Ero sivun ”Esitutkinta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
asia selviää mallineesta |
p Yksi pilkkukorjaus |
||
Rivi 6:
Eräissä maissa syyttämiskynnyksen ylittymisestä päättää syyttäjän hakemuksesta tuomioistuinorganisaatioon kuuluva taho kuten tutkintatuomari tai ''[[grand jury]]'' -nimellä tunnettu maallikoista koostuva lautakunta. Lähes kaikissa muissa maissa kuin Suomessa esitutkintaa johtaa syyttäjä, näin myös Ruotsissa.
Esitutkinnassa ei selvitetä, kuka on tehnyt rikoksen, sen sijaan tarkoituksena on saattaa epäillyksi nimetyn henkilön toiminta syyttäjälle syyteharkintaan. Länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan vain tuomioistuimella on valta kumota niin sanottu [[syyttömyysolettama]]. Eli kaikki ovat syyttömiä kunnes tuomioistuin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin päätteeksi mahdollisesti toisin päättää. Esitutkinta nimensä mukaisesti vain valmistelee tulevaa oikeudenkäyntiä, jotta syyttäjällä ja puolustuksella on aineisto, joihin voivat näkemyksenä perustaa.
Suomessa esitutkinta on esitutkintalaissa säädetty menettely, jossa esitutkintaviranomainen tutkii ja valmistelee aineiston [[syyteharkinta]]a varten. Esitutkintaviranomaisia ovat [[poliisi]], [[tulli]] ja [[rajavartiolaitos]]. Lisäksi sotilasviranomaiset tutkivat sotilasrikoksia. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn [[Rikosilmoitus|rikosilmoituksen]] perusteella tai muutoin (esimerkiksi [[Tutkintapyyntö|tutkintapyynnön]] perusteella) on syytä epäillä, että rikos on tapahtunut.
| |||