Wikipedia

Ero sivun ”Kokemäenjoen Uittoyhdistys” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lepax (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
21 320 muokkausta
p kh
Rivi 2:
 
== Historia ==
Ensimmäisen suunnitelman tukinuitosta Kokemäenjoen vesistön alueella esitti [[Gustaf Tigerstedt]] 1850-luvulla, mutta se alkoi vasta Porin ensimmäisten höyrysahojen perustamisen myötä 1860-luvun alussa.<ref name=pori>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pori.fi/kulttuuri/museot/teollisuustyonjaljilla/1870-1900sahojenkaupunki/tukkienuitto.html | Nimeke = Tukkien uitto | Julkaisija = Porin kaupunki | Viitattu = 8.4.2016 }}</ref> Aluksi jokainen saha uitti tukkinsa erikseen, mutta määrien vähitelleenvähitellen lisääntyessä aloitettiinalettiin seuraavalla vuosikymmennellävuosikymmenellä suunnitella yhteisen uittoyhdistyksen perustamista. Maaliskuussa 1876 perustetussa Kokemäenjoen Uittoyhtiössä olivat mukana [[Isosannan saha]], [[Isosannan Uusi Höyrysaha]] ja [[Reposaaren saha]] sekä [[Pihlavan saha]]n omistanut [[Fredriksfors Aktiebolag]]. Yhtiön ensimmäiseksi uittopäälliköksi valittiin [[W. Rosenlew & Co]]:n toinen omistaja [[Carl Rosenlew]].<ref name=elka>{{Verkkoviite | Osoite = http://elma.elka.fi/ArkHistory/K088.DOC | Nimeke = KOKEMÄENJOEN UITTOYHDISTYS | Julkaisija = Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA | Viitattu = 8.4.2016 }}</ref> Muita uittopäälliköitä olivat muun muassa [[Matts von Nandelstadh]] (1908–1912)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.narc.fi/lh/lh/nandelstadh.htm | Nimeke = MATTI (MATTS) VON NANDELSTADH (1862-1931) | Julkaisija = Arkistolaitos | Viitattu = 8.4.2016 }}</ref> ja Elias Purhonen (1963–1967).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metsanhoitajat.fi/liitto/metsanhoitaja-lehti/henkilouutisia/muistokirjoitukset/elias-purhonen/ | Nimeke = Elias Purhonen | Julkaisija = Metsänhoitajaliitto ry | Ajankohta = 2013 | Viitattu = 8.4.2016 }}</ref>
 
Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana yhtiö uitti keskimäärin 867 000 tukkia vuodessa ja seuraavan kymmenen toimintavuoden aikana määrä kasvoi jo yli 1,7 miljoonaan. Aluksi toimintaa haittasi lohen- ja siiankalastuksen vuoksi rajoitettu uittokausi, kunnes vuoden 1925 lakimuutoksen jälkeen uittaminen oli sallittua kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina.<ref name=elka/> Eri sahojen hankkimat tukit uitettiin Porin keskustaan saakka, jossa ne eroteltiin [[Porin silta|Porin sillan]] ja [[Isosanta|Isosannan]] välisellä alueella. Tukkipuuta uitettiin [[Tampere]]en [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhä]]- ja [[Näsijärvi]]en lisäksi [[Kulovesi|Kuloveden]], [[Kyrösjärvi|Kyrösjärven]] ja [[Liekovesi|Liekoveden]] ympäristöstä sekä aina pohjoisia [[Keuruun reitti|Keuruun]], [[Ähtärin reitti|Ähtärin]] ja [[Pihlajaveden reitti|Pihlajaveden reittejä]] myöten. [[Längelmäveden reitti|Längelmäveden]], [[Hauhon reitti|Hauhon]] ja [[Vanajaveden reitti|Vanajaveden reitit]] puolestaan laajensivat hankinta-alueen [[Häme]]en sisäosiin ja [[Loimijoen valuma-alue|Loimijoen]] alkulähteet jopa [[Uusimaa|Uudellemaalle]].<ref name=pori/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokemäenjoen_Uittoyhdistys”