Ero sivun ”Yao Wenyuan” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti korjasi linkin.
p typo
Rivi 21:
Yao Wenyuanin isä Yao Pengzi oli tunnettu vasemmistolainen kirjoittaja 1930-luvun Kiinassa. Yao itse ryhtyi kirjailijaksi ja kirjallisuuskriitikoksi ja toimi Shanghaissa.<ref name="posters">[http://chineseposters.net/themes/yaowenyuan.php Yao Wenyuan] {{en}} Chineseposters.com. Viitattu 24.1.2015.</ref> Hän liittyi [[Kiinan kommunistinen puolue|kommunistiseen puolueeseen]] vuonna 1948.<ref name="guardian">John Gittings: [http://www.theguardian.com/news/2006/jan/09/guardianobituaries.china Yao Wenyuanin muistokirjoitus] {{en}} ''The Guardian'' 9.1.2006. Viitattu 24.1.2015.</ref> Hän kannatti jo nuorena [[Mao Zedong]]in ajatteluun perustuvaa puhdasoppista kirjallisuutta ja vastusti Kiinan kirjallisuudessa 1950-luvulla esiintynyttä vapaamielisempää suuntausta.<ref name="posters" /> Arvosteltuaan vuonna 1955 tuomittua kirjailija [[Hu Feng]]iä hän sai suojelijakseen Shanghain paikallisen propagandajohtajan Zhang Chunqiaon. Hyökättyään [[sadan kukan kampanja]]n aikana 1957 esiintyneitä ”oikeistolaisia poikkeamia”, kuten kirjailija Yao Xuyeiniä, vastaan hän sai kiitokset itseltään puhemies Maolta.<ref name="guardian" /> Kun Mao vuonna 1963 asettui joksikin aikaa Shanghaihin, Yao tutustui ensin tämän puolisoon Jiang Qingiin ja sitten Maoon itseensä.<ref name="posters" /> Maon suosikkina Yao kohosi tärkeisiin asemiin puolueen Shanghain propagandaosastolla.<ref name="guardian" />
 
Journalistina Yao sai kirjoittaa kulttuurivallankumouksen lähtölaukaukseksi muodostuneen teatterikritiikin [[Wu Han]]in näytelmästä ''[[Hai Rui erotetaan virastaan]]'', joka oli tulkittavissa vertauskuvalliseksi kuvaukseksi siitä, miten Mao oli syrjäyttänyt puolustusministeri [[Peng Dehuai]]n vuonna 1959. Yaon kritiikki ”Huomioita uudesta historiallisesta näytelmästä ''Hai Rui erotetaan virastaan''” julkaistiin marrakuussamarraskuussa 1965 Shanghain puoluelehdessä ''[[Wenhui bao]]ssa'', koska Pekingissä ilmestynyt ''[[Kansan päivälehti]]'' ei suostunut julkaisemaan sitä.<ref name="posters" /> Kritiikin julkaiseminen käynnisti tapahtumien vyöryn, jonka varjolla Mao saattoi aloittaa kiinalaista yhteiskuntaa ravistelleen kulttuurivallankumouksen.<ref name="brit" /> Yao kutsuttiin lokakuussa 1966 Jiang Qingin ja [[Chen Boda]]n johtamaan [[Kulttuurivallankumouksen pienryhmä]]än, joka muodostui kulttuurivallankumouksen aikana vaikutusvaltaiseksi elimeksi.<ref name="posters" /> Yao tultiin tuntemaan niin sanotun neljän koplan johtavana propagandistina.<ref name="brit" /> Hänet tunnettiin kovasta linjastaan. Hän toimi myös vuonna 1967 [[Shanghain kommuuni]]n toisena sihteerinä.<ref name="posters" /> Hän ja Zhang Chunqiao yllyttivät ensin Shanghain työläisiä ”kaappaamaan vallan” ja varmistivat sitten, ettei uusi kommuuni tosiasiassa vaarantaisi puolueen valtaa.<ref name="guardian" />
 
Yao valittiin kommunistisen puolueen vuoden 1969 puoluekokouksessa sekä [[Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea|keskuskomiteaan]] että [[Kiinan kommunistisen puolueen politbyroo|politbyroohon]].<ref name="posters" /> Lisäksi Yao oli Shanghaissa ilmestyneen ''[[Jiefang Ribao]]'' -lehden päätoimittaja.<ref name="marx">[http://www.marxists.org/archive/yao-wenyuan/index.htm Yao Wenyuan] {{en}} Marxists.org. Viitattu 24.1.2015.</ref> Maon viimeisinä elinvuosina Yao johti käytännössä koko Kiinan propagandakoneistoa ja kävi ankaraa kamppailua [[Deng Xiaoping]]iin henkilöitynyttä ”porvarillista suuntausta” vastaan.<ref name="guardian" /> Hänet pidätettiin Maon kuoleman jälkeen [[Hua Guofeng]]in määräyksestä muiden neljän koplan jäsenten tavoin lokakuussa 1976 ja erotettiin kokonaan puolueesta. Hänet tuomittiin tammikuussa 1981 vankeuteen 20 vuodeksi sekä menettämään poliittiset toimintaoikeutensa viideksi vuodeksi. Neljän koplan jäsenistä hän sai lievimmän tuomion.<ref name="posters" /> Yao vapautettiin lokakuussa 1996, ja hän asettui asumaan Shanghaihin, jossa hän viimeisinä vuosinaan kirjoitti keskeneräisiksi jääneitä muistelmiaan. Kuollessaan vuonna 2005 diabetekseen hän oli viimeinen neljän koplan jäsenistä. Yaon virallisessa kuolinuutisessa ei täsmennetty kuolinpaikkaa, mutta hänen oletetaan kuolleen Shanghaissa.<ref name="brit" /><ref name="marx" />