Ero sivun ”Iikka Niemelä” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  8 kuukautta sitten
p
Haaparanta taipuu Haaparannalla.
(kuva)
p (Haaparanta taipuu Haaparannalla.)
 
Niemelä valmistui [[kansakoulu]]nopettajaksi [[Sortavala]]n [[opettajaseminaari]]sta 1910 ja opiskeli sitten [[Helsingin musiikkiopisto]]ssa laulua [[Abraham Ojanperä]]n johdolla. Niemelä piti [[Heikki Toppila]]n kanssa yhteisen laulu- ja lausuntaillan elokuussa 1913 Limingan [[nuorisoseura]]ntalolla, ja vuonna 1914 hänellä oli oma konsertti [[Akatemiatalo|Turun Akatemia-salissa]]. Myöhemmin Niemelä piti vielä konsertit Oulussa 1915 ja Helsingissä 1917. Musiikkiopintojen ohella hän työskenteli opettajana ensin Tampereella 1911–1913 ja sitten Helsingissä vuodesta 1913 alkaen.
 
Niemelä opiskeli 1921–1922 [[Leipzigin konservatorio|Leipzigin kuninkaallisessa konservatoriossa]] ja hän piti [[Leipzig]]issa myös konsertin. Hän erosi opettajantoimesta 1926 ja ryhtyi vapaaksi taiteilijaksi piti konsertteja paitsopaitsi Suomessa myös [[Tallinna]]ssa ja [[Haaparanta|HaaparannassaHaaparannalla]]. Hän johti 1930-luvulla myös Ilveskorven, Limingan ja [[Kempele]]en kuoroja ja esiintyi kuorojen kanssa myös radiossa.
 
Niemelä aloitti työnsä ''Kalevan'' toimittajana vuonna 1927. Hän kiersi kolmen vuosikymmenen ajan Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla ensin polkupyörää ja sitten ''Kalevan'' [[Studebaker|Studebaker Commander]] -henkilöautolla tekemässä juttuja paikallisista aiheista. Kirjoitukset julkaistiin ''Kalevassa'' nimimerkillä ”Tähystäjä”. Niemelä kirjoitti myös osuuskuntien ja seurojen historiikkeja sekä laati historiallisen kolmiosainen kuvaelman ''Lakeuden menneisyyttä'', joka esitettiin kesällä 1957 Limingan maakuntajuhlilla.