Ero sivun ”Keskustelu ja kritiikki Suomen puolustusvoimista” versioiden välillä

Tammikuussa 2013 Ruotsin puolustusvoimien komentaja sanoi, että Ruotsi pystyisi puolustautumaan enintään viikon ajan rajoitettuakin hyökkäystä vastaan. Maan puolustusministeri piti tätä hyvänä uutisena, koska se osoitti tilanteen olevan samalla tasolla kuin naapurimaissa (Suomi, Norja, Tanska).<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/Ministeri+Ruotsin+puolustuskyky+naapurimaiden+tasolla/a1357727617113 Ministeri: Ruotsin puolustuskyky naapurimaiden tasolla]. ''Helsingin Sanomat'' 10.1.2013.</ref><ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/Armeija+Aikalaskelmilla+ei+ole+merkityst%C3%A4/a1305634064761 Armeija: Aikalaskelmilla ei ole merkitystä]. ''Helsingin Sanomat'' 7.1.2013.</ref>

 

 

Dosentti Markku Salomaan mielestä Venäjä voisi hyökätessään tuhota Suomen operatiiviset joukot kaukovaikutteisilla asejärjestelmillä todennäköisesti jo perustamisalueillaan tai viimeistään keskitysmarsseilla, eivätkä ne ehtisi itse taistelutehtäviin lainkaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/miten-suomen-puolustus-kestaisi-hyokkayksen-nain-asiantuntijat-vastaavat/|nimeke=Miten Suomen puolustus kestäisi hyökkäyksen? Näin asiantuntijat vastaavat|julkaisu=Seura.fi|viitattu=2016-05-02|ajankohta=2013-01-14|kieli=fi-FI}}</ref>

MTV Uutisten vuonna 2014 teettämän kyselyn mukaan 78 prosenttia suomalaisista ei usko Suomen selviytyvän yksin mahdollisessa aseellisessa hyökkäyksessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mtv-uutislive-klo-13-30--tyrmaava-kyselytulos----usko-suomen-puolustuskykyyn-romahtanut/3134220|nimeke=MTV Uutislive klo 13.30: Tyrmäävä kyselytulos – usko Suomen puolustuskykyyn romahtanut|julkaisu=mtv.fi|viitattu=2016-04-28}}</ref> Upseeriliiton teettämän kyselyn perusteella upseereista 80% ei usko itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000703627.html|nimeke=Katosiko upseereilta usko Suomen puolustuskykyyn? Yle: 80% ei usko uskottavaan puolustukseen|julkaisu=Ilta-Sanomat|viitattu=2016-05-02|ajankohta=2014-01-14|kieli=fi-FI}}</ref>

 

 

Ensimmäiset suomalaiset naiset lähtivät [[Rauhanturvaaminen|rauhanturvaajiksi]] joulukuussa 1991 ja ensimmäiset naisalokkaat puolestaan astuivat palvelukseen lokakuussa 1995.<ref name="REHN"/> Päätöstä edelsi vilkas keskustelu 1990-luvun alkupuolella. Vastustajat vetosivat naisten fyysiseen heikkouteen, ”naisen luonteeseen” tai ”naisen tehtävään”. Vastustajien mukaan naisten armeijaan pääsy ei myöskään edistä tasa-arvoa, koska armeija on hierarkkinen ja patriarkaalinen järjestelmä, jossa naisten ei ole mahdollista saada tasa-arvoista kohtelua. Lisäksi vedottiin käytännön ongelmiin, jotka voivat liittyä raskauteen, äitiyteen, lastenhoitoon ja hygieniaan sekä naisten asepalveluksesta aiheutuviin kustannuksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.naistahto.net/?p=389 | Nimeke = Naisten vapaaehtoinen asepalvelus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Naistahto | Viitattu = 24.4.2016 }}</ref> Naisten asepalvelusta tutkineessa toimikunnassa 60 prosenttia kannatti lopulta asepalveluksen avaamista myös naisille.<ref name="REHN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015020119124909_uu.shtml | Nimeke = Rehn avasi armeijan naisille 20 vuotta sitten | Tekijä = | Ajankohta = 2.2.2015 | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 24.4.2016 }}</ref>

 

 

[[Puolustusvoimauudistus]] valmistui vuoden 2014 lopulla. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa puolustusvoimien koko, toiminta ja resurssit tasapainoon ja varmistaa, että puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pirkanviesti.fi/puolustusvoimien-rauhan-ajan-organisaatio-vuonna-2015/ | Nimeke = Puolustusvoimien rauhan ajan organisaatio vuonna 2015 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 24.4.2016 }}</ref> Uudistuksen yhteydessä lakkautettiin useita varuskuntia. Esimerkiksi Kauhavan [[Lentosotakoulu]]n lakkauttamisen vastustuksesta tuli kansanliike.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/07/kansanliike-ei-pelastanut-kauhavan-lentosotakoulua | Nimeke = Kansanliike ei pelastanut Kauhavan Lentosotakoulua | Tekijä = | Ajankohta = 7.3.2014| Julkaisu = Yle | Viitattu = 24.4.2016 }}</ref>

 

 

Vuonna 2016 Puolustusvoimat joutui maksamaan korvauksia varusmiehille, jotka loukkaantuivat ampumaharjoituksessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kranaatit_iskeytyivat_varusmiesten_lahelle__puolustusvoimat_tuomittiin_korvauksiin/8710178 | Nimeke = Kranaatit iskeytyivät varusmiesten lähelle – Puolustusvoimat tuomittiin korvauksiin | Tekijä = | Ajankohta = 1.3.2016 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 24.4.2016 }}</ref> Varusmiehiä on myös kuollut ampumaharjoituksissa, viimeksi vuosina 2015 ja 2005.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/puolustusvoimat_kuolemaan_johtavat_onnettomuudet_ampumaharjoituksissa_erittain_harvinaisia/8536264 | Nimeke = Puolustusvoimat: Kuolemaan johtavat onnettomuudet ampumaharjoituksissa erittäin harvinaisia | Tekijä = | Ajankohta = 17.12.2015 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 24.4.2016 }}</ref>

 

== Viestintäkulttuuri ==

Kansalaisjärjestöjen Ohi on -kampanjan väki keräsi vuonna 2013 nimiä [[kansalaisaloite|kansalaisaloitteeseen]], jossa ehdotetaan asevelvollisuudesta luopumista. Puolustusvoimat lisäsi tiedotustaan asevelvollisuudesta vuoden 2013 kutsuntojen alla, jolloin Ohi on -kampanja oli myös valmistautumassa kannatusäänien keräämiseen kansalaisaloitteeseensa. Muun muassa silloisten [[sotilaslääni]]en komentajat kirjoittivat lehtien yleisönosastoille asevelvollisuuden eduista. Vaikka kirjoitukset julkaistiin mielipide- ja vierailijapalstoilla, ne eivät komentaja Pertti Laatikaisen mukaan kuitenkaan olleet mielipidekirjoituksia vaan viranomaisen faktaviestintää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/armeija_kavi_tiedotustaisteluun_asevelvollisuuden_puolesta/6811086 | Nimeke =Armeija kävi tiedotustaisteluun asevelvollisuuden puolesta | Tekijä = | Ajankohta = 2.9.2013 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 24.4.2016 }}</ref>

 

 

Vuonna 2016 Puolustusvoimat aloitti kampanjan kouluissa tehdäkseen armeijan tutuksi jo yläasteella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/puolustusvoimat-aloittaa-laajan-koulukampanjan-armeija-tutuksi-jo-ylaasteella/721093/ | Nimeke =Puo­lus­tus­voi­mat aloittaa laajan kou­lu­kam­pan­jan – armeija tutuksi jo yläasteella | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kaleva | Viitattu = 24.4.2016 }}</ref> Neljä kertaa vuodessa järjestettävien maanpuolustuskurssien Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien (MPK) tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, parantaa yhteiskunnan eri sektoreiden yhteistoimintaa sekä edistää verkostoitumista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/?1dmy&urile=wcm%3apath%3a/SU+Puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat.fi/Maanpuolustuskorkeakoulu/Opinnot/Maanpuolustuskurssit/| Nimeke = Maanpuolustuskurssit| Julkaisija = Puolustusvoimat}}</ref> Vasemmistoliiton kansanedustajan Eila Tiaisen mielestä maanpuolustuskurssi on "käsittämättömän tehokasta aivopesua". Tiainen on kurssin käytyään sanojensa mukaan ymmärtänyt, miksi Suomessa ollaan niin yhtä mieltä maanpuolustukseen liittyvistä kysymyksistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/uutiset/lobbauksesta_sanottua_maanpuolustuskurssi_aivopesua_eero_lehti_paras_lobbari/7306819| Nimeke = Lobbauksesta sanottua: "Maanpuolustuskurssi aivopesua", "Eero Lehti paras lobbari"| Julkaisija = Yle}}</ref>

Puolustusvoimista väitöskirjansa kirjoittaneen Mika Aallon mielestä Puolustusvoimat systemaattisesti kiistää kaiken itseensä kohdentuvan kritiikin. Aallon mukaan ''"organisaatio, joka kohdatessaan kritiikkiä käpertyy siilipuolustukseen, jossa organisaatiojohto ei halua kuulla epämiellyttäviä viestejä eikä henkilökunta sellaisia sille kertoa, on vakavassa kriisissä"''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.suomensotilas.fi/samassa-veneessa/|nimeke=Samassa veneessä {{!}} Suomen Sotilas|julkaisu=www.suomensotilas.fi|viitattu=2016-05-08}}</ref>

 

 

 

Vuonna 2011 Puolustusvoimat antoi henkilöstölleen ohjeet [[Facebook]]in käytöstä, jotka koskevat myös varusmiehiä. Samaan aikaan Hämeen Sanomat uutisoi, että Puolustusvoimat haluaa lukuoikeuden henkilökuntansa sähköposteihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/digi/2011031813393103_du.shtml | Nimeke = Puolustusvoimat haluaa hillitä varusmiesten Facebook-avautumista | Tekijä = | Ajankohta =2011 | Julkaisu = iltalehti | Viitattu =24.4.2016 }}</ref>

== Lähteet ==

{{Viitteet|sarakkeet}}

 

[[Luokka:Suomen puolustusvoimat]]