Versio 22. huhtikuuta 2021 kello 00.04 muokkaa Mur (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 2 689 muokkausta →‎Kasvomaski ja suojavarusteet: uusi lähde lisätty Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 23. huhtikuuta 2021 kello 01.09 muokkaa kumoa 5-HT2AR (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 4 201 muokkausta "72 000:ssa...verenmyrkytys." toistoa - oireiden vakavuuden tod.näk. jo Hoitoennuste-kohdassa tarkemmin mm. ikäryhmittäin; Jälkioireet-kohta kirj. uusiksi; "Taudin eteneminen voidaan jakaa..." yleistävää sillä virus ja immuunijärjestelmä voivat vaurioittaa pahemmin muitakin elimiä kuin vain keuhkoja, eikä keuhkovaurioita ilmene edes aina... viitteenä lisäksi uutisartikkeli (ei esim. tutkimuskatsaus); "Koronakuolemia on..." ei mainita lähteessä; https://fi.coronavirus-global.com/ pois, ei tomi Merkkaus: Visuaalinen muokkaus: vaihdettu Uudempi muutos →
Rivi 52: Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä. Virus voi tarttua [[kosketustartunta]]na, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Virus voi tarttua kosketuksen kautta, vain jos kosketettavalle pinnalle on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.<ref name=":13" /> Viruksen on mahdollista tarttua usein kosketuista pinnoista, kuten oven kahvoista tai valokatkasijoista, kun sen jälkeen kosketaan kasvoihin, suuhun tai silmiin.<ref name=":22" /> Viruksen jäämiä voi säilyä pinnoilla muutamasta tunnista muutamaan päivään. Jäämien määrä parin päivän jälkeen on kuitenkin vain yhden promillen luokkaa alkuperäisestä viruspitoisuudesta. Viruksen jäämiä on muovilla enintään kolmen päivän, ruostumattomalla teräksellä kahden päivän ja pahvilla enintään päivän ajan. Virus ei selviä hyvin pehmeillä kuiduilla, kuten kankaalla. Helmikuuhun 2021 mennessä ei tunnettu ainuttakaan tapausta, että virus olisi tarttunut elintarvikepakkauksista.<ref name=":22" /> === Oireeton leviäminen === Rivi 245: \|0,8 % \|} 72 000:ssa Kiinassa varmennetussa tautitapauksessa sairastuneista noin 81 prosentilla oireet olivat lieviä, 14 prosentilla vakavia ja viidellä prosentilla kriittisiä. Näillä lievästi sairailla ilmeni lievä keuhkokuume, tai ei lainkaan keuhkokuumetta. Kriittisissä tapauksissa ilmeni esimerkiksi vakavaa keuhkojen vajaatoimintaa tai [[verenmyrkytys]].<ref name=":10" /> === Jälkioireet === COVID-19 voi aiheuttaa virustartunnan parantumiseen jälkeen viikkoja tai kuukausia jatkuvia jälkioireita osalle ihmisistä. Oireiden yleisyyttä tai kestoa ei varmuudella tunneta, sillä COVID-19 on verrattain uusi tauti. Vähintään kuukauden kestäneitä jälkioireita on kuitenkin ilmennyt jopa puolella taudin sairastaneista useammassa eri tutkimuksessa. Osalla oireet helpottuvat ajan kanssa, mutta joillakin ne jatkuvat jopa yli 6 kuukautta. Jälkioireet ovat usein monimuotoisia, potilaskohtaisia ja niiden voimakkuus voi vaihdella ajankohdan mukaan. Jälkioireiden syntymekanismit tunnetaan huonosti.<ref name=":32">{{Lehtiviite\|Tekijä=S Parkkila\|Otsikko=Pitkäkestoinen COVID-19\|Julkaisu=Duodecim\|Ajankohta=2021\|Vuosikerta=137\|Numero=5\|Sivut=457–463\|www=https://www.duodecimlehti.fi/duo16034}}</ref> Osa oireista selittyy taudin aiheuttamien pitkäkestoisten tai pysyvien elinvaurioiden kautta.<ref name=":15">{{Lehtiviite\|Tekijä=Michael Marshall\|Otsikko=The lasting misery of coronavirus long-haulers\|Julkaisu=Nature\|Ajankohta=2020\|Vuosikerta=585\|Numero=7825\|Sivut=339–341\|Doi=10.1038/d41586-020-02598-6\|www=https://www.nature.com/articles/d41586-020-02598-6}}</ref> COVID-19 voi aiheuttaa eritoten siihen vakavasti sairastuneille virustartunnan parantumisen jälkeen pitkäkestoisia oireita. Myös osalla lievästi sairastuneista on ilmennyt pitkittyneitä jälkioireita. Esimerkkejä näistä oireista ovat väsymys, sydämen [[tiheälyöntisyys]], hengenahdistus, nivelkivut, makuaistin menetys, rintakivut, päänsäryt, unettomuus, huimaus, ihottuma, korkea verenpaine ja [[rytmihäiriö]]herkkyys.<ref name=":4">{{Verkkoviite\|osoite=https://www.sciencemag.org/news/2020/07/brain-fog-heart-damage-covid-19-s-lingering-problems-alarm-scientists\|nimeke=From ‘brain fog’ to heart damage, COVID-19’s lingering problems alarm scientists\|tekijä=Jennifer Couzin-Frankel\|julkaisu=Science {{!}} AAAS\|ajankohta=2020-07-31\|viitattu=2020-09-14}}</ref><ref name=":32">{{Verkkoviite\|osoite=https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/risk-comms-updates/update-36-long-term-symptoms.pdf\|nimeke=World Health Organization - Prolonged symptoms without underlying chronic medical conditions\|tekijä=WHO\|julkaisu=\|ajankohta=9.9.2020\|julkaisija=WHO\|viitattu=}}</ref><ref name=":34">{{Verkkoviite\|osoite=https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/pitkaan-oireilevien-covid-19-potilaiden-omakohtaista-tietoa-kannattaa-hyodyntaa/\|nimeke=Pitkään oireilevien COVID-19-potilaiden omakohtaista tietoa kannattaa hyödyntää\|julkaisu=Potilaanlääkärilehti.fi\|viitattu=2020-10-22\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":35">{{Verkkoviite\|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11613115\|nimeke=Hulluksi leimaamista, vähättelyä, tukien menetyksiä: pitkä korona voi viedä työkyvyn perusterveeltä ja potilaat vaativat nyt tiedotusta\|julkaisu=Yle Uutiset\|viitattu=2020-10-28\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":36" /> sekä kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, pahoinvointi, hajuaistin heikentyminen tai muut neurologiset oireet<ref name=":51">{{Verkkoviite\|osoite=https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/0ee3b851-4e5d-415f-ac43-ff8327ede6b9\|nimeke=Jopa kolmasosalla koronapotilaista pitkäkestoisia ongelmia aivoissa – "Virus pääsee aivoihin ja aiheuttaa suoria vaurioita"\|julkaisu=www.iltalehti.fi\|viitattu=2021-04-12\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Arvioiden mukaan geneettiset tekijät saattavat selittää, miksi osa saa jälkioireitat<ref name=":51" />. Osa jälkioireista selittyy taudin aiheuttamien pitkäkestoisten tai pysyvien elinvaurioiden kautta.<ref name=":15">{{Lehtiviite\|Tekijä=Michael Marshall\|Otsikko=The lasting misery of coronavirus long-haulers\|Julkaisu=Nature\|Ajankohta=2020\|Vuosikerta=585\|Numero=7825\|Sivut=339–341\|Doi=10.1038/d41586-020-02598-6\|www=https://www.nature.com/articles/d41586-020-02598-6}}</ref> Oireet, jotka ovat tavallisimmin ilmenneet vielä 5 viikon jälkeen virustartunnan parantumisesta, ovat uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut ([[myalgia]]), pahoinvointi tai oksentelu, päänsärky, haju- ja makuaistin vajaus (eli [[anosmia]] ja [[ageusia]]). Vähemmän yleisiä oireita ovat muun muassa [[keuhkofibroosi]], keuhkotulehdus, keuhkoverisuonten muutokset, matala [[happisaturaatio]], [[Sydänlihastulehdus\|sydänlihas]]- ja [[sydänpussitulehdus]], [[Rytmihäiriö\|rytmihäiriötuntemukset]], rintakipu, [[sydämen vajaatoiminta]], [[sydäninfarkti]], [[Veritulppa\|veritulpat]] tai muut [[Veren hyytyminen\|veren hyytymisaktiivisuuden]] muutokset, maksan toimintahäiriö, ripuli, [[aivoinfarkti]], [[Guillain-Barrén oireyhtymä]], huimaus, muistamattomuus, ahdistus, keskittymisvaikeudet, [[Kognitio\|kognitiivisten]] toimintojen heikentyminen, masennus, sekavuus, ihottuma, munuaisten toimintahäiriö, [[Imusolmuke\|imusolmukkeiden]] suurentuminen ja nivelkivut.<ref name=":32" /> Osa oireista voi jatkua ainakin kuukausia, mutta virustaudin uutuuden takia näiden oireiden keston pituutta ei tiedetä<!-- Kappaleen tietoa ei oltu eritelty lauseittain, joten en tiedä missä jälkimäinen virke uutuudesta mainitaan. Joudun siis laittamaan kaikki, kunnes joku löytää asian... Ainakin Lähteessä 60 (YLE) on kerrottu että oireet voi jatkua kuukausia. -->.<ref name=":4" /><ref name=":32" /><ref name=":34" /><ref name=":35" /><ref name=":36">{{Verkkoviite\|osoite=https://www.duodecimlehti.fi/duo16034\|nimeke=Pitkäkestoinen COVID-19\|tekijä=Anatomian Professori, Seppo Parkkila\|julkaisu=www.duodecimlehti.fi\|ajankohta=3.2.2021\|viitattu=2021-02-21}}</ref> Maailmalla taudin pitkittymisilmiö tunnetaan nimillä ''long haulers'' ({{K-fi\|kaukomatkalaiset}}) ja ''long COVID'' ({{K-fi\|pitkä COVID}}).<ref name=":15" /> Pitkittymiseen liittyy oireiden lieveneminen vähitellen ja sitten äkillisesti niiden paheneminen.<ref name=":35" /> ~~Joka~~Jälkioireisiin ~~kymmenellä~~sopivaa onhoitoa ~~jokin~~tutkitaan ~~fyysinen jälkioire~~toistaiseksi, ~~kuten~~mutta ~~päänsärkyä,~~niitä ~~vielä~~helpottavat ~~kolme~~todennäköisesti ~~kuukautta~~oireenmukainen ~~taudin~~hoito, ~~sairastamisen~~lepo ~~jälkeen.~~ja ~~Rokotteen~~liikunnan ~~saaminen~~vähittäinen ~~vaikuttaisi~~lisääminen.<ref ~~auttavan~~name=":32" ~~pitkittyneestä~~/> ~~taudista~~SARS-CoV-2-rokotteen ~~kärsivien~~saaminen ~~vointia~~saattaa jahelpottaa ~~oireita~~jälkioireita.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.thetimes.co.uk/article/vaccine-may-ease-long-covid-suffering-th8dvrqht\|nimeke=Vaccine may ease long Covid suffering\|tekijä=Rhys Blakely, Science Correspondent\|viitattu=2021-03-04\|ietf-kielikoodi=en}}</ref>▼ Koronavirus pääsee tunkeutumaan aivoihin, joissa se aiheuttaa myös vaurioita. Myös koronan aiheuttama elimistön tulehdustila voi vaurioittaa aivoja. Kolmasosa COVID-19-taudin sairastaneista saa pitkäkestoisia neurologisia tai mielenterveyteen liittyviä oireita. Yleisin jälkioireita saaneille annettu psykiatrinen diagnoosi on ahdistuneisuushäiriö, jota tavataan 17 prosentilla sairastuneista. Myös masennus oli yleistä. COVID-19-tautiin liittyvä riski saada neurologisia tai psykiatrisia oireita on lähes kaksinkertainen muihin hengitystieviruksiin verrattuna. Vajaa prosentti koronapotilaista sairastuu dementiaan ja kaksi prosenttia saa iskeemisen aivohalvauksen, joka johtuu aivoverisuonessa olevasta hyytymästä tai plakista. Sairaalahoitoon päätyneistä yli kolmaosa kärsii muistihäiriöistä vielä kuukausia kotiutumisen jälkeen ja viidenneksellä on keskittymisvaikeuksia.<ref name=":51" /> Pitkäkestoisten oireiden aiheuttamalle tilalle on ehdotettu omaa [[ICD]]-tautiluokitusta, joka erottaisi sen COVID-19-taudista.<ref>{{Kirjaviite\|Nimeke=COVID-19 Clinical management: living guidance\|Vuosi=2021\|Sivu=63\|Julkaisija=World Health Organization\|www=https://apps.who.int/iris/rest/bitstreams/1328457/retrieve}}</ref><ref name=":32" /> ▲Joka kymmenellä on jokin fyysinen jälkioire, kuten päänsärkyä, vielä kolme kuukautta taudin sairastamisen jälkeen. Rokotteen saaminen vaikuttaisi auttavan pitkittyneestä taudista kärsivien vointia ja oireita.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.thetimes.co.uk/article/vaccine-may-ease-long-covid-suffering-th8dvrqht\|nimeke=Vaccine may ease long Covid suffering\|tekijä=Rhys Blakely, Science Correspondent\|viitattu=2021-03-04\|ietf-kielikoodi=en}}</ref> == Taudin eteneminen == Taudin eteneminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:<ref name=":0">{{Verkkoviite\|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11230664 \|nimeke =Ongelmana ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä \|julkaisu=Yle Uutiset\|viitattu=2020-02-28 }}</ref> ~~# Virus tunkeutuu keuhkojen [[solu]]ihin ja alkaa tuhota niitä. Seurauksena keuhkoihin alkaa muodostua nestettä, joka johtaa hengitysvaikeuksiin.~~ # Ihmisen [[immuunijärjestelmä]] käynnistyy ja aloittaa vastaiskun. Elimistössä olevat virukset voivat tuhoutua ja ihminen tervehtyy. Immuunijärjestelmä saattaa kuitenkin käydä myös terveiden solujen kimppuun, jolloin [[keuhkokuume]] pahenee ja nesteen kertyminen kiihtyy. ~~# Keuhkoihin syntyy vaurioita. Potilaiden keuhkoihin voi syntyä reikiä niin, että ne muistuttavat hunajakennoa. Potilas tarvitsee [[hengityskone]]tta.~~ Virukseen reagoiva immuunijärjestelmä saattaa vaurioittaa erityisesti sisäelimiä, jolloin [[maksa]], [[Munuainen\|munuaiset]] tai [[perna]] eivät toimi normaalisti, ja veriarvot heikkenevät. Myös itse virus saattaa levitä sisäelimiin. Jos se pääsee verenkiertoon, varsinkin verta käsittelevät maksa ja munuaiset ovat vaarassa.<ref name=":0" /> === Itämisaika === Rivi 394 ⟶ 385: [[Maailman terveysjärjestö]]n 3. maaliskuuta 2020 antaman ilmoituksen mukaan [[tapauskuolleisuus]] COVID-19-tautiin oli 3,4 prosenttia.<ref name=":3">{{Verkkoviite\|osoite=https://www.who.int/dg/speeches/detail/who-director-general-s-opening-remarks-at-the-media-briefing-on-covid-19---3-march-2020\|nimeke=WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19\|ajankohta=2020-03-03\|viitattu=2020-03-05\|Kieli={{en}}}}</ref> Heinä-elokuussa 2020 järjestön epidemiologi arvioi kuolleisuuden noin 0,6 prosentiksi.<ref name=":1">{{Verkkoviite\|osoite=https://www.dailymail.co.uk/news/article-8588299/World-Health-Organization-says-Covid-19-kill-0-6-patients.html\|nimeke=World Health Organization says Covid-19 may kill 0.6% of all patients\|tekijä=Vanessa Chalmers\|julkaisu=Mail Online\|ajankohta=2020-08-03\|viitattu=2020-08-03\|Kieli={{en}}}}</ref> Todellista tapauskuolleisuutta virustartuntaan on hankala arvioida, sillä monet tartunnan saaneista potevat tautia lieväoireisina kotonaan ilmoittautumatta viranomaisille vakavammin oireilevien tapausten taas tullessa viranomaisten tietoon.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/thl-n-terveysturvallisuusjohtajan-mukaan-tiedetyt-koronavirustartunnat-ovat-vain-jaavuoren-huippu-emme-voi-tietaa-viela-kuinka-moni-tapauksista-on-vakavia-kiinalaisnainen-eristettyna/7707864\|nimeke=THL:n terveysturvallisuusjohtajan mukaan tiedetyt koronavirustartunnat ovat vain jäävuoren huippu\|tekijä=Hanna Vaittinen\|julkaisu=mtvuutiset.fi\|ajankohta=2020-01-30\|viitattu=2020-01-30}}</ref> Koronakuolemia on todennäköisesti enemmän, kuin mitä on tilastoitu. Venäjällä on esimerkiksi tilastoitu vain 92 000 koronakuolemaa, mutta maan kokonaiskuolleisuus on ollut 400 000 enemmän. Kaikissa maissa ei tilastoida kuolinsyitä lainkaan. Israelilaisen tilastotieteilijän Ariel Karlinskyn mukaan tilastoista puuttuu 1,6 miljoonaa koronakuolemaa maailmanlaajuisesti.<ref name=":45" /> [[Tiedosto:Illustration of SARS-COV-2 Case Fatality Rate 200228 01-1.png\|thumb\|300x300px\|Tapauskuolleisuus ikäryhmän mukaan Kiinassa.<ref name=":10" />]] Rivi 411 ⟶ 402: SARS-CoV-2-viruksen on havaittu monistuvan sydämen soluissa aiheuttaen sydämen solujen kuolemaa ja solukalvon tuhoutumista sekä sydänlihaksen arpeutumista. Tämä haittaa sydämen supistumista. COVID-19 voi aiheuttaa sydänkohtauksia ja sydänsairauksia muutoin terveissä ihmisissä.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.sciencedaily.com/releases/2021/03/210302150016.htm\|nimeke=COVID-19 can kill heart muscle cells, interfere with contraction: Study reveals details of how coronavirus infects heart; models of tissue damage may help develop potential therapies\|julkaisu=ScienceDaily\|viitattu=2021-03-09\|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Myös vähäoireisena sairastettu COVID-19 voi aiheuttaa sydämen vaurioita, myös nuorille. Vauriot voivat heikentää pysyvästi mahdollisuuksia harrastaa urheilua.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://medicine.wustl.edu/news/covid-19-can-kill-heart-muscle-cells-interfere-with-contraction/\|nimeke=COVID-19 can kill heart muscle cells, interfere with contraction\|julkaisu=Washington University School of Medicine in St. Louis\|ajankohta=2021-03-01\|viitattu=2021-03-09\|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Sydämen vaurioituminen saattaa altistaa rytmihäiriöille.<ref name=":4">{{Verkkoviite\|osoite=https://www.sciencemag.org/news/2020/07/brain-fog-heart-damage-covid-19-s-lingering-problems-alarm-scientists\|nimeke=From ‘brain fog’ to heart damage, COVID-19’s lingering problems alarm scientists\|tekijä=Jennifer Couzin-Frankel\|julkaisu=Science {{!}} AAAS\|ajankohta=2020-07-31\|viitattu=2020-09-14}}</ref> === Sisäelinten vauriot === Rivi 427 ⟶ 418: == Lähteet == {{viitteet\|sarakkeet}} ~~== Aiheesta muualla ==~~ * [https://fi.coronavirus-global.com Koronavirus numeroina – tämänhetkiset tilastot] {{fi}} Monikielinen portaali tiedottaa yleisölle koronavirustartuntojen leviämisestä {{Koronavirus 2019–}} [[Luokka:COVID-19\|*]]

Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä