Ero sivun ”HX-hävittäjähanke” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Hankeaikataulu: pvm muoto |
Määriä pimitetään. Muita kohteita. |
||
Rivi 84:
Puolustusvoimat lähetti keväällä 2018 tarjouspyynnöt 64:stä hävittäjästä<ref name=":6" />.
Marraskuussa 2019 puolustusvoimat lähetti tarkennetun tarjouspyynnön, jossa enimmäishinnaksi oli asetettu 10 miljardia euroa.<ref name=":36" /> Tuolloin HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen arvioi, että konemäärä tulee laskemaan 64:stä, puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi, että hankinta tulee olemaan 64:n koneen suuruusluokkaa.<ref name=":36" /><ref name=":35" />
Kun valmistajien lopulliset tarjoukset saatiin keväällä 2021, yhteen tarjoukseen kuului 64 konetta, toiseen 66, ja kolme tarjokkaista jätti koneiden lukumäärän kertomatta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007951662.html|nimeke=HS-analyysi {{!}} Hävittäjäkauppa sai oudon käänteen|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-04-30|viitattu=2021-05-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Silloin puolustusministeri Antti Kaikkonen ilmoitti "kunnioittavansa myyjien mahdollisuutta kertoa tai olla kertomatta konemääriä"<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007952146.html|nimeke=Hävittäjähankinnat {{!}} Puolustusministeri Kaikkonen hävittäjäkisasta: Kunnioitamme myyjien mahdollisuutta kertoa tai olla kertomatta konemääristä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-04-30|viitattu=2021-05-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
=== Vähemmän? ===
Rivi 178 ⟶ 180:
Dassault Rafalen asejärjestelmä on suunniteltu siten, että hävittäjän siipien ja rungon alle voidaan asentaa eri mallisia ilmasta-ilmaan-ohjuksia ja ilmasta-maahan-ohjuksia.{{Lähde}}
[[Suomen Sotilas]] -lehden toimittajan Aleksei Kettusen mukaan Rafalessa ja Eurofighterissa on kilpailun ehdokkaista parhaat lento-ominaisuudet. Kettusen mukaan ne molemmat on suunniteltu erittäin korkea liikehtimiskyky edellä rahaa säästämättä.<ref name=":54">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007949634.html|nimeke=Hävittäjäkauppa {{!}} Asiantuntija pohtii hävittäjäkauppaa: Yksi on kallis, toiseen olisi helppo vaihtaa, mutta halvinkin voisi olla riittävä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-04-29|viitattu=2021-05-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Dassault Aviation ei kerro tarjoukseensa kuuluvien koneiden lukumäärää. Dassaultin mukaan heidän tarjouksensa teollinen yhteistyö olisi "laajaa". <ref name=":53" />
Rivi 183 ⟶ 187:
=== Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia/Saksa/Espanja/Italia) ===
[[Tiedosto:Eurofighter_Typhoon_at_Kaivopuisto_Air_Show,_June_2017_(35151068712).jpg|pienoiskuva|Eurofighter Typhoon Kaivopuiston lentonäytöksessä vuonna 2017]]
'''[[Eurofighter Typhoon]]''' on kaksimoottorinen monikäyttöinen hävittäjä, jonka on suunnitellut ja rakentanut [[Eurofighter GmbH]], joka muodostuu ryhmästä eurooppalaisia lentokonevalmistajia. Tämän yhteistyön tarkoitus oli tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä. Käytännössä lukuisat päällekkäisyydet, kuten neljä testikeskusta ja neljä tuotantolinjaa, eivät ole ajaneet tätä asiaa.{{Lähde}}
Typhoon on otettu palvelukäyttöön Italian, Saksan, Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimissa ja viimeisimpänä Itävallan ilmavoimat, jolle ensimmäinen kone toimitettiin 12. heinäkuuta 2007.{{Lähde}}
Typhoonin suunnittelussa on keskitytty erityisesti ketteryyteen yliäänennopeuksilla lennetäessä; aiemmat hävittäjät ovat kyllä pystyneet suuriin yliäänennopeuksiin, mutta vain hetkellisesti ja koneiden liikehtimiskyky on ollut rajoitettu yliääninopeuksissa.{{Lähde}}
Suomessa Typhoon oli ensimmäisen kerran esillä Rissalan lentonäytöksessä kesällä 2007.{{Lähde}}
BAE-Systems ei kerro tarjoukseensa kuuluvien lentokoneiden lukumäärää. Sen aseistukseen kuuluuu Meteor-ilmataisteluohjuksia; Storm Shadow -risteilyohjuksia; ilmasta maahan laukaistavia Spear-ohjuksia; sekä Paveway-merkkisiä laserohjattuja pommeja. Tarjouksen teolliseen yhteistyöhön kuuluu lentokoneen tai sen osien valmistusta; koneiden kokoonpanoa; EJ200-suihkumoottorin valmistusta; sekä uuden ECRS Mk2 -tutkan kehitystyötä.<ref name=":53" />
Rivi 219 ⟶ 223:
Huhtikuun 30. päivä 2021 Saab kertoi lopullisen ja sitovan tarjouksensa sisältävän 64 yksipaikkaista Gripen E -konetta ja kaksi Global Eye -valvontakonetta. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11906884|nimeke=Suomi sai lopulliset tarjouksen hävittäjistä – kaksi yhtiötä kertoo tarjoavansa 64 konetta, F-35 yrittää painaa hurjaa lentotuntihintaa alemmas|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-04-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Gripenin aseistuksen arvo on yli 1,8 miljardia euroa ja siihen kuuluu pitkän kantaman Meteor-ilmataisteluohjuksia, Iris-T-ilmataisteluohjuksia, Spear-maataisteluohjuksia sekä erittäin pitkän kantaman
=== Vertailutaulukko ===
Rivi 296 ⟶ 300:
Kukin tarjoaja määrittää ehdokkaaseensa parhaaksi katsomansa asevarustuksen<ref name=":46" />. On todennäköistä, että eurooppalaiset valmistajat tarjoavat koneidensa pääaseeksi eurooppalaista [[MBDA Meteor|Meteor-ohjusta]] ja amerikkalaiset valmistajat amerikkalaista [[AIM-120 AMRAAM|<small>AMRAAM</small>ia]]<ref name=":46" />. Ehdokkaiden mukana tuleva aseistus korvaa Suomen nykyiset <small>AMRAAM</small>- ja [[AIM-9 Sidewinder|Sidewinder]]-ohjukset<ref name=":46" />. Suomen Hornetien nykyiset aseet voitaisiin kyllä periaatteessa asentaa myös mihin tahansa HX-hankkeen koneista, mutta sitä ehdokkailta ei edellytetä<ref name=":46" />. Vanhat aseet voivat siis joutua romutettavaksi tai siirtyä esimerkiksi maavoimien käyttöön<ref name=":46" />. Kehittyneet ilmataisteluohjukset maksavat yli kaksi miljoonaa euroa kappale, joten jos arvioidaan, että Suomeen tarvitaan kymmenen ohjusta lentokonetta kohden, silloin olisi hankittava kuutisen sataa ohjusta, ja niiden osuus HX-hankinnan hinnasta olisi vähintään 1,2 miljardia euroa<ref name=":46" />.
Puolustusministeriön mukaan valmistajat voivat kertoa julkisesti tarjoamansa asetyypit, mutta eivät niiden lukumääriä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007948115.html|nimeke=Hävittäjät {{!}} Puolustusministeriö kiistää, ettei hävittäjien lukumäärää saa kertoa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-04-29|viitattu=2021-05-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
== Viestintä ja vaikuttaminen ==
Rivi 320 ⟶ 326:
Entinen [[ilmatorjunnan tarkastaja]], eversti evp [[Ahti Lappi]] kritisoi puolustusministeriön esiselvitystyöryhmän loppuraporttia, jossa esitetään Hornet-monitoimihävittäjän korvaamista uudella monitoimihävittäjällä. Lapin mukaan 50 viime vuoden aikana käydyissä sodissa hävittäjätorjunnalla on pudotettu vastustajan alasammutuista koneista vain 3 %, kun taas [[ilmatorjunta]] on pudottanut suuren enemmistön, 97 %. Lisäksi [[Ballistinen ohjus|ballististen ohjusten]] torjunta ei ole mahdollista hävittäjäkoneilla, vaan se tapahtuu ilmatorjuntaohjuksilla. Lapin mukaan ilmapuolustuksen perustan muodostaa siten ilmatorjunta, eivät hävittäjälentokoneet. Lappi ehdottaa, että monitoimihävittäjien sijaan tulisi hankkia [[Torjuntahävittäjä|torjuntahävittäjiä]], jotka ovat puolustustehtävissä parempia ja halvempia kuin monitoimihävittäjät. Torjuntahävittäjien lisäksi Suomen tulisi Lapin mielestä hankkia ohjuksia, raketteja ja muuta ilmatorjuntakalustoa sekä ilmapuolustustarkoitukseen että korvaamaan Hornetien hyökkäyskyky. Lapin mukaan ilmatorjuntakaluston hankinta- ja ylläpitokustannukset ovat oleellisesti pienemmät kuin hävittäjäkoneiden<ref name=":11" /><ref>{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/23/taistelu-havittajakaupoista-kasikirjoitus |tekijä = Marko Niemi |nimeke =Taistelu hävittäjäkaupoista| ajankohta=23.5.2016|julkaisija= Yle|viitattu=26.5.2019 }}</ref>.
Tietokirjailija Pentti Sainio näkee, että Suomen aiemmin hankkimat raskaat raketinheittimet korvaavat monitoimihävittäjien kaukovaikutuskykyä.<ref name=":24" /> Professorit Markku Kuisma ja Jussi Pakkasvirta, yliopistonlehtori Juri Mykkänen sekä kustantaja Mika Rönkkö näkevät modernien liikuteltavien ilmatorjuntajärjestelmien hankkimisen hävittäjiä huomattavasti tehokkaampana ja halvempana keinona Suomen sotilaalliseen puolustamiseen.<ref name=":25" /> Emeritusprofessori Jouni Suistolan mukaan hävittäjiä tarvitaan vain pieni määrä ja muutoin niille suunnitellut tehtävät voidaan kustannustehokkaammin toteuttaa tykistöohjuksilla, raketeilla, risteilyohjuksilla ja droneilla.<ref name=":43" />
[[Suomen Sotilas]] -aikakauslehden toimittaja Aleksei Kettunen muistuttaa, että tuleva hävittäjä on vain yksi osa ilmapuolustusta ja lähivuosina Suomen on tehtävä muitakin puolustustarvikehankintoja, kuten miljardien arvoinen pidemmän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, ja sen lisäksi tarvitaan uusia ilmavalvontatutkia.<ref name=":54" />
===Muu kritiikki===
| |||