Ero sivun ”Eteisvärinä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
jäsentelyä |
||
Rivi 7:
|}
{{viitteetön|pitkä lähteettömiä osioita}}
'''Eteisvärinä''' ({{k-la|fibrillatio atriorum}}) on sydämen [[rytmihäiriö]]
Sydän sykkii eteisvärinässä normaalia nopeammin, yleensä selvästi yli 100 kertaa minuutissa. Lisäksi supistuminen on epäsäännöllistä. Korkea ja epäsäännöllinen syketaajuus rasittaa sydäntä ja heikentää sen supistusvoimaa.
Eteisvärinän esiintyvyys yleistyy 65-vuotiaiden ikäluokasta alkaen. Yli 70-vuotiailla sitä esiintyy noin 5 prosentilla ja yli 85-vuotiaista jo yli 10 prosentilla.
== Sydämen normaali rytmi ja rytmihäiriö eteisvärinä ==
Rivi 13 ⟶ 17:
[[Sydän|Sydämen]] normaalissa [[sinusrytmi]]ssä<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1997/8/duo70159| Nimeke = Sinusrytmi vai henki?| Julkaisu = Duodecim-lehti | Viitattu = 10.4.2019 }}</ref><ref>https://www.terve.fi/sanastot/sinusrytmi</ref> supistuvat ensin eteiset ja heti perään samaan tahtiin sydämen kammiot. Eteisvärinässä eteiset eivät supistu normaalisti ja koordinoidusti vaan värisevät, ja myös kammioiden supistuminen on epäsäännöllistä ja ilman lääkitystä monesti liian tiheää, yleensä luokkaa 120–180 kertaa minuutissa. Ranteesta tunnustellen pulssi on nopea ja epäsäännöllinen ja osa lyönneistä tuntuu voimakkaampina ja osa heikompina.
Eteisvärinäkohtauksella voi olla taipumusta alkaa [[autonominen hermosto|tahdosta riippumattoman hermoston]] [[parasympaattinen hermosto|parasympaattisen]] toiminnan vallitessa eli [[syke|sykkeen]] hidastuessa tyypillisesti yöllä tai levossa (''vagaalinen eteisvärinä'') tai päin vastoin [[sympaattinen hermosto|sympaattisen]] toiminnan vallitessa eli sykkeen noustessa fyysisessä tai psyykkisessä rasituksessa (''sympatikotoninen eteisvärinä'').<ref name="kaypahoito" /> Esimerkiksi alkoholin käytön jälkeiseen [[krapula]]an voi liittyä eteisvärinäkohtaus. Eteisvärinän taustalla voi olla myös sydänsairaus, esimerkiksi [[sydänlihastulehdus]]. Eteisvärinää esiintyy yleisesti myös sydänleikkauksen yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://sydan.fi/fact/eteisvarinan-syyt/ | Nimeke =Eteisvärinän syyt | Tekijä =Hekkala, Anna-Mari | Tiedostomuoto = | Selite =ISSN 1796-8534 | Julkaisu =Sydän.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Sydän-media | Viitattu = 21.9.2019 | Kieli = }}</ref> Merkittävin yksittäinen taustatekijä on kuitenkin henkilön ikä. Eteisvärinälle altistaa sydämen rakenteen muuttuminen, esimerkiksi eteisen koon kasvu ja [[sidekudos|sidekudoksen]] muodostuminen.<ref name="kaypahoito" />
Rivi 27 ⟶ 31:
== Hoito ==
Eteisvärinän vallitessa sydämen pumppausteho putoaa normaalista supistustoiminnan koordinoimattomuuden vuoksi. Sydämen rytmi voidaan yrittää palauttaa normaaliksi rytminsiirrolla, joka tehdään joko lääkkeellä tai sähköisesti nukutuksen aikana. Yleensä rytmi saadaankin kääntymään rytminsiirrolla normaaliksi; ongelma on vain se, että hyvin usein rytmi palautuu takaisin eteisvärinään muutaman viikon tai kuukauden kuluessa. Esimerkiksi vuonna 2002 julkaistussa suomalaisessa selvityksessä hoitotulos eli normaali sinusrytmi säilyi vuoden ajan vain 23 prosentilla potilaista, joille normaali rytmi saatiin aikaan rytminsiirrolla.
| |||