Ero sivun ”Dneprin–Bugin kanava” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) kui? |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:UkraineNWpripjat.png|thumb|300px|Dneprin–Bugin kanava Brestin ja Pinskin välillä (ylhäällä vasemmalla)]]
'''Dneprin–Bugin kanava''' ({{k-be|Дняпроўска-Бугскі канал|Dnjaprouska-Buhski kanal}}, {{k-ru|Днепро́вско-Бу́гский кана́л|Dneprovsko-Bugski kanal}}, {{k-pl|Kanał Dniepr-Bug}}) on [[Mustameri|Mustanmeren]] ja [[Itämeri|Itämeren]] vesistöalueet yhdistänyt keinotekoinen vesireitti [[Dnepr]]in sivujoesta [[Pripet]]istä [[Veiksel]]in vesistön [[Läntinen Bug| Bug]]-haaraan [[Valko-Venäjä]]n lounaisosissa. Varsinainen luonnonuomasta poikkeava kanavaosuus eriytyy alajuoksulta Pripetin sivuhaarasta [[Pina]]sta (noin {{coor dms|52|01|55|N|25|37|00|E}}) ja yhtyy ylempänä Bugin sivuhaaraan [[Muhavets]]iin [[Kobryn]]in kaupungin itäosissa ({{coor dms|52|12|52|N|24|22|42|E}}).<ref>Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas
== Historiaa ==
[[Puola-Liettua]]n valtioliiton aikana Pina- ja Muhavets-jokien välille rakennettiin vuosina 1775–1783 [[kanava]], jota kutsuttiin aluksi Kuninkaalliseksi kanavaksi. Tälle rakennettiin vedensyöttöjärjestelmä, jolloin nykyisen Dneprin–Bugin kanavan perusteet oli luotu.<ref name="Dnepr-Bug historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dneprobug.by/history.html| Nimeke = History of RUESP "DNEPROBUGVODPUT" РУЭСП "ДНЕПРОБУГВОДПУТЬ" | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = dneprobug.by | Viitattu = 6.2.2010 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Reitille rakennettiin vuoteen 1867 mennessä yhteensä 22 puista pato[[sulku]]a laivaliikenteen käyttöön [[Pinsk]]in ja [[Brest (Valko-Venäjä) |Brest]]in välille. [[Vesiväylä]]n leveys oli 14 metriä ja syväys 0,7 metriä.
1900-luvun alkupuolella kanavareittiä kehitettiin niin [[Puola]]n, [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]], kuin [[Saksa]]nkin vallan aikana. [[Partisaani]]t tuhosivat kanavaportit [[toinen maailmansota|
Neuvostoliiton hajoaminen kuitenkin romautti vesistön liikennemääriä merkittävästi. Reitti pääsi rapistumaan. Vuonna 1996 nyt [[Valko-Venäjä]]lle kuuluva Dneprin–Bugin väylä hyväksyttiin kuitenkin osaksi Euroopan keskeistä sisävesireitistöä [[Gdańsk]]–[[Varsova]]–[[Brest (Valko-Venäjä)|Brest]]–[[Pinsk]]–[[Kiova]]–[[H’erson]] E40 päävesiväylän osana (Dnepr–[[Veiksel]]–[[Oder]]). Tämä reitti ei kuitenkaan ole liikennöintikunnossa Bug-joen osuudella Varsovan ja Brestin välillä.<ref name="Dnepr-Bug historia" /> Vuodesta 1997 vuoteen 2010 reitin valkovenäläistä osaa on silti kunnostettu. Pyrkimyksenä on ollut nostaa se eurooppalaisen sisävesiväylästön tasoluokkaan Va. Pyrkimykseksi tuli samalla nostaa sulkujen pituutta aiemmasta 89 metristä 120 metriin ja leveyttä 11,2 metristä 12,7 metriin. Tämä sallisi isompien, yli 100 metristen [[proomu]]jen liikennöinnin.
|