Ero sivun ”Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto” versioiden välillä

p (Korjasin kirjoitusiirheen)
 
Neuvoston pysyviksi jäseniksi tulivat [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] voittajavaltiot. Kiinan tasavallan, Taiwanin syrjäytti YK:ssa ja samalla neuvostossa [[Kiinan kommunistinen puolue|kommunisti]]en hallitsema Kiina 1971. Neuvostoliiton paikan sai [[valtioseuraanto|seuraajavaltio]] Venäjä 1991.
 
Neuvostoliitto alkoi boikotoida turvallisuusneuvoston istuntoja 10. tammikuuta 1950 alkaen protestina Kiinan tasavallan edustusta kohtaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Simonen, Salama | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 13 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref> Tämän vuoksi Neuvostoliitto ei ollut käyttämässä veto-oikeuttaan Korean tilanteen suhteen, mikä mahdollisti Yhdysvaltojen johtamien YK-joukkojen väliintulon [[Korean sota|Korean sodassa]] Etelä-Korean puolella.
 
Pysyvää jäsenyyttä ovat tavoitelleet maailmansodan häviäjämaan jälkeläinen [[Saksa]] (YK:n kolmanneksi suurin rahoittaja) ja [[Japani]] (YK:n toiseksi suurin rahoittaja). Muita pysyviksi jäsenmaiksi haluavia ovat [[Intia]] (maailman toiseksi väkirikkain maa) ja [[Brasilia]] (Latinalaisen Amerikan taloudellisesti ja väestöllisesti suurin maa).
 
Käytännössä niiden alueelliset kilpailijat vastustavat tätä. On myös puhuttu [[Euroopan unioni]]n yhteisestä edustajasta, jolloin Ranskan ja Britannian paikat voitaisiin yhdistää ja myös Saksa pääsisi tätä kautta mukaan neuvoston päätöksentekoon. [[Brexit|Brexitin]] jälkeen tämä kuitenkin vaikuttaa epätodennäköiseltä.
 
Monet haluavat myös [[Afrikka|Afrikalle]] oman edustajansa neuvostoon. Tällöin todennäköisimmät vaihtoehdot Afrikan edustajiksi olisivat [[Etelä-Afrikka]], joka on Afrikan taloudellisesti kehittynein valtio tai [[Nigeria]], jolla on Afrikan maista suurin väkiluku. Myös islamilaisen maailman yhteisestä edustajasta on käyty keskusteluja; [[arabian kieli|arabia]] on yksi YK:n virallisista kielistä.
 
==Kritiikkiä turvallisuusneuvoston toiminnasta==
Turvallisuusneuvostoa on kritisoitu kyvyttömyydestä saada aikaan päätöksiä. Turvallisuusneuvoston uudistamisesta on käyty keskustelua. Uudistamisen oleellisimpana osana pidetään pysyvien jäsenmaiden määrän lisäämistä. Nykyiset pysyvät jäsenmaat eivät enää vastaa voimatasapainoa, sillä niiden kokoonpano on yhä lähes sama kuin silloin, kun se koottiin toisen maailmansodan voittajista, eroina vain että vuonna 1971 pysyvän jäsenmaan paikka siirtyi [[Kiinan tasavalta|Kiinan tasavallalta]] [[Kiinan kansantasavalta|Kiinan kansantasavallalle]] ja vuonna 1991 [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hajottua sen pysyvän jäsenmaan paikan peri [[Venäjä]]. Näin ulkopuolelle ovat jääneet esimerkiksi [[Saksa]] ja [[Japani]] niiden [[Suurvalta]]-statuksesta huolimatta.
 
===Veto-oikeutta (yhteensä) käyttäneet valtiot ===
160

muokkausta