Wikipedia

Ero sivun ”Ogoi Määränen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
vuonna-sanaa ei tarvitse lyhentää
Rivi 1:
[[Tiedosto:Suojärveläinen runonlaulaja Ogoi Määränen esiintymässä Kalevalan 100-vuotisjuhlissa Helsingin Messuhallissa.jpg|pienoiskuva|upright|Ogoi Määränen esiintymässä Kalevalan 100-vuotisjuhlilla Helsingin Messuhallissa v.vuonna 1935. Kuvaaja Pietinen Museovirasto Finna]]
'''Ogoi (Agafia) Määränen''' o.s. '''Härkin''' ([[14. toukokuuta]] [[1858]] [[Suojärvi]] – [[1940]] [[Helsinki]]) oli [[Suomen karjalankieliset|suomenkarjalainen]] arvostettu [[runonlaulaja]] ja [[Kansanparannus|kansanparantaja]] Suojärveltä. Kansanrunouden kerääjät saivat häneltä yhteensä 137 runoa ja loitsua talteen. Ogoi Määräsen pronssinen näköispatsas, johon hänet on kuvannut kuvanveistäjä [[Taisto Martiskainen]] v.vuonna 1981, sijaitsee [[Bomban talo|Bomban karjalaistalon]] pihalla Nurmeksessa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://bomba.fi/fi/majoitus/bomban-muistomerkit/|nimeke=Bomban muistomerkit|julkaisu=Bomba|viitattu=2020-11-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.geni.com/people/Agafia-Ogoi-M%C3%A4%C3%A4r%C3%A4nen/6000000001520522182|nimeke=Agafia ("Ogoi") Iljantytär Määränen|julkaisu=geni_family_tree|viitattu=2020-11-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Hänen haudallaan Helsingin ortodoksisella hautausmaalla on Suojärvi-seuran ja professori [[Martti Haavio|Martti Haavion]] hankkima muistomerkki. Ogoi Määräsen elämänvaiheista kertoo Maija-Liisa Sutisen ohjaama televisiofilmi ''Ogoi, isoäitini.'' (1983) .
 
== Tausta ==
Ogoi Määränen syntyi ja vietti lapsuutensa Kaitajärven kylässä Suojärvellä. Hänen isänsä oli Ilja Härkin ja äitinsä Jeudokia Härkin.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.geni.com/people/Agafia-Ogoi-M%C3%A4%C3%A4r%C3%A4nen/6000000001520522182|nimeke=Agafia ("Ogoi") Iljantytär Määränen|julkaisu=geni_family_tree|viitattu=2020-11-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":6">{{Lehtiviite|Tekijä=Matti Hyttinen|Otsikko=Legenda jo runoja laulaessaan Suojärven Ogoi Meäräselle puuhataan patsasta Bomban taloon|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=10.8.1976 s.6|Julkaisija=}}</ref> Mentyään naimisiin suutari Jermei (Djermei) Määräsen kanssa hän muutti Suojärven Moisienvaaraan (Moisseinvaara, Moisenvaara).<ref name=":1" /> Heille syntyi kolme poikaa.<ref name=":1" /><ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1743864?page=4|nimeke=14.2.1951 Laatokka no 35, s. 4|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2020-11-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Ogoi Määrästä kuvataan työteliääksi ja monitaitoiseksi kansannaiseksi, joka oman perheensä ja karjan hoidon ohella toimi myös lapsenpäästäjänä eli tuon ajan kätilönä, osasi lausua [[Verenseisautus|verensulkusanat]] ja kävi myös lempeä nostattamassa.<ref name=":3">{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Runonlaulaja Suojärveltä|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=15.3.1983 s. 19|Julkaisija=}}</ref>
 
== Runonlaulaja ==
[[Tiedosto:Runonlaulajia Kalevalan 100-vuotisjuhlilla Helsingin Messuhallissa.jpg|pienoiskuva|Runonlaulajia Kalevalan 100-vuotisjuhlilla v.vuonna 1935. Vasemmalta Ogoi Määränen, Domna Huovinen ja Oksenja Mäkiselkä Kuvaaja Pietinen Museovirasto Finna.]]
Härkinit olivat runonlaulajasukua.<ref name=":4">{{Lehtiviite|Tekijä=Pirkko Heino|Otsikko=Maija Aranto, 81, kuvasi Suojärveä|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=8.2.1983|Sivut=7|Julkaisija=}}</ref> Jo [[D. E. D. Europaeus|Europaeus]] oli kerännyt runoja Ogoin isoisältä ja myöhemmin niitä oli saatu hänen isältään ja sedältään<ref name=":1" />.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://bomba.fi/fi/majoitus/bomban-muistomerkit/|nimeke=Bomban muistomerkit|julkaisu=Bomba|viitattu=2020-11-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/KH1988_09-10_414.pdf|nimeke=Vanhan runon taitajia: Ogoi Määränen|tekijä=ST|julkaisu=Karjalan heimo|ajankohta=1988 : 9-10 s. 150|julkaisija=Karjalan sivistysseura|viitattu=21.11.2020}}</ref> Myös Ogoin sisaret osasivat runonlaulun.<ref name=":4" /> Ogoi Määränen osasi sekä kaikki Suojärvellä yleisesti tunnetut runot että myös harvinaisempia. Hänen monipuolinen ohjelmistonsa kattoi eeppiset ja lyyriset naisten kertauslaulut, kertomarunot, kehto- ja leikkilaulut sekä loitsut, poverkat ja arvuutukset.<ref name=":3" /> Hän taisi laulut myös Neitsyt Mariasta, Lemminkäisestä, Ogoista ja papinpojasta, Isosta härästä ja Iro-neidosta.<ref name=":1" />
 
Hän lauloi perinteen tallentajille jopa yhdeksän tuntia kerrallaan.<ref name=":5">Pentti Hakkarainen: Ogoi Määränen kosmopoliitti. Karjalainen 20.5.1986 s. 11</ref><ref name=":5" /> [[Edvard Ahtia|Edvard Vilhelm Ahtia]] kävi Suojävellä v.vuonna 1904 ja sai Ogoi Määräseltä 4neljä runoa. Martti Haaviolle hän lauloi v.vuonna 1921 tämän ensimmäisellä keruumatkalla 18 runoa, toisella v.vuonna 1933 21 runoa ja Ogoin käydessä Helsingissä v.vuonna 1935 vielä 21 runoa. Sanni Aalto sai v.vuonna 1936 häneltä 17 runoa, [[Hannes Vornanen]] peräti 55 runoa ja Paavo Pyykönen viimeisimmät, kaikkiaan 137 Ogoi Määräsen laulamasta runosta.<ref name=":1" /> Suojärven lukuisista runonlaulajista Ogoi Määränen taisi ylivoimaisesti eniten runoja.<ref name=":1" /> Ogoi Määränen esiintyi Kalevalan 100-vuotisjuhlassa Helsingissä vuonna 1935 suistamolaisen Oksenja Mäkiselän ja vienalaisen [[Domna Huovinen|Domna Huovisen]] kanssa.<ref name=":1" />
 
== Kansanparantaja ja kätilö ==
Ogoi oli myös parantaja ja lapsenpäästäjä.<ref name=":5" /> <ref name=":5" /> Hän kertoi Hannes Vornaselle auttaneensa maailmaan yli viisikymmentä lasta, eikä yksikään kuollut hänen käsiinsä.<ref name=":2" /><ref name=":3" /> Hänen kerrotaan parantaneen monenlaisia tauteja etenkin lapsilta. Hän saattoi viipyä talossa kaksikin viikkoa kylvettäen, rukoillen ja toimittaen muita parantamisrituaaleja.<ref name=":6" /> Hänet tunnettiin myös tietäjänä, jolta kysyttiin apua vaikkapa katoamistapauksissa.<ref name=":1" /> <ref name=":2" />
 
== Vanhuusvuodet ==
Ogoi Määränen vietti vanhuuttaan poikansa Paavon kanssa.<ref name=":2" /> Hän joutui talvisodan aikana kuten moni muukin suojärveläinen<ref name=":0">Jarkko Koukkunen ”Polttakaa ja hävittäkää kaik, niin ettei jää kivvee kive pääl!” Poltetun maan taktiikan käyttö Laatokan Karjalassa talvisodan ensiviikkoina vuonna 1939 Suomen historian pro gradu-tutkielma 2013 Itä-Suomen yliopisto s. 67-68, 69 </ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jarkko Koukkunen|Nimeke=”Polttakaa ja hävittäkää kaik, niin ettei jää kivvee kive pääl!” Poltetun maan taktiikan käyttö Laatokan Karjalassa talvisodan ensiviikkoina vuonna 1939 Suomen historian pro gradu-tutkielma|Vuosi=2013|Sivu=67-68, 69|Sivut=|Julkaisija=Itä-Suomen yliopisto|www=https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20130154/urn_nbn_fi_uef-20130154.pdf|Tiedostomuoto=pdf}}</ref> puna-armeijan vangiksi Neuvostoliittoon ja sieltä evakkona Suomeen päästyään kuoli pian karanteenileirillä Helsingissä Aleksis Kiven koululla 82-vuotiaana.<ref name=":4" /><ref name=":3" /><ref name=":2" />
 
Maija-Liisa Sutisen v.vuonna 1983 ohjaama tv-elokuva ''Ogoi, isoäitini’isoäitini'' kuvaa runonlaulajaa lastenlasten näkökulmasta. Kertojan osassa on Anni Paulakoski, jolle Ogoibaba oli läheinen lapsuus- ja nuoruusvuosina. Ogoita esittää tämän lapsenlapsi Martta Havu.<ref name=":3" /> <ref>{{Jaksoviite|Nimi=Ogoi, isoäitini|Verkko=Yleisradio (YLE)|Vuosi=1983-02-15|Käsikirjoittaja=Maija-Liisa Sutinen}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=15.3.1983|Sivut=19|Julkaisija=}}</ref>
 
Ogoi Määräsen laulua on kuultavana Ylen [[Elävä arkisto|Elävässä arkistossa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/06/10/tervetuloa-rahinan-pariin-kansanmusan-legendat-ja-kadonneet-taitajat|nimeke=”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille|julkaisu=yle.fi|viitattu=2020-11-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ogoi_Määränen”