Ero sivun ”Inga Sulin” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Turska (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Inga Sulin''' (oik. '''Inga Sulin-Ahola''', s. [[17. elokuuta]] [[1945]] [[Luopioinen]]){{Lähde|17. tammikuuta 2011}} on suomalainen [[näyttelijä]] ja [[laulaja]].<ref name="IS">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/viihde/art-2000000973687.html | Nimeke = Inga Sulin täyttää 70 vuotta viikon kuluttua ja näyttää yhä nuorelta – Katso kuvat vuosien varrelta! | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Viitattu = 25.4.2021 }}</ref>
 
== Ura ==
Rivi 5:
Inga Sulin kokee perineensä musikaalisuutensa äidiltään, joka lauloi paljon vaikkei ollut erityisen esiintymishaluinen.
 
Oppikoulun musiikinopettaja sai Sulinin innostumaan musiikista ja antoi hänelle laulutunteja. Sulin voitti 17-vuotiaanan [[Nokia (kaupunki)|Nokialla]] järjestetyn laulukilpailun ja alkoi saada esiintymistarjouksia tamperelaisilta yhtyeiltä. Kaksi vuotta myöhemmin hän perusti oman yhtyeen, jossa kosketinsoittajana toimi hänen aviomiehensä, muusikko [[Juhani Ahola]].<ref name="IS"/>
 
1960-luvun puolivälissä Inga Sulin osallistui [[levy-yhtiö]] [[PSO|Pohjoismainen Sähkö Oy:n]] koelauluun, jossa menestyi hyvin. Ensimmäinen single ''Etsin kesän tuulta / Kaunis Cassius'' ilmestyi vuonna 1965. Sulin esiintyi ulkomaillakin, kuten Neuvostoliitossa, Saksassa ja Ranskassa ja erityisen paljon Ruotsissa ja Tanskassa.
 
Vuonna 1968 Inga Sulin osallistui Suomen [[Eurovision laulukilpailu|euroviisukarsintoihin]] [[Åke Granholm]]in sävellyksellä ''Niin kuin jokainen''. Samanniminen oli myös Sulinin ensimmäinen albumi<ref name="IS"/>, joka sisälsi muun muassa [[Petula Clark]]in kappaleiden käännöksiä ja kaikki Sulinin siihenastiset singlejulkaisut. Sulin irtisanoi kuitenkin pian levytyssopimuksensa, koska ei mielestään saanut vaikuttaa tarpeeksi levyttämiinsä kappaleisiin.
 
Vuonna 1967 Yleisradion TV2:ssa esitettiin Inga Sulinin vajaan puolen tunnin mittainen show ''Inga''. tuo "Monimuotoinen musiikkikuvaelma Inga Sulinille ja arkipäiväisille äänille" perustui [[musiikki]]in, [[pantomiimi]]in ja [[tanssi]]in. Keväällä 1971 TV2:n Ajanvieteohjelmat tuotti kaksiosaisen musiikkiviihdeohjelman ''Me vasta vallankumoukselliset'', jossa Sulin esitti lauluja ja sketsejä [[Pauli Räsänen|Pauli Räsäsen]], [[Acre Kari]]n ja [[Matti Heinivaho]]n kanssa. Syksyllä 1971 ohjelmat saivat jatkokseen samalla muotilla tehdyn show'n ''Me vasta vallan lapselliset''.<ref name="YLE">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/10/ilmeikas-inga-sulin-alkoi-naytella-jo-laulajana | Nimeke = Ilmeikäs Inga Sulin alkoi näytellä jo laulajana | Tekijä = Jukka Lindfors | Ajankohta = | Julkaisu = Yle Elävä Arkisto| Viitattu = 25.4.2021 }}</ref>
 
Elokuvauransa Inga Sulin aloitti vuonna 1969 [[Matti Kassila]]n ohjaamassa elokuvassa ''[[Vodkaa, komisario Palmu]]''.<ref name="YLE"/> Siinä hän esitti [[Rauno Lehtinen|Rauno Lehtisen]] sävellyksen ''[[Kevätkoivu]]'', josta tuli erittäin tunnettu. Elokuvassa näytteli toinenkin tuon aikakauden tähti, [[Viktor Klimenko]]. Heidän yhteistyönsä jatkui elokuvan jälkeen yhteisellä kiertueella.
 
1970-luvulla Sulin esiintyi paljon [[Elanto|Elannon]] mainoksissa. Seurauksena tästä syntyi joululevy ''Erinomaista joulua'' yhteistyössä [[Erik Lindström]]in kanssa. Sitä seurasi viihteellisempi käännösiskelmiä sisältänyt albumi ''Feelings''. Kokeellisempaa, kansanmusiikillista ainesta sisälsi albumi ''Zoom'', jonka kappaleet olivat [[Matti Bergström|Matti]] ja [[Pirjo Bergström]]in sovittamia.
Rivi 29:
Sulin on työskennellyt myös laulunopettajana Tampereen näyttelijäntyönlaitoksella.
 
Keväällä 2007 Inga Sulin esiintyi pääosassa Hello Dolly -musikaalissa Pieksämäen teatteri Poleenissa, ohjaajana [[Eeva Eloranta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.poleeni.fi/palvelut/teatteri/ohjaajat-ja-ohjaukset/hello-dolly/ | Nimeke = Hello Dolly | Tekijä = | Ajankohta = 2007| Julkaisu = Poleeni | Viitattu = 25.4.2021 }}</ref>
 
== Albumit ==
Rivi 57:
== Lähteet ==
* Tony Latva - Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa (WSOY, 2004) ISBN 951-0-27817-3
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==