Ero sivun ”Lehtokorte” versioiden välillä

Lehtokorte tekee muutamien muiden [[kortteet|kortteiden]] tapaan kaksi versoa: kevät- ja kesäverson. Kevätversot ovat vaaleanruskeita ja niiden latvaan muodostuu käpymäinen itiötähkä, jossa itiöpesäkkeet ovat perällisten kuusikulmaisten kilpien alapuolella. Itiöt valmistuvat Suomessa touko-kesäkuussa, jonka jälkeen tähkä perineen kuihtuu. Samalla kevätversoihin alkaa kasvaa haarakiehkuroita ja ne muuttuvat vähitelleenvähitellen latvattomien kesäversojen kaltaisiksi.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 41, 43.</ref>

Lehtokortteen kesäversot ovat harmaan- tai kellanvihreitä, pystyjä, tähkättömiä ja 20–40 cm korkeita. Varsi on karheaharjuinen, nivelikäs, uurteinen ja nuokkuvalatvainen, mikä erottaa sen muista Suomessa tavattavista kortteista. Varressa on korkeahkoja harjuja 8–20 kappaletta. Ontto varsi koostuu sivuonteloista ja niiden keskellä olevasta keskiontelosta, joka on noin puolet koko varren läpimitasta. Kiehkuroina kasvavat lehdet ovat vaatimattomat, yhdiskasvuiset ja muodostavat hammaslaitaisen tupen. Tupet ovat väljiä ja vaalenavihreitävaaleanvihreitä lukuun ottamatta mustanruskeaa yläreunaa. Tupen hampaat ovat pieniä, suippoja, ruskeita ja tavallisesti valkolaitaisia hampaita on 8–20 kappaletta. Kesäversoon kasvaa runsaasti ohuita, tiheitä ja haarattomia haarakiehkuroita. Haarat ovat lähes vaakasuoraan sirottaviasiirottavia ja kärjestä alaskaartuvia. Haaran alin nivelväli on enintään varren tupen pituinen ja usein käyrä. Kasvin alkeisvarsikko on kaksikotinen, maanpäällinen, liuskainen ja väriltään vihreä.<ref name="RETKEILYKASVIO"/>

Lehtokorte muistuttaa hieman [[peltokorte]]tta (''E. arvense''), mutta on monella tavalla sitä sirompimuotoisempisiromuotoisempi.<ref name="OULUN">Oulun kasvit 2005, s. 150.</ref>

Euroopassa lehtokortetta tavataan Saksasta ja Alppien alueelta itään. Eteläisimmät kasvupaikat ovat Karpaateilla, pohjoissapohjoisessa lajia tavataan kaikkialla aivan arktisimpia alueita lukuun ottamatta. Lehtokortetta kasvaa myös Skotlannissa ja Islannissa. Lajin levinneisyysalue jatkuu Euroopasta samoilla leveysasteilla läpi Siperian ja edelleen Pohjois-Amerikkaan Alaskaan, Kanadaan ja Yhdysvaltojen pohjoisosiin.<ref>[http://linnaeus.nrm.se/flora/orm/equiseta/equis/equipra.html Den virtuella floran: Ängsfräken (myös levinneisyyskartta)] (ruots.) Viitattu 16.9.2011.</ref> Suomessa lehtokortetta kasvaa yleisenä lähes koko maassa. RunsainmillaanRunsaimmillaan laji on Etelä-Suomessa ja Lapissa.<ref>Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40043&year=2010 Kasviatlas 2010: Lehtokortteen levinneisyys Suomessa]. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 16.9.2011.</ref>