Ero sivun ”Intruusio” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  1 kuukausi sitten
mäis
p (puhekieltä pois)
(mäis)
 
Syvällä tapahtuneet intruusiot tunnistetaan siitä tavasta, miten ne ovat puhkaisseet yläpuolisen kerrostuman. Puhkaisusta aiheutuneet halkeamat täyttyvät kiviaineksella, joka synnyttää haarautuvia juonia, ja prosessiin liittyvä korkea lämpötila voidaan päätellä ympäröivästä kivestä. Koska lämpö alenee hitaasti ja kiviaines on kovan paineen alla, muodostuu vain kiteitä lasimaisen, nopeasti jäähtyneen aineksen sijasta. Koska intruusiot ovat saaneet rauhassa asettua ennen kiteytymistä, [[juoksurakenne]]tta ei esiinny. Kiviaineksen sisältämät kaasut eivät ole pystyneet läpäisemään paksua intruusion yläpuolista kerrosta, ja siksi näin syntyneissä mineraaleissa esiintyy usein kaasujen muodostamia onteloita. Kaasut aiheuttavat myös monia tärkeitä munnoksia kiven kiteytymisessä. Koska muodostuvat kiteet ovat likimäärin samankokoisia, kiviaineksen sanotaan olevan rakeista.
 
Ensimmäisenä syntyneiden suurien, hyvin muodostuneiden kiteiden ja hienorakeisen maa-aineksen välillä ei ole suuria eroja. Molempien tyyppien mineraalit ovat muodostuneet selvässä järjestyksessä, ja kummassakin on ollut kiteytymisajanjaksoja, jotka saattavat olla selvästi erottuvia tai jotka ovat osuneet samaan aikaan jonkin muun aineksen muotoutumisen kanssa. Varhaisemmat kiteet ovat peräisin ajalta, jolloin suurin osa kiviaineksesta oli vielä nestemäistä, ja ne ovat jotakuinkin täydellisiä. Myöhemmät kiteet ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä, sillä niiden oli mukauduttava aikaisempien kiteiden jättämään tilaan. EnsimmästäEnsimmäistä prosessia kutsutaan [[idiomorfinen|idiomorfiseksi]] (tai ''automorfiseksi'') ja jälkimmäistä [[xenomorfinen|xenomorfiseksi]]. Se, kumpaan ryhmään mineraali kuuluu, pystytään päättelemään myös muista ominaisuuksista. Esimerkiksi [[ortoklaasi]] on yleensä [[graniitti|graniiti]]ssa esiintyvää [[maasälpä]]ä, kun taas sen muunnokset esiintyvät koostumukseltaan samantyylisissä [[laava|laavoissa]]. Sama koskee [[nefeliini]]n muunnoksia. [[Leusiitti]] on yleistä laavassa mutta erittäin harvinaista plutonisissa kivissä. [[Muskoviitti]]a on pelkästään intruusioissa. Eroissa havainnollistuu olosuhteiden merkitys kiviaineksen kovettumiseen.
 
Jotkut intrusiivikivet kiinteytyvät halkeamissa juoniksi ja kerrosjuoniksi lähellä maanpintaa, ja niitä kutsutaan puolipinnallisiksi. Syvemmällä muodostuneita kiviä kutsutaan plutoneiksi. Puolipinnallisissa kivissä esiintyy rakenteita, jotka ovat muodoltaan ekstrusiivikivien ja plutonien väliltä. Ne ovat hyvin usein [[porfyyrinen|porfyyrisiä]], lasimaisia ja sisältävät toisinaan jopa [[rakkula_(geologia)|rakkuloita]]. Toisinaan niitä on petrologisesti mahdoton erottaa koostumukseltaan samankaltaisista laavoista.<ref name=EB1911>{{1911|article=Petrology}}</ref>