Ero sivun ”Boeing 717” versioiden välillä

20 merkkiä lisätty ,  8 kuukautta sitten
p
Liikennöitsijä on Kielitoimiston sanakirjan mukainen nimitys.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   iOS 
p (Liikennöitsijä on Kielitoimiston sanakirjan mukainen nimitys.)
Boeingin päätös jatkaa 717:n suunnittelua ja valmistusta alkoi vähitellen maksaa itseään takaisin. Ensimmäiset käyttäjät ilahtuivat koneen luotettavuudesta ja myös matkustajat pitivät koneesta, joten yhtiöt tilasivat niitä lisää. Pieni australialainen alueellinen lentoyhtiö [[Impulse Airlines]] vuokrasi alkuvuodesta 2000 viisi 717:aa laajentaakseen toimintaansa vilkkaammille reiteille. Tämä siirto koitui lentoyhtiölle kalliiksi, ja yhtiö myytiin [[Qantas]]ille toukokuussa 2001. Tämän seurauksena myös yhtiön 717-koneet siirtyivät Qantasille, jonka [[BAe 146]] -koneista koostuvan lyhyen matkan laivaston tehokkuuden 717-koneiden ajateltiin pilaavan.
 
Muutaman kuukauden kuluttua Boeing 717:n ominaisuudet kuitenkin tulivat julki. Se oli tilavampi ja nopeampi kuin BAe 146 sekä edullisempi ja luotettavampi operoidaliikennöidä.<ref>[http://www.boeing.com/commercial/news/feature/717.html Boeing 717: Designed for Airline Profitability]</ref> Huoltokulut ovat erittäin matalat, esimerkiksi C-tarkastus vie vain kolme päivää, ja se vaaditaan vain 6&nbsp;000 lentotunnin välein (vertailun vuoksi DC-9:n C-tarkastukseen kului 21 päivää). Uuden Rolls-Royce BR715 -moottorin suunnittelu oli modulaarinen: yhdenkään vaihtomoottorin vaihtaminen ei kestä enempää kuin tunnin. Monet 717:n käyttäjät, kuten ”vahingossa” koneet käyttöönsä saanut [[Qantas]], alkoivat sittenkin kiinnostua koneesta. Qantas tilasi lisää 717:ja, minkä lisäksi Boeing sai muitakin merkittäviä tilauksia, esimerkiksi [[Hawaiian Airlines]]ilta.
 
Boeing markkinoi 717:aa aktiivisesti suurille yhtiöille, mukaan lukien [[Lufthansa]]lle ja [[Northwest Airlines]]ille, jotka operoivatliikennöivät jo suuria DC-9-laivastoja. Boeing selvitti myös, olisiko kannattavaa tehdä 717:sta pidennetty versio, 717-300, mutta hylkäsi suunnitelman, koska epäili sen vähentävän toisen mallinsa, Boeing 737-700:n kysyntää. Alkuperäisen 717:n tuotanto jatkui. Boeing uskoi edelleen, että 100-paikkaisten koneiden markkinat olivat tarpeeksi tuottoisia sekä Boeing 717:n että Boeing 737-600:n valmistamiseen. Vaikka koneet olivat kooltaan samanlaisia, 737-600 soveltui paremmin pitkän matkan reiteille, kun taas kevyempi 717 oli parempi lyhyemmille, alueellisille reiteille.
 
[[Tiedosto:Jetstar Airways B717-2K9 (VH-LAX) at Sydney Airport.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Jetstar Airways]]in 717-200 [[Sydneyn kansainvälinen lentoasema|Sydneyssä]] vuonna 2005.]]
100-paikkaisten koneiden markkinoilla oli tungosta vuoteen 2001 asti, mutta useita potentiaalisia kilpailijoita katosi. BAe peruutti Avro RJX-projektinsa (päivitetty BAe 146 moderneilla moottoreilla), [[Dornier]] peruutti 728/928-projektinsa ja [[Bombardier]] peruutti uuden BBJ:nsä CRJ-900:nsa vuoksi. Lopulta ainoat valmistajat olivat Boeing kahden konetyypin voimin, Airbus A318:llaan sekä Embraer E-195:llään. Maailmanlaajuisesti 100-paikkaiset koneet, kuten DC-9, [[Fokker 100]] ja varhaiset Boeing 737:n versiot alkoivat ikääntyä ja käydä kalliiksi operoidaliikennöidä.
 
Vuonna 2001 Boeing otti käyttöön liikkuvia kokoonpanolinjoja 717:n ja 737:n tuotantoon.<ref>[http://www.boeing.com/companyoffices/financial/finreports/annual/01annualreport/commercial.html Boeing 2001 Annual report]</ref> Liikkuva kokoonpanolinja vähensi huomattavasti koneiden kokoamisaikaa, mikä johti alhaisempiin kokoonpanokustannuksiin.<ref>[http://www.boeing.com/news/frontiers/archive/2005/october/i_ca2.html 717 innovations live on long after production]. Boeing</ref>
* MD-95-50: Hieman suurempi versio, matkustajakapasiteetti 122.
 
==Liikennöitsijät==
==Operaattorit==
{{Pääartikkeli|[[Luettelo Boeing 717:n käyttäjistä]]}}
[[Tiedosto:AirTran Airways B717-2BD (N969AT) at Baltimore–Washington International Airport.jpg|pienoiskuva|[[AirTran Airways]]in Boeing 717.]]