViljely ==
Suomessa perunat istutetaan yleensä toukokuun loppupuolella ja sato korjataan syys- ja lokakuun vaihteen aikoihin. Poikkeuksena ovat [[varhaisperuna]]t, joista ensimmäiset, silloin vielä varsin pienikokoiset, saatetaan nostaa jo toukokuun lopulla.
 
=== Tuotanto eri maissa ===
Peruna on peräisin [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerika]]sta [[Andit|Andien]] alueelta. Siellä sitä on varsinkin vuoristoalueilla viljelty jo tuhansien vuosien ajan.
 
Espanjalaiset valloittajat toivat 1500-luvulla perunan Eurooppaan. Toden­näköisesti Andeilta Espanjaan palanneet merimiehet käyttivät sitä samoin kuin [[maissi]]a ravintonaan meri­matkan aikana.<ref>{{lehtiviite | Kirjoittaja = Mercedes Ames, David Spooner | Otsikko = DNA from herbarium specimens setteles a controversy about origins of the European potato | Julkaisu = American Journal of Botany | Numero = 95 | Issue = 2 | Vuosi = 2008 | Sivut = 252–257 | doi=doi=10.3732/ajb.95.2.252 | www=http://www.amjbot.org/content/95/2/252.short#fn-2 | Viitattu = 30.7.2013 }}</ref> Varhaisin sitä koskeva kirjallinen maininta on peräisin Andeilla 1530-luvulla matkus­tel­leelta [[Cieza de Léon]]ilta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Reader | Nimeke = Peruna, eräs maailmanhistoria | Sivu = 93 | Suomentaja = Kirsi Luoma | Julkaisija = Like | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-952-01-0227-2}}</ref> Monista varhaisista mainin­noista on kuitenkin vaikea päätellä, onko niissä tarkoitettu perunaa vai [[bataatti]]a,<ref name=Reader105>Reader, s. 105–106</ref> jota nykyäänkin kutsutaan myös "makeaksi perunaksi" ({{k-en|sweet potato}}, {{k-sv|sötpotatis}}). Bataatti tosin vaatii paljon lämpimämpää ilmastoa kuin peruna, minkä vuoksi sitä ei suurimmassa osassa Eurooppaa voida viljellä.<ref name=Reader105 />
 
Nykyisin pidetään todistettuna, että [[Kanarian saaret|Kanarian saarilla]] perunaa viljeltiin kaupallisesti viimeistään vuonna 1567, jolloin se mainittiin erään sieltä [[Antwerpen]]iin lähteneen laivan [[rahtikirja]]ssa, ja [[Espanja]]n mantereellakin sitä on viljelty jo vuonna 1570.<ref>Reader, s. 119–120</ref>
 
[[Englanti|Englannissa]] tunnetaan perimä­tieto, jonka mukaan [[Francis Drake]] olisi tuonut perunan Eurooppaan. Nykyiset tutkijat eivät kuitenkaan pidä tätä uskottavana, koska hän palasi Etelä-Amerikasta kotimaahansa [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] kautta [[Hyväntoivonniemi|Hyvän­toivon­niemen]] ympäri, mikä kesti kaksi vuotta, eivätkä hänen kuljettamansa perunat olisi näin kauan pysyneet lisääntymis­kykyisinä.<ref>Reader, s. 115</ref>
 
Vielä tämän jälkeen pitkät ajat vain harvat ihmiset Euroopassa viljelivät tai söivät perunaa, jonka viljelys kohtasi varsin voimakasta vastustustakin. Varsinkin kirkollisissa piireissä levitettiin huhua, että kasvi olisi myrkyllinen tai muuten vahingollinen sielulle. Monet papit jopa kielsivät seura­kunta­laisia viljelemästä perunaa sillä perusteella, ettei sitä mainittu [[Raamattu|Raamatussa]] eikä se siksi kelvannut ihmis­ravinnoksi.<ref>Reader, s. 142</ref> Eräät [[herbalismi|herbalistit]] myös väittivät sen aiheuttavan [[spitaali]]a.<ref>Reader, s. 145</ref> Väitteissä kasvin myrkyllisyydestä oli perääkin, sillä sen vihreät osat, myös vihertynyt mukula, sisältävät myrkyllistä [[solaniini]]a.
 
Kasvi­tieteilijät kuitenkin kasvattivat perunaa [[puutarha]]kasvina jo 1600-luvun alussa, mutta suurimmassa osassa Eurooppaa sitä alettiin vasta 1700-luvulla yleisesti viljellä pelto­mitta­kaavassa.<ref>Reader, s. 147</ref> Monessa maassa asiaan vaikuttivat sodat ja myös hallitsijoiden päätökset.<ref>Reader, s. 149–151</ref> Suuri merkitys oli [[Preussi]]n kuningas [[Fredrik II Suuri|Fredrik II Suuren]] vuonna 1744 antamalla määräyksellä, jonka mukaan virka­miesten oli jaettava ilmaisia siemen­perunoita ja viljely­ohjeita kaikkialla valta­kunnassa.<ref>Reader, s. 152</ref> [[Ranska]]ssa perunan yleistymiseen vaikutti erityisesti farmaseutti [[Antoine-Augustin Parmentier]], joka itse oli ollut [[seitsenvuotinen sota|seitsen­vuotisen sodan]] (1756–1763) aikana kolme vuotta Preussin [[sotavanki]]na, mutta pysynyt sen ajan hengissä ja terveenä nimenomaan perunan ansiosta. [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallan­kumouksen]] 1789–1799 aikana häntä alettiinkin kunnioittaa sankarina, joka oli pelastanut kansan nälästä aikana, jolloin kaikesta muusta oli pulaa.<ref>Reader, s. 154–155</ref>
 
Muutamissa osissa Eurooppaa, erityisesti [[Irlanti|Irlannissa]] peruna pian muodostui kasvavan väestön lähes ainoaksi päivittäiseksi ravinnoksi. Vuonna 1845 Irlantiin kuitenkin levisi [[perunarutto]], joka tuhosi koko perunasadon. Seurauksena olikin katastrofaalinen [[Irlannin suuri nälänhätä|nälänhätä]].<ref>Reader, s. 164</ref>
 
Ruotsiin peruna saapui 1655, jolloin lääkäri ja luonnontieteilijä [[Olof Rudbeck]] istutti perunaa Uppsalan kasvitieteelliseen puutarhaan. Hän tosin suositteli sitä sen kukkien vuoksi lähinnä [[koristekasvi]]ksi.<ref>Reader, s. 144</ref> Kreivitär [[Eva Ekeblad]] kirjoitti [[Ruotsin tiedeakatemia]]lle tutkielman siitä, miten perunaa voidaan käyttää viinan, perunajauhojen sekä puuterin valmistamiseen. Tämän ja keksintöjensä vuoksi hänet nimitettiin ensimmäisenä naisena tiedeakatemian jäseneksi.<ref name="Ruotsin historia jääkaudesta tulevaisuuteen"/>
 
=== Perunan historia Suomessa ===
[[Tiedosto:Potato field - panoramio - Aulo Aasmaa.jpg|pienoiskuva|vasen|Perunapeltoa]]
Suomessa perunoita on nähty ainakin 1720-luvun lopulta,<ref>Hannu Pesonen. Tiede-lehti 10/2008, s. 27.</ref><ref>[http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/erillisartikkelit_peruna.htm Peruna tulee tutuksi] Helsingin yliopisto</ref> jolloin niitä tuli Inkooseen [[Fagervikin kartano]]on saksalaisten peltiseppien mukana. Perunanviljelyä edisti erityisesti [[Asikkalan kirkko|Asikkalan seurakunnan]] [[kappalainen]] [[Axel Laurell]], joka kehui perunoita jokaisen saarnansa yhteydessä. Hän julkaisi myös opaskirjan perunan viljelystä vuonna 1773.<ref>Anders Walberg: Perunaherkkuja. suom. Leena Nilsson. Schildts 2005, s. 8–9</ref> Peruna vei pian [[nauris|nauriin]] aseman suomalaisten tärkeimpänä viljelys- ja ruokajuureksena. Naurista on viljelty Suomessa jo esihistoriallisena aikana. Nykyisin peruna mielletään suomalaisten perinteiseksi perusravinnoksi.
 
Vuonna 1797 perustettu [[Suomen Talousseura]] korosti monissa yhteyksissä perunan tärkeyttä. Vuonna 1807 seura arvioi perunanviljelyn olevan jo niin laajaa, että toimenpiteitä sen edistämiseksi tarvittiin enää [[Savo]]ssa ja [[Karjala]]ssa. Perunan yleistynyt käyttö viinanpolton raaka-aineena kasvatti sen suosiota entisestään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.spk.fi/perunan_historiaa_suomessa | Nimeke = Tuhansia vuosia vanha peruna | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
Suomessa on [[Perunantutkimuslaitos]], joka toimi [[Hämeenlinna]]n [[Lammi]]lla 1982–2011 ja sen jälkeen [[Seinäjoki|Seinäjoen]] [[Ylistaro]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.petla.fi/ | Nimeke = www.petla.fi| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Perunantutkimuslaitoksen kotisivu| Viitattu = 26.6.2014 }}</ref>
 
Teollisten perunatuotteiden kulutus on kasvanut hiljalleen Suomessa. Syynä tähän on helppo- ja monikäyttöisyys. Nykyään lähes kolmasosa perunoista syödään Suomessa teollisena jalosteena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/a/200590753 | Nimeke = Suomalaiset eivät halua enää pestä ja kuoria perunoita – nyt jo joka kolmas peruna myydään teollisena jalosteena | Tekijä = Elina Pajunen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 9.12.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
== Tuotanto eri maissa ==
 
Suomessa tuotetaan perunaa noin 22&nbsp;000 peltohehtaarilla vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtk.fi/maatalous/maatalous_suomessa/muut_kasvituotanto/fi_FI/muut_kasvituotanto/|nimeke=Perunan ja sokerijuurikkaan viljely|tekijä=Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto|julkaisu=www.mtk.fi|viitattu=2017-11-30}}</ref> Elokuussa 2009 perunasta tuottajalle tarjottu hinta oli noin 0,10–0,15&nbsp;€/kg {{Lähde| Viitteen sisältö on poistettu, lue lisää keskustelusta: 11}}
Rivi 195 ⟶ 100:
|}
 
=== Tuholaisia ===
* [[koloradonkuoriainen]] (''Leptinotarsa decemlineata'')
* [[keltaperuna-ankeroinen]] (''Globodera rostochiensis'')
Rivi 214 ⟶ 119:
* ''[[Scrobipalpa aptatella]]'' (ei Suomessa)
* ''[[Symmetrischema tangolias]]'' (ei Suomessa)
 
 
Perunalla esiintyvät [[kirvat|kirvalajit]] ovat ''[[Acyrthosiphon malvae]]'', ''[[Aphis craccivora]]'', ''[[Aphis fabae]]'', ''[[Aphis frangulae]]'', ''[[Aphis gossypii]]'', ''[[Aphis nasturtii]]'', ''[[Aphis solanella]]'' (ei Suomessa), ''[[Aphis spiraecola]]'' (ei Suomessa), ''[[Aulacorthum solani]]'', ''[[Brachycaudus helichrysi]]'', ''[[Macrosiphum euphorbiae]]'', ''[[Myzus antirrhinii]]'' (ei Suomessa), ''[[Myzus ascalonicus]]'', ''[[Myzus ornatus]]'', ''[[Myzus persicae]]'', ''[[Neomyzus circumflexus]]'', ''[[Pemphigus]]''-suvun lajit, ''[[Pseudomegoura magnoliae]]'' (ei Suomessa), ''[[Rhopalosiphoninus latysiphon]]'' (ei Suomessa), ''[[Rhopalosiphum rufiabdominale]]'', ''[[Smynthurodes betae]]'' sekä ''[[Uroleucon compositae]]'' (ei Suomessa).<ref>[http://www.aphidsonworldsplants.info/C_HOSTS_Seq_Sop.htm#Solanum Aphids on World's Plants: ''Solanum''] {{en}}</ref>
 
=== Tauteja ===
* [[Harmaahilse]]
* [[Kuivamätä]]
Rivi 237 ⟶ 141:
* [[Varsikuolio]]
* [[Perunan Y-virus|Y-virus]]
 
== Peruna ravintona ==
=== Ravintoarvot ===
{{Ravintoarvo
| nimi = Keitetty kuorellinen peruna
| kuva = Potato sprout, January 23, 2006.jpg
| fineli_lähde = 28955
| muu_lähde =
| kJ = 268
| proteiini_g = 1,60
| hiilihyd_g = 13,2
| tärkkelys_g = 12,7
| sokeri_g = 0,50
| glukoosi_g = 0,30
| fruktoosi_g = 0,30
| kuitu_g = 0,80
| rasva_g = <&nbsp;0,10
 
| rasvaTyyd_g = <&nbsp;0,10
 
| vitA = 0,50&nbsp;µg
| vitB1 = 0,13&nbsp;mg
| vitB2 = 0,02&nbsp;mg
| vitB3 = 0,50&nbsp;mg
| vitB6 = 0,10&nbsp;mg
| vitB9 = 13,8&nbsp;µg
| vitB12 = 0,00&nbsp;µg
| vitC = 5,50&nbsp;mg
| vitD = 0,00&nbsp;µg
| vitE = <&nbsp;0,10&nbsp;mg
| vitK = 0,88&nbsp;µg
 
| rauta = 0,60&nbsp;mg
| natrium = 0,80&nbsp;mg
| suola = 2,20&nbsp;mg
| kalium = 425,0&nbsp;mg
| magnesium = 20,4&nbsp;mg
| kalsium = 4,80&nbsp;mg
| fosfori = 38,30&nbsp;mg
| sinkki = 0,30&nbsp;mg
| jodi = 0,80&nbsp;µg
| seleeni = 0,50&nbsp;µg
}}
 
Perunan [[glykeeminen indeksi]] riippuu lajikkeesta. Kypsennetyn perunan glykeeminen indeksi laskee 30–40 prosenttia, jos perunan annetaan jäähtyä kylmäksi. Jäähdytetyn perunan uudelleenlämmittäminen laskee vielä entisestään sen glykeemistä indeksiä, mutta laskun suuruus riippuu siitä, mikä lajike on kyseessä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Tara S. Kinnear, Thomas Wolever|Otsikko=The effects of cooking, cooling and reheating on the Glycemic Index depends on potato variety|Julkaisu=The FASEB Journal|Ajankohta=2010|Numero=S1|Sivut=553.2–553.2|Doi=10.1096/fasebj.24.1_supplement.553.2|Issn=1530-6860|www=https://faseb.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1096/fasebj.24.1_supplement.553.2|Kieli=en}}</ref>
Peruna sisältää noin 10–15&nbsp;% [[tärkkelys]]tä, vajaat 2&nbsp;% [[proteiini]]a, ja tuoreena myös kohtalaisesti [[c-vitamiini]]a, joka kuitenkin osittain tuhoutuu useita kuukausiakin kestävän varastoinnin aikana.
 
=== Käyttö ===
Perunaa syödään monella tavalla valmistettuna, kuten [[Keittäminen|keitettyinä]], [[paistaminen|paistettuina]] tai [[perunamuhennos|perunamuhennoksena]]. Kaikkein jauhoisimmat perunat, jotka keitettäessä rikkoontuisivat keitinveteensä, suositellaan höyrytettäviksi kiehuvan veden päällä, mikä on mahdollista välipohjallisella kattilalla, jossa välipohjan muodostaa ritilä.
Teollisuus jalostaa perunaa esimerkiksi [[Ranskalaiset perunat|ranskalaisiksi perunoiksi]] ja [[perunalastu]]iksi eli sipseiksi. Joistakin perunalajikkeista valmistetaan myös [[perunajauho]]a, joka on puhdasta [[tärkkelys]]tä.
 
Suomessa syödään perunoita vajaa 60&nbsp;kg henkeä kohti vuodessa. Uusimmat tilastot näyttävät perunankulutuksen notkahtaneen jälleen 2010-luvulla alaspäin 52,3 kiloon henkeä kohti
vuodessa. (Luonnonvarakeskus, Ravintotase; Tilastokeskus 2012.). Vuonna 1956 suomalainen söi noin 188 kiloa perunaa vuodessa. Suomessa suhteellisesti eniten perunoita syödään Pohjanmaalla, vähiten Etelä- ja Itä-Suomessa. Miehet syövät perunaa suhteessa enemmän kuin naiset. Euroopan maista Suomen perunankulutus henkeä kohden on kahdeksas, Ruotsin viides. Ruotsissa syödään perunoita 84&nbsp;kg henkeä kohden. Eniten Euroopassa perunoita syödään Liettuassa ja Irlannissa, joissa perunankulutus on miltei kaksinkertainen henkeä kohden Suomen määrään verrattuna. {{Lähde| Poistunut sisältö vanhassa lähteessä, lue lisää keskustelu: 4}} Peruna sisältää vähemmän proteiinia kuin [[riisi]] tai [[pasta]]. Kaukoidässä ja Afrikassa perunankulutus on huomattavasti lisääntynyt. Perunalla on monenlaisia vahvuuksia: peruna on kevyttä ja monipuolista ravintoa. Sen hiili- ja vesijalanjäljet ovat huomattavasti pienempiä kuin esimerkiksi riisin ja pastan (esim. Hartikainen 2012). Yhden peruna-annoksen tuottaminen kuluttaa energiaa vain kolmasosan pastaan ja viidesosan riisiin verrattuna. Vedenkulutus on vain puolet pastan ja kolmasosa riisin vedenkulutuksesta. Yhden peruna-annoksen vaatima viljelyala on vain 0,04&nbsp;m<sup>2</sup>, kun pasta-annos vaatii 0,15 ja riisiannos 0,27&nbsp;m<sup>2</sup> (Gerbens-Leenes, etc. 2006) Peruna sisältää runsaasti C-vitamiinia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja kuitua, mutta ei juurikaan rasvaa.
 
== Historia ==
 
Peruna on peräisin [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerika]]sta [[Andit|Andien]] alueelta. Siellä sitä on varsinkin vuoristoalueilla viljelty jo tuhansien vuosien ajan.
 
Espanjalaiset valloittajat toivat 1500-luvulla perunan Eurooppaan. Toden­näköisesti Andeilta Espanjaan palanneet merimiehet käyttivät sitä samoin kuin [[maissi]]a ravintonaan meri­matkan aikana.<ref>{{lehtiviite | Kirjoittaja = Mercedes Ames, David Spooner | Otsikko = DNA from herbarium specimens setteles a controversy about origins of the European potato | Julkaisu = American Journal of Botany | Numero = 95 | Issue = 2 | Vuosi = 2008 | Sivut = 252–257 | doi=doi=10.3732/ajb.95.2.252 | www=http://www.amjbot.org/content/95/2/252.short#fn-2 | Viitattu = 30.7.2013 }}</ref> Varhaisin sitä koskeva kirjallinen maininta on peräisin Andeilla 1530-luvulla matkus­tel­leelta [[Cieza de Léon]]ilta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Reader | Nimeke = Peruna, eräs maailmanhistoria | Sivu = 93 | Suomentaja = Kirsi Luoma | Julkaisija = Like | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-952-01-0227-2}}</ref> Monista varhaisista mainin­noista on kuitenkin vaikea päätellä, onko niissä tarkoitettu perunaa vai [[bataatti]]a,<ref name=Reader105>Reader, s. 105–106</ref> jota nykyäänkin kutsutaan myös "makeaksi perunaksi" ({{k-en|sweet potato}}, {{k-sv|sötpotatis}}). Bataatti tosin vaatii paljon lämpimämpää ilmastoa kuin peruna, minkä vuoksi sitä ei suurimmassa osassa Eurooppaa voida viljellä.<ref name=Reader105 />
 
Nykyisin pidetään todistettuna, että [[Kanarian saaret|Kanarian saarilla]] perunaa viljeltiin kaupallisesti viimeistään vuonna 1567, jolloin se mainittiin erään sieltä [[Antwerpen]]iin lähteneen laivan [[rahtikirja]]ssa, ja [[Espanja]]n mantereellakin sitä on viljelty jo vuonna 1570.<ref>Reader, s. 119–120</ref>
 
[[Englanti|Englannissa]] tunnetaan perimä­tieto, jonka mukaan [[Francis Drake]] olisi tuonut perunan Eurooppaan. Nykyiset tutkijat eivät kuitenkaan pidä tätä uskottavana, koska hän palasi Etelä-Amerikasta kotimaahansa [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] kautta [[Hyväntoivonniemi|Hyvän­toivon­niemen]] ympäri, mikä kesti kaksi vuotta, eivätkä hänen kuljettamansa perunat olisi näin kauan pysyneet lisääntymis­kykyisinä.<ref>Reader, s. 115</ref>
 
Vielä tämän jälkeen pitkät ajat vain harvat ihmiset Euroopassa viljelivät tai söivät perunaa, jonka viljelys kohtasi varsin voimakasta vastustustakin. Varsinkin kirkollisissa piireissä levitettiin huhua, että kasvi olisi myrkyllinen tai muuten vahingollinen sielulle. Monet papit jopa kielsivät seura­kunta­laisia viljelemästä perunaa sillä perusteella, ettei sitä mainittu [[Raamattu|Raamatussa]] eikä se siksi kelvannut ihmis­ravinnoksi.<ref>Reader, s. 142</ref> Eräät [[herbalismi|herbalistit]] myös väittivät sen aiheuttavan [[spitaali]]a.<ref>Reader, s. 145</ref> Väitteissä kasvin myrkyllisyydestä oli perääkin, sillä sen vihreät osat, myös vihertynyt mukula, sisältävät myrkyllistä [[solaniini]]a.
 
Kasvi­tieteilijät kuitenkin kasvattivat perunaa [[puutarha]]kasvina jo 1600-luvun alussa, mutta suurimmassa osassa Eurooppaa sitä alettiin vasta 1700-luvulla yleisesti viljellä pelto­mitta­kaavassa.<ref>Reader, s. 147</ref> Monessa maassa asiaan vaikuttivat sodat ja myös hallitsijoiden päätökset.<ref>Reader, s. 149–151</ref> Suuri merkitys oli [[Preussi]]n kuningas [[Fredrik II Suuri|Fredrik II Suuren]] vuonna 1744 antamalla määräyksellä, jonka mukaan virka­miesten oli jaettava ilmaisia siemen­perunoita ja viljely­ohjeita kaikkialla valta­kunnassa.<ref>Reader, s. 152</ref> [[Ranska]]ssa perunan yleistymiseen vaikutti erityisesti farmaseutti [[Antoine-Augustin Parmentier]], joka itse oli ollut [[seitsenvuotinen sota|seitsen­vuotisen sodan]] (1756–1763) aikana kolme vuotta Preussin [[sotavanki]]na, mutta pysynyt sen ajan hengissä ja terveenä nimenomaan perunan ansiosta. [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallan­kumouksen]] 1789–1799 aikana häntä alettiinkin kunnioittaa sankarina, joka oli pelastanut kansan nälästä aikana, jolloin kaikesta muusta oli pulaa.<ref>Reader, s. 154–155</ref>
 
Muutamissa osissa Eurooppaa, erityisesti [[Irlanti|Irlannissa]] peruna pian muodostui kasvavan väestön lähes ainoaksi päivittäiseksi ravinnoksi. Vuonna 1845 Irlantiin kuitenkin levisi [[perunarutto]], joka tuhosi koko perunasadon. Seurauksena olikin katastrofaalinen [[Irlannin suuri nälänhätä|nälänhätä]].<ref>Reader, s. 164</ref>
 
Ruotsiin peruna saapui 1655, jolloin lääkäri ja luonnontieteilijä [[Olof Rudbeck]] istutti perunaa Uppsalan kasvitieteelliseen puutarhaan. Hän tosin suositteli sitä sen kukkien vuoksi lähinnä [[koristekasvi]]ksi.<ref>Reader, s. 144</ref> Kreivitär [[Eva Ekeblad]] kirjoitti [[Ruotsin tiedeakatemia]]lle tutkielman siitä, miten perunaa voidaan käyttää viinan, perunajauhojen sekä puuterin valmistamiseen. Tämän ja keksintöjensä vuoksi hänet nimitettiin ensimmäisenä naisena tiedeakatemian jäseneksi.<ref name="Ruotsin historia jääkaudesta tulevaisuuteen"/>
 
=== Perunan historia Suomessa ===
[[Tiedosto:Potato field - panoramio - Aulo Aasmaa.jpg|pienoiskuva|vasen|Perunapeltoa]]
Suomessa perunoita on nähty ainakin 1720-luvun lopulta,<ref>Hannu Pesonen. Tiede-lehti 10/2008, s. 27.</ref><ref>[http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/erillisartikkelit_peruna.htm Peruna tulee tutuksi] Helsingin yliopisto</ref> jolloin niitä tuli Inkooseen [[Fagervikin kartano]]on saksalaisten peltiseppien mukana. Perunanviljelyä edisti erityisesti [[Asikkalan kirkko|Asikkalan seurakunnan]] [[kappalainen]] [[Axel Laurell]], joka kehui perunoita jokaisen saarnansa yhteydessä. Hän julkaisi myös opaskirjan perunan viljelystä vuonna 1773.<ref>Anders Walberg: Perunaherkkuja. suom. Leena Nilsson. Schildts 2005, s. 8–9</ref> Peruna vei pian [[nauris|nauriin]] aseman suomalaisten tärkeimpänä viljelys- ja ruokajuureksena. Naurista on viljelty Suomessa jo esihistoriallisena aikana. Nykyisin peruna mielletään suomalaisten perinteiseksi perusravinnoksi.
 
Vuonna 1797 perustettu [[Suomen Talousseura]] korosti monissa yhteyksissä perunan tärkeyttä. Vuonna 1807 seura arvioi perunanviljelyn olevan jo niin laajaa, että toimenpiteitä sen edistämiseksi tarvittiin enää [[Savo]]ssa ja [[Karjala]]ssa. Perunan yleistynyt käyttö viinanpolton raaka-aineena kasvatti sen suosiota entisestään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.spk.fi/perunan_historiaa_suomessa | Nimeke = Tuhansia vuosia vanha peruna | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
Suomessa on [[Perunantutkimuslaitos]], joka toimi [[Hämeenlinna]]n [[Lammi]]lla 1982–2011 ja sen jälkeen [[Seinäjoki|Seinäjoen]] [[Ylistaro]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.petla.fi/ | Nimeke = www.petla.fi| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Perunantutkimuslaitoksen kotisivu| Viitattu = 26.6.2014 }}</ref>
 
Teollisten perunatuotteiden kulutus on kasvanut hiljalleen Suomessa. Syynä tähän on helppo- ja monikäyttöisyys. Nykyään lähes kolmasosa perunoista syödään Suomessa teollisena jalosteena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/a/200590753 | Nimeke = Suomalaiset eivät halua enää pestä ja kuoria perunoita – nyt jo joka kolmas peruna myydään teollisena jalosteena | Tekijä = Elina Pajunen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 9.12.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.4.2019 | Kieli = }}</ref>
 
 
== Etymologia ==
Perunan nimitys suomen kielessä tulee ruotsin sanasta ''päron'', [[päärynä]], sillä ruotsin kielessä on perunaa aikaisemmin kutsuttu maapäärynäksi, {{k-sv|jordpäron}}. Maapäärynän lisäksi perunaa on pidetty myös maaomenana. Ranskankielinen sana ''pomme de terre'' samoin kuin hollannin kielen ''aardappel'' tarkoittavat maaomenaa.<ref name="Peruna (kirja)">Anne Paalo: Peruna. Historiaa: Miten peruna sai nimensä. Rakennusalan Kustantajat RAK, Kirjakas Ky, 2000. ISBN 951-664-028-1 s. 15</ref> [[Ruotsi]]ssa ensimmäiset perunat viljeltiin 1600-luvulla [[Uppsalan linna]]n puutarhassa maaomenina. Perunan ruotsinkielinen nimi, en potatis, on ensimmäistä kertaa [[Jonas Alströmer]]in käyttämä ja se perustuu juureksen englanninkielisen nimen monikkoon ''potatoes''.<ref name="Ruotsin historia jääkaudesta tulevaisuuteen">Herman Lindqvist: Ruotsin historia jääkaudesta tulevaisuuteen, 2002, [[WSOY]], 2003. ISBN 951-0-28329-0 s. 392</ref>
 
Useissa eurooppalaisissa kielissä nykyiset perunaa tarkoittavat sanat kuten [[englannin kieli|englannin]] ''potato'', [[ruotsin kieli|ruotsin]] ''potatis'' ja [[norjan kieli|norjan]] ''potet'' sekä myös suomessa kansanomaisesti käytetty sana ''potaatti'' tulevat [[taino]]nkielisestä sanasta ''patata'', joka kuitenkin tarkoittaa toista kasvia, [[bataatti]]a (latinaksi ''[[Ipomoea batatas]]''). Myös espanjan kielessä sana patata tarkoitti alkujaan bataattia.<ref name="Peruna (kirja)" /> [[Italian kieli|Italian]] kielessä ''patata ''tarkoittaa perunaa.
 
Saksan kielen ja venäjän kielen perunaa tarkoittavat sanat ''Kartoffel'' ja ''kartofel'' (puhekielessä ''kartoška'') tulevat italiankielisestä sanasta ''tartufolo'', joka tarkoittaa [[tryffeli]]ä. Espanjan kielen ''papa'' on lähtöisin Andeilla asuneiden intiaanien kielestä ja tarkoittaa mukulaa. Myös englannin kielessä perunaa on kutsuttu mukulaksi, ''tuber'', tarkoittaen maan alla kasvavaa tryffelisienen mukulaa.<ref name="Peruna (kirja)" />
 
Vanhan ruotsin kielen ''jordpäron''- eli ''maapäärynä-'' nimityksen lisäksi Suomessa on perunaa kutsuttu myös nimillä: perna, pärinä, pääry, pääly, potaatti, pottu, omena, maaomena ja kartohka.<ref name="Peruna (kirja)" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/erillisartikkelit_peruna.htm | Nimeke = Peruna tulee tutuksi | Tekijä = Teppo Korhonen | Julkaisija = Helsingin Yliopisto| Viitattu = 23.9.2012 }}</ref>
 
 
 
 
 
 
 
 
 
== Kuvia ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Peruna”