|
''Pelodiscus''-sukuun kuuluu pieniä ja keskikokoisia pehmeäkilpikonnia.<ref name="usgs" /> Pienimmän lajin, ''Pelodiscus parviformiksen'', selkäkilven maksimipituus on vain 16 senttimetriä, kun taas muita lajeja huomattavasti suurempi ''Pelodiscus maackii'' voi saavuttaa ainakin 35 senttimetrin selkäkilven pituuden.<ref name="new" /><ref name="Gong2018">{{Lehtiviite|Tekijä=Gong, Shiping et al.|Otsikko=Millennium-old farm breeding of Chinese softshell turtles (''Pelodiscus'' spp.) results in massive erosion of biodiversity|Julkaisu=The Science of Nature|Ajankohta=4.5.2018|Vuosikerta=105|Numero=5|Sivut=34|Julkaisija=|Doi=10.1007/s00114-018-1558-9|Issn=1432-1904|www=https://8bf76068-d99a-40be-8de3-9ba70a7f8838.filesusr.com/ugd/f0dc46_0363d3ffb1f444bdbf2ff703ea3a2325.pdf|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=31.1.2021|Kieli={{en}}}}</ref> Kolme muuta lajia ovat suunnilleen samaa kokoluokkaa, 20–23 senttimetriä.<ref name="new" />
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
[[Kaukoitä|Kaukoidässä]] elävä ''Pelodiscus''-lajit onelävät yksieri pehmeäkilpikonnienpuolilla laajimmalle levinneistä suvuista[[Kaukoitä]]ä, ja senniiden levinneisyysalue ulottuu [[Venäjän Kaukoitä|Venäjän Kaukoidän]] kaakkoisosien [[Boreaalinen vyöhyke|taigalta]] eteläisen [[Vietnam]]in [[Trooppinen vyöhyke|tropiikkiin]].<ref name="Fritz2010" /><ref name="Gong2018" /><ref name="Latvia" /><ref name="Ryukyus" /> [[Venäjä]]llä''Pelodiscus'' ononkin populaatioitayksi [[Amurinpehmeäkilpikonnien Komsomolsk]]issalaajimmalle asti,levinneistä ja kesäisin kilpikonnat vaeltavat vielä pohjoisemmaksisuvuista.<ref name="LatviaFritz2010" /> Venäjällä,Ihmisen [[Kiina]]ntoiminta pohjoisosissaon javaikuttanut [[Korean''Pelodiscus''-lajien niemimaa|Koreassa]]luonnollisten elävätlevinneisyysalueiden luonnonvaraisethämärtymiseen, yksilötkun ovatravinnoksi lajiakasvatettuja ''Pelodiscuskilpikonnia maackii''on siirretty paikasta toiseen.<ref name="Dong2016Gong2018" /> Sama laji on mahdollisesti alkuperäinenEsimerkiksi [[Japani]]ssa, jossa enemmän harvakseltaan elää myöskahta toineneri lajilajia, kiinanpehmytkilpikonna,joista joka todennäköisestitoinen on kaupankäynnintodennäköisesti kautta levinnyt [[vieraslaji]]vierasperäinen.<ref name="Dong2016" /> Kiinanpehmytkilpikonna onLisäksi ''Pelodiscus''-lajeista laajimmalle levinnyt, ja sekilpikonnia elää luonnonvaraisena Kiinan keski- ja itäosissa,vakiintuneina [[Taiwanvieraslaji]]issapopulaatioina ja Vietnamissa.<ref name="Gong2018" /><ref name="Dong2016" /> Kiinan keskiosissa ([[GuangxiKaakkois-Aasia]]ssa ja, [[HunanTyynimeri|Tyynenmeren]]issa) on myös kaksi pienemmällä alueella elävää lajia, ''Pelodiscus axenaria''saarilla ja ''Pelodiscus parviformis'', joista ''P. parviformis'' elää lisäksi [[HainanEurooppa|Euroopassa]]in saarella.<ref name="new" /><ref name="Gong2018" /> Vuonna 2019 kuvattu laji ''Pelodiscus variegatus'' elää Vietnamissa ja Hainanilla.<ref name="newKraus" />
Suvun pohjoisin laji on ''Pelodiscus maackii'', joka elää luonnonvaraisena [[Venäjä]]llä, [[Kiina]]n pohjoisosissa ja [[Korean niemimaa]]lla sekä mahdollisesti Japanissa.<ref name="new" /><ref name="Dong2016" /> Venäjällä sen populaatioita on [[Amurin Komsomolsk]]issa asti, ja kesäisin kilpikonnat vaeltavat vielä pohjoisemmaksi.<ref name="Latvia" /> ''P. maackii'' on mahdollisesti alkuperäinen laji Japanissa, kun taas siellä enemmän harvakseltaan elävä kiinanpehmytkilpikonna (''P. sinensis'') on todennäköisesti kaupankäynnin kautta levinnyt vieraslaji.<ref name="Dong2016" /> Kiinanpehmytkilpikonna on ''Pelodiscus''-lajeista laajimmalle levinnyt, ja se elää luonnonvaraisena Kiinan keski- ja itäosissa, [[Taiwan]]issa ja Vietnamissa.<ref name="Gong2018" /><ref name="Dong2016" /> Kiinan keskiosissa [[Guangxi]]ssa ja [[Hunan]]issa on myös kaksi pienemmällä alueella elävää lajia, ''Pelodiscus axenaria'' ja ''Pelodiscus parviformis'', joista ''P. parviformis'' elää lisäksi [[Hainan]]in saarella.<ref name="new" /><ref name="Gong2018" /> Vuonna 2019 kuvattu laji ''Pelodiscus variegatus'' elää Vietnamissa ja Hainanilla.<ref name="new" />
''Pelodiscus''-kilpikonnat elävät eritoten hitaasti virtaavassa makeassa vedessä, kuten [[Joki|joissa]], [[Kanava|kanavissa]], [[puro]]issa ja [[Suo|soilla]], missä pohja on yleensä hiekkainen tai mutainen.<ref name="japantimes" /><ref name="Ernst645" /><ref name="Cytb" /><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Bour, Roger|Otsikko=Global diversity of turtles (Chelonii; Reptilia) in freshwater|Julkaisu=Hydrobiologia|Ajankohta=18.12.2007|Vuosikerta=595|Numero=1|Sivut=593–598|Julkaisija=|Doi=10.1007/s10750-007-9244-5|Issn=1573-5117|www=https://www.researchgate.net/publication/226025173_Global_diversity_of_turtles_Chelonii_Reptilia_in_freshwater|Viitattu=15.2.2021|Kieli={{en}}}}</ref> Lisäksi niitä tavataan järvissä, lammissa ja riisipelloilla sekä [[Murtovesi|murtovetisillä]] soilla ja [[Marskimaa|marskimailla]].<ref name="japantimes" /><ref name="urea" /> ''Pelodiscus''-kilpikonnat pärjäävät vedessä, jonka [[suolaisuus]] on 15 [[promille]]a, mutta niiden luonnollisessa elinympäristössä suolaisuus on yleensä vain 3–5 promillea.<ref name="Shao462" /><ref name="urea" />
=== Ihmisen vaikutus levinneisyyteen ===
[[Tiedosto:Pelodiscus sinensis 307067.jpg|pienoiskuva|oikea|Vierasperäinen pehmeäkilpikonna (joko ''Pelodiscus maackii'' tai ''P. sinensis'') [[Havaiji]]lla. Nämä kilpikonnat saapuivat Havaijille eri aikoina 1800-luvun lopulta alkaen, alun perin kiinalaisten ja japanilaisten maahanmuuttajien mukana, kunnes niiden tuonti kiellettiin vuonna 1999.<ref name="Dong2016" />]]
''Pelodiscus''-kilpikonnien kasvattaminen ravinnoksi on todennäköisesti johtanut geneettisten kehityslinjojen sekoittumiseen ja risteytymiseen sekä ''Pelodiscus''-lajien luonnollisten levinneisyysalueiden hämärtymiseen.<ref name="Fritz2010" /><ref name="Gong2018" /> Lisäksi niitäkilpikonnia on havaittu [[Vieraslaji|vieraslajeina]] ympäri maailmaa, ja monessa tapauksessa vierasperäiset kilpikonnat ovat muodostaneet vakiintuneita populaatioita. ''Pelodiscus''-kilpikonnien elintarvikkeiksiIhmisravinnoksi kasvattamisen ja myymisen takia syntyneitä ''Pelodiscus''-populaatioita on luonnollisen levinneisyysalueen ulkopuolella ainakin [[Filippiinit|Filippiineillä]], [[Guam]]issa, [[Havaiji]]lla, Japanissa (kahdesta lajista yksi on todennäköisesti vierasperäinen), [[Malesia]]n [[Sarawak]]issa, [[Mariaanit|Mariaaneilla]], [[Ogasawarasaaret|Ogasawarasaarilla]] ja [[Timor]]illa.<ref name="Fritz2010" /><ref name="usgs" /> Euroopassa ''Pelodiscus''-kilpikonnat ovat muodostaneet vakiintuneita populaatioita ainakin [[Espanja]]an, jonne ne saapuivat 1990-luvulla lemmikkieläinten kaupan kautta.<ref name="Dong2016usgs" /><ref name="Kraus" /> Ne ovat suosittuja lemmikkieläimiä Euroopassa, ja satunnaisia havaintoja on tehty lisäksi [[Ranska]]sta, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isosta-Britanniasta]], [[Latvia]]sta, [[Bosnia ja Hertsegovina|Bosnia-Hertsegovinasta]], [[Kroatia]]sta ja [[Slovenia]]sta.<ref name="Kraus" /><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Brejcha, Jindřich et al.|Otsikko=First records of the soft-shelled turtle, ''Pelodiscus sinensis'' (Wiegmann, 1834), in the Balkans|Julkaisu=Herpetozoa|Ajankohta=30.1.2014|Vuosikerta=26|Numero=3/4|Sivut=189–192|Julkaisija=|www=https://www.senckenberg.de/wp-content/uploads/2019/08/brejcha_2014_pelodiscus_balkans.pdf|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=3.2.2021|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://invasions.si.edu/nemesis/CH-TAX.jsp?Species_name=Pelodiscus%20sinensis| Nimeke = ''Pelodiscus sinensis''| Tekijä = Fofonoff, P. W. et al.| Julkaisu = National Exotic Marine and Estuarine Species Information System: Chesapeake Bay Introduced Species Database| Ajankohta = 8.9.2011| Julkaisija = Smithsonian Environmental Research Center| Viitattu = 3.2.2021| Kieli = {{en}}}}</ref>
[[Eurooppa|Euroopassa]] ''Pelodiscus''-kilpikonnat ovat suosittuja lemmikkieläimiä, minkä lieveilmiönä ne ovat päässeet myös luontoon. ''Pelodiscus''-kilpikonnista on tehty havaintoja [[Ranska]]sta, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isosta-Britanniasta]], [[Iberian niemimaa]]lta, [[Latvia]]sta, [[Bosnia ja Hertsegovina|Bosnia-Hertsegovinasta]], [[Kroatia]]sta ja [[Slovenia]]sta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Brejcha, Jindřich et al.|Otsikko=First records of the soft-shelled turtle, ''Pelodiscus sinensis'' (Wiegmann, 1834), in the Balkans|Julkaisu=Herpetozoa|Ajankohta=30.1.2014|Vuosikerta=26|Numero=3/4|Sivut=189–192|Julkaisija=|www=https://www.senckenberg.de/wp-content/uploads/2019/08/brejcha_2014_pelodiscus_balkans.pdf|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=3.2.2021|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://invasions.si.edu/nemesis/CH-TAX.jsp?Species_name=Pelodiscus%20sinensis| Nimeke = ''Pelodiscus sinensis''| Tekijä = Fofonoff, P. W. et al.| Julkaisu = National Exotic Marine and Estuarine Species Information System: Chesapeake Bay Introduced Species Database| Ajankohta = 8.9.2011| Julkaisija = Smithsonian Environmental Research Center| Viitattu = 3.2.2021| Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="Kraus" /> Euroopassa ''Pelodiscus''-kilpikonnat ovat muodostaneet vakiintuneita populaatioita ainakin [[Espanja]]an, jonne ne saapuivat 1990-luvulla lemmikkieläinten kaupan kautta.<ref name="usgs" /><ref name="Kraus" />
== Elintavat ==
''Pelodiscus''-kilpikonnat viettävät suurimman osan päivän valoisasta ajasta vedenpohjan mutaanvedenpohjaan kaivautuneena, jolloin niistä usein näkyy vain kuono ja sieraimet.<ref name="Ernst640" /> Ne ovatsuosivat lähesseisovia täysintai akvaattisia,hitaasti javirtaavia ne tulevat harvoin pois vedestä. Elinympäristön kuivuminen voi pakottaa ne maallevesiä, mutta aurinkoisina kesäpäivinä ne nousevat myösjoissa vapaaehtoisestipohja paistatellemaanon rannallahiekkainen tai kivillämutainen.<ref name="ureajapantimes" /><ref name="Shao462Cytb" /><ref name="Cytburea" /><ref name="japantimes"''Pelodiscus''-kilpikonnia />tavataan Paistattelu[[Joki|joissa]], nostaa[[Kanava|kanavissa]], ruumiinlämpötilaa[[puro]]issa, [[Suo|soilla]] ja kiihdyttää[[Marskimaa|marskimailla]], aineenvaihduntaamutta sekämyös tappaa loisia[[järvi]]ssä, bakteereja[[Lampi|lammissa]] ja sieniä[[riisi]]pelloilla.<ref name="Shao462japantimes" /><ref name="FAOErnst645" /> Maalla olessaan ''Pelodiscus''-kilpikonnat pysyttelevät yleensä 1,5–2 metrin päässä vedestä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Bour, nameRoger|Otsikko="Latvia"Global />diversity Kuumallaof säälläturtles ne(Chelonii; voivatReptilia) hakeutuain varjoon puiden alle tai kaivautua rannan hiekkaanfreshwater|Julkaisu=Hydrobiologia|Ajankohta=18.12.<ref name2007|Vuosikerta=595|Numero=1|Sivut=593–598|Julkaisija=|Doi="Shao462" 10.1007/><ref names10750-007-9244-5|Issn="Latvia" 1573-5117|www=https://www.researchgate.net/publication/226025173_Global_diversity_of_turtles_Chelonii_Reptilia_in_freshwater|Viitattu=15.2.2021|Kieli={{en}}}}</ref> AggressiivisuudestaanNe huolimattasietävät ''Pelodiscus''-kilpikonnatmakean ovatveden varsinlisäksi arkojamurtovettä, ja liikkeet,niiden äänet,on varjottodettu japärjäävän muutvedessä, eläimetjonka saavat[[suolaisuus]] neon pakenemaan15 takaisin veteen[[promille]]a.<ref name="Shao462" /><ref name="FAOurea" />
''Pelodiscus''-kilpikonnat ovat lähes täysin akvaattisia, ja ne tulevat harvoin pois vedestä. Elinympäristön kuivuminen voi pakottaa ne maalle, mutta aurinkoisina kesäpäivinä ne nousevat myös vapaaehtoisesti paistatellemaan rannalla tai kivillä.<ref name="japantimes" /><ref name="Cytb" /><ref name="urea" /><ref name="Shao462" /> Paistattelu nostaa ruumiinlämpötilaa ja kiihdyttää aineenvaihduntaa sekä tappaa loisia, bakteereja ja sieniä.<ref name="Shao462" /><ref name="FAO" /> Maalla olessaan ''Pelodiscus''-kilpikonnat pysyttelevät yleensä 1,5–2 metrin päässä vedestä.<ref name="Latvia" /> Kuumalla säällä ne voivat hakeutua varjoon puiden alle tai kaivautua rannan hiekkaan.<ref name="Shao462" /><ref name="Latvia" /> Aggressiivisuudestaan huolimatta ''Pelodiscus''-kilpikonnat ovat varsin arkoja, ja liikkeet, äänet, varjot ja muut eläimet saavat ne pakenemaan takaisin veteen.<ref name="Shao462" /><ref name="FAO" />
Pääasiallisesti ''Pelodiscus''-kilpikonnat hengittävät ilmaa keuhkoillaan, mikä vedessä tarkoittaa, että ne joutuvat nousemaan välillä pinnalle hengittämään. Niiden aktiivisuuden laskiessa ne voivat kuitenkin hengittää myös ihon ja nielun pinnan kautta, jolloin ne voivat pysyä veden alla pitkiä aikoja, myös kuukausia kestävän horroksen ajan.<ref name="urea" /><ref name="Shao462" /> Ei ole selvää, missä suhteessa hapenotto jakautuu ihon ja nielun välillä, sillä nielun nukkamaisilla lisäkkeillä, jotka toimivat [[Kidukset|kidusten]] kaltaisina hengityseliminä, on myös muita fysiologisia funktioita. Hengityksen ohella ne toimivat suolanotossa ja [[urea]]n erityksessä. [[Munuainen|Munuaisten]] osuus ''Pelodiscus''-kilpikonnien urean erityksessä on pieni, ja eritys tapahtuukin pääasiassa suun kautta, kun kilpikonnan pää on veden alla.<ref name="urea" /> ▼
''Pelodiscus''-kilpikonnat ovat ahnaita petoja, ja ne ovat usein aggressiivisia myös ihmisiä kohtaan.<ref name="Shao462" /><ref name="Latvia" /> Niiden tiedetään purreen vedessä liikkuvia ihmisiä vatsaan ja rintakehään.<ref name="Latvia" /> Käsiteltynä ne purevat ja raapivat, eivätkä ne välttämättä lepy edes oltuaan vuosia vankeudessa.<ref name="Ernst645" />
<!-- ''Pelodiscus''-kilpikonnat voivat elää luonnossa yli 60-vuotiaaksi.<ref name="Cytb" /> -->
=== Ravinto ===
''Pelodiscus''-kilpikonnat ovat kaikkiruokaisia mutta saaliinhimoisia, ja ne suosivat eläinperäistä ravintoa, kuten [[Hyönteiset|hyönteisiä]], [[Äyriäiset|äyriäisiä]], [[Nilviäiset|nilviäisiä]] ja [[kala]]a.<ref name="Shao462" /><ref name="Cytb" /><ref name="japantimes" /> Poikaset syövät luonnossa muun muassa suuria [[eläinplankton]]eita sekä vedessä eläviä hyönteisiä, matoja ja selkärangattomien toukkia. Kasvaessaan ne alkavat saalistaa katkarapuja, sammakontoukkia ja pieniä kaloja.<ref name="Shao462" /> Kun eläinravinto on harvassa, ''Pelodiscus''-kilpikonnat täydentävät ravintoaan vesi- ja maakasveilla, kuten siemenillä, ruoholla, nupuilla ja marjoilla, sekä raadoilla.<ref name="Shao462" /><ref name="Cytb" /><ref name="japantimes" /> Nälkiintyneet kilpikonnat voivat turvautua kannibalismiin, varsinkin tarhoissa, joissa kasvatetaan erikokoisia yksilöitä samassa paikassa.<ref name="Shao462" /><ref name="FAO" /> ''Pelodiscus''-kilpikonnat selviävät pitkiä aikoja ilman ravintoa, mutta silloin niiden kasvu pysähtyy ja paino tippuu.<ref name="Shao462" />
''Pelodiscus''-kilpikonnat hankkivat ravintonsa yöllä.<ref name="Cytb" /> Ne syövät pääasiassa veden alla, ja jos ne saavat saaliin maalla, ne vievät sen nopeasti veden alle syötäväksi. Kilpikonnat nielevät pienet saaliit kokonaisena, mutta suuremmat ne repivät paloiksi eturaajojensa kynsillä.<ref name="Ernst645" />
=== Elintoiminnot ===
▲Pääasiallisesti ''Pelodiscus''-kilpikonnat hengittävät ilmaa pääasiallisesti keuhkoillaan, mikä vedessä tarkoittaa, että ne joutuvat nousemaan välillä pinnalle hengittämään. Niiden aktiivisuuden laskiessa ne voivat kuitenkin hengittää myös ihon ja nielun pinnan kautta, jolloin ne voivat pysyä veden alla pitkiä aikoja, myös kuukausia kestävän horroksen ajan.<ref name="urea" /><ref name="Shao462" /> Ei ole selvää, missä suhteessa hapenotto jakautuu ihon ja nielun välillä, sillä nielun nukkamaisilla lisäkkeillä, jotka toimivat [[Kidukset|kidusten]] kaltaisina hengityseliminä, on myös muita fysiologisia funktioita. Hengityksen ohella ne toimivat suolanotossa ja [[urea]]n erityksessä. [[Munuainen|Munuaisten]] osuus ''Pelodiscus''-kilpikonnien urean erityksessä on pieni, ja eritys tapahtuukin pääasiassa suun kautta, kun kilpikonnan pää on veden alla.<ref name="urea" />
=== Horros ===
|
