Ero sivun ”Jarkon” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi (Commons-luokka P373 = Yarkon River) ja luodaan Aiheesta muualla -osio |
p kh |
||
Rivi 11:
| valuma-alue = 1 800
}}
'''Jarkon'''
==Maantiede==
[[Tiedosto:Flusskarte Yarkon.JPG|thumb|vasen|Joen kartta.]]
[[Tiedosto:PikiWiki Israel 45049 On the banks of the Yarkon River.JPG|thumb|vasen|Joen vartta.]]
Jarkonjoki laskee mereen [[Tel Aviv]]in kaupungissa ja se saa alkunsa [[Tell Aphek]]in luona noin 13 kilometriä mereltä sisämaahan päin. Joen pituus on yhteensä noin 26 kilometriä.<ref name="ejud" /> Joen [[valuma-alue]] käsittää noin 1 800 km².<ref name="hyd">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.yarqon.org.il/en/drainage/ | Nimeke = Hydrology | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yarqon River Authority | Viitattu = 16.12.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref> Jokeen laskevat [[Nahal Natuf]] pohjoisessa ja [[Aijalon]] etelässä. Sivujoista Aijalon on suurin.<ref name="ejud" /> Nahal Natuf on puolestaan muodostanut [[Juudea]]n ja [[Samaria]]n historiallisen rajan.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Yarqon-River | Nimeke = Yarqon River | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 16.12.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref> Jarkonjoki on jokeen laskevan veden määrässä mitattuna Israelin toiseksi suurin joki heti [[Jordan]]joen jälkeen. Nykyisin jokeen laskevien sivujokien ja purojen seudulle tyypillinen piirre on intensiivinen maatalous ja kaupunkirakentaminen. Keskimääräinen vuotuinen sadanta
Joessa ja sen varrella esiintyy useita eläinlajeja. ''[[Acanthobrama telavivensis]]'' on joessa esiintyvä [[Kotoperäisyys|endeeminen laji]]. Muita kalalajeja ovat esimerkiksi [[moskiittokala]], [[ankerias]] ja [[pietarinkala]]. ''[[Trionyx triunguis]]'' on joella tavattava [[Kilpikonnat|kilpikonna]]. Joen varrella tavattavia lintulajeja ovat esimerkiksi [[liejukana]], [[yöhaikara]], [[harmaahaikara]], [[kuningaskalastaja]], [[kirjokalastaja]] ja [[merimetso]]. Nisäkäslajeja ovat [[nutria]], [[viidakkokissa]] ja [[kultasakaali]]. Kasvilajeista joessa tai sen varrella kasvaa esimerkiksi [[pajut|pajuja]], [[vatukat|vatukoita]], [[rantakukat|rantakukkia]], [[Papyruskaisla|papyruskaislaa]], [[ulpukka]]a ja [[limaskat|limaskoja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.yarqon.org.il/en/nature-environment/ | Nimeke = Nature & Environment | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yarqon River Authority | Viitattu = 16.12.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 22:
==Historia==
[[Tiedosto:Впадение Яркона в Средиземное море.JPG|thumb|Joen suu Tel Avivissa.]]
Jarkonjoen nimi on johdettu [[heprea]]n vihreää tarkoittavasta juuresta ''yarok''. Nimellä on viitattu joen vihreään veteen. [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[Joosuan kirja]]ssa ''Me-Jarkon'' mainitaan [[Danin heimo]]n alueiden rajana. [[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaisessa mytologiassa]] joki on puolestaan paikka, jolla [[Perseus]] pesi miekkansa
Jarkon on muodostanut eri aikoina eri alueiden, kuten [[Palestiina (alue)|Palestiinan]], [[Jaffa (kaupunki)|Jaffan]] ja [[Juudea]]n rajan. Joki on ollut aikanaan purjehduskelpoinen ja Tell Qasile noin 3 kilometriä sisämaassa oli muinainen satama. Joen varrella on ollut myös linnoituksia. Juudean kuningas [[Aleksanteri Jannaios]] yritti omalla valtakaudellaan pysäyttää etenevän [[seleukidit|seleukidien]] armeijan joelle ja kuningas [[Herodes]] perusti sen varrelle [[Antipatris|Antipatriin]] kaupungin. Sittemmin alueen vallanneet [[arabit]] tunsivat joen aluksi kaupungin nimestä johdetulla nimellä Nahr Abu Futrus ja sittemmin nimellä Nahr al-Awja.<ref name="ejud" />
Rivi 28:
Vuonna 885 [[Egypti]]n [[tulunidit]] ja [[abbasidit]] kävivät joen varrella taistelun Palestiinan hallinnasta. [[Ristiretket|Ristiretkeläiset]] tunsivat joen Jaffa-jokena (''Flum de Japhe''). Joen kartoitti tarkasti ensimmäisen kerran [[ranska]]lainen [[Pierre Jacotin]] vuonna 1799. 1800-luvulla [[juutalaiset]] siirtolaiset alkoivat perustaa asutuskeskuksia joen viereen. Sen varrelle kasvoivat esimerkiksi [[Bnei Brak]], [[Petah Tikva]] ja Tel Aviv. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittijoukkojen]] eteneminen joen yli vuonna 1917 merkitsi käännekohtaa Palestiinan rintamalla.<ref name="ejud" />
Itsenäisessä Israelissa joen vettä on käytetty [[Negevin autiomaa]]n alueen maanviljelykseen. Keinokastelun
==Lähteet==
| |||