Ero sivun ”Valtionosuusjärjestelmä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 54:
Lisäksi järjestelmä kattaa opetustuntimäärän perusteella rahoitettavan taiteen perusopetuksen, kuntien liikuntatoimen ja nuorisotyön sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden toiminnan. Ahvenanmaalla järjestetty koulutus ei kuulu opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän piiriin.
Useimpien kuntien osalta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus jää vaikutukseltaan negatiiviseksi, koska kunnille maksettavasta osuudesta vähennetään kuntien omarahoitusosuus toisen asteen koulutuksen järjestämiseen. Huomattava osa tästä rahoituksesta kanavoituu ammatillista koulutusta järjestäville koulutuskuntayhtymille. Vain sellaiset kunnat, jotka järjestävät laajamittaista toisen asteen tai vapaan sivistystoimen koulutusta, saavat tätä kautta lisärahoitusta.
==Valtionosuuksien määrä==
Kuntien valtionosuudet ovat vuonna 2021 yhteensä 9,995 miljardia euroa. Keskimäärin asukasta kohti 1809 euroa. Pienimmillään 162 €/as. (Kauniainen) ja
[[Kuntaliitto]] julkaisee valtionosuuslaskelmista yhteenvedon, jossa näkyvät kunnan valtionosuudet kokonaisuudessaan. Kuntaliiton verkkosivuilta löytyy myös aikasarjatietoa valtionosuuksien kehittymisestä kunnittain.<ref>https://www.kuntaliitto.fi/talous/valtionosuudet/valtionosuuslaskelmat</ref>
Nykyinen käyttökustannusten valtionosuusjärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1997 alkaen, mutta valtionosuuksien määräytymiskriteereitä on uudistettu sen jälkeen useampaan otteeseen. Viimeisin uudistus tuli voimaan vuonna 2015.▼
Valtiovarainministeriön
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta löytyy tietoa Opetushallituksen verkkosivuilta<ref>https://www.oph.fi/fi/valtionosuudet</ref>.
==Historia vuodesta 1993 nykypäivään==
▲Nykyinen käyttökustannusten valtionosuusjärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1997 alkaen, mutta valtionosuuksien määräytymiskriteereitä on uudistettu sen jälkeen useampaan otteeseen. Viimeisin uudistus tuli voimaan vuonna 2015.
Valtionosuusjärjestelmää kehitettiin 1990-luvulla vaiheittain. Merkittävä muutos toteutui vuoden 1993 alusta, kun valtionosuusjärjestelmä muuttui kustannusperusteisesta laskennalliseksi. Uudistuksella vahvistettiin kuntien ja yksityisten valtionapulaitosten itsenäistä päätöksentekoa. Laskennallisen perusteen mukaiseen valtionosuuteen siirtyminen merkitsi rahoituksen saajalle kokonaisvastuuta toiminnan järjestämisestä ja siitä aiheutuvista menoista. Uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita olivat kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen ja toimintojen taloudellisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Vuoden 1993 uudistuksessa valtionosuudet muuttuivat yleiskatteellisiksi, eli kunnat saivat uudenlaisen mahdollisuuden järjestää keskeiset palvelut itse haluamallaan tavalla ja oikeuden päättää valtionosuuksien kohdentamisesta.
| |||