Ero sivun ”Kirsti Hurme” versioiden välillä

 

[[Toivo Särkkä|Toivo Särkän]] elokuvassa ''[[Nuoruus sumussa]]'' vuonna 1946 Hurmeella oli rooli kevytmielisenä, [[kuppa]]a levittävänä sotaleskenä. Malviina-meijerskan osa Vaalan palkitussa [[Hella Wuolijoki]] -filmatisoinnissa ''[[Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä]]'' oli Hurmeen elokuvauran kohokohta. Kriitikot ylistivät hänen aistillista, voimakkaan eroottista Malviinaansa. Hurme piti sitä mieluisimpana roolinaan, sillä Malviina ei uhkeasta olemuksestaan huolimatta ollut tyhjänpäiväinen vamppi, vaan kaltoin kohdeltu ja rakastava nainen.<ref name="INK182">Rytkönen, s. 182</ref>

 

Jouluna 1946 ensi-iltansa saaneen ''Loviisan'' jälkeen Hurme oli pari vuotta poissa elokuvamaailmasta, kunnes tammikuussa 1949 tuli ensi-iltaan ''[[Pontevat pommaripojat]]'', jossa hänen roolinsa oli yksinkertaisesti ”kaunotar”. Samana vuonna hänet nähtiin sivuroolissa elokuvassa ''[[Kanavan laidalla]]''. 1950-luvulle tultaessa Hurmeen elokuvaura oli käytännössä ohi. Halu tavata vanhoja työtovereita sai hänet suostumaan vielä viimeisiin elokuviinsa. Vuonna 1956 hän esiintyi Vaalan komediassa ''[[Yhteinen vaimomme]]'', jossa hän näytteli sivuosan Mirrinä, sekä Tarraksen vaimona Tulion [[melodraama]]ssa ''[[Olet mennyt minun vereeni]]''.