Ero sivun ”Hyvinvointivaltio” versioiden välillä

15 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
(Valtiomuoto on lähteidenkin mukaan virheellinen ilmaisu. Hyvinvointivaltio on enemmänkin poliittinen ideologia, jonka pohjalta valtiota rakennetaan, ei kuinka valta (valtiomuoto) valtiossa jaetaan.)
pEi muokkausyhteenvetoa
'''Hyvinvointivaltio''' tai '''sosiaalivaltio''' on [[valtio]], jonka kansalaisilla on korkea [[Inhimillisen kehityksen indeksi|elintaso]] ja hyvin järjestetty [[sosiaaliturva]]. Oikeustieteiden näkökulmasta hyvinvointivaltiossa on [[parlamentti|keskusvallalla]] keskeinen rooli elintason ja toimeentulon varmistamisessa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/hyvinvointivaltio|Nimike=Kielitoimiston sanakirja|Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy| Ajankohta=2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.laki24.fi/hyvinvointivaltio/|nimeke=Hyvinvointivaltio – Laki24.fi|julkaisu=Laki24.fi|ajankohta=2016-12-21|viitattu=2017-12-03|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
Hyvinvointivaltio voi perustua [[sosiaaliliberalismi]]in, [[konservatismi]]in tai [[sosiaalidemokratia]]an.<ref name="KM"></ref> Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] pykälään 19 §:ään.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Suomen perustuslaki] Finlex</ref> Suomessa [[julkiset palvelut|hyvinvointipalvelut]] ovat suuressa määrin [[Suomen kunnat|kuntien]] vastuulla.<ref name="sk" />
 
Osan hyvinvoinnista tuottaa [[kolmas sektori]], johon kuuluvat muun muassa vapaaehtoiset yksilöt, yritykset ja [[hyväntekeväisyys]]järjestöt. Tämän seikan korostamiseksi käytetään usein termiä '''hyvinvointiyhteiskunta''', kun taas "hyvinvointivaltio" viittaa pelkkään [[valtio]]n rooliin.<ref name="gould1993">{{cite book |last=Gould |first=Arthur |title=Capitalist Welfare Systems |year=1993 |publisher=Longman |location=New York |isbn=0-582-08349-4 }}</ref><ref name=tiede>[https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/jaiko_hyvinvointi_historiaan_ Jäikö hyvinvointi historiaan?], Tiede 7/2004, Anneli Anttonen ja Jorma Sipilä</ref> 1990-luvulta alkaen termi ”hyvinvointiyhteiskunta” onkin yleistynyt ja ”hyvinvointivaltio” on ollut usein negatiivissävytteisessä käytössä.<ref name=tiede/>
Hyvinvointivaltioita on pyritty määrittelemään ja luokittelemaan osana [[sosiaalipolitiikka|sosiaalipoliittista]] tutkimusta. Tunnetuimpia ovat [[Richard Titmus|Richard Titmusin]] ja [[Gøsta Esping-Andersen|Gösta Esping-Andersenin]] esittämät luokitukset.<ref name="OAMK">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/hyvinvointivaltio.htm | Nimeke = Hyvinvointivaltion kehitys ja eri mallit | Selite = lähteenä Sitran Hyvinvoinnin valinnat, Suomen malli 2000-luvulla –hanke | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu =Sosiaaliturvan historiaa | Julkaisija = Oulun ammattikorkeakoulu | Viitattu =29.4.2016 }}</ref>
 
Gösta Esping-Andersen jakaa hyvinvointivaltion kolmeen eri malliin, sen mukaan, kenelle kuuluu ensisijainen vastuu sosiaalisten riskien hallinnoinnissa ja hyvinvoinnin tuottamisessa:<ref name="KM">{{Verkkoviite | Osoite = http://isites.harvard.edu/fs/docs/icb.topic1134169.files/Readings%20on%20Social%20Democracy/Esping%20Anderson%20-%20THe%20Three%20Worlds%20of%20Welfare%20Capitalism.pdf | Nimeke = The Three Worlds of Welfare Capitalism | Tekijä =Gøsta Esping-Andersen | Ajankohta =1990 | Julkaisu = | Viitattu =28.4.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.socialsciencespace.com/2015/02/25-years-of-three-worlds-of-welfare-capitalism/ | Nimeke = 25 Years of ‘Three Worlds of Welfare Capitalism’ | Tekijä = | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = social science space | Viitattu =28.4.2016 }}</ref>
* [[Pohjoismainen hyvinvointivaltio|Pohjoismainen malli]], jossa päävastuu on valtiolla:
**[[Pohjoismaat|Pohjoismainen]] malli tunnetaan myös [[sosiaalidemokratia|sosiaalidemokraattisena]] hyvinvointivaltiona, joka Esping-Andersenin mukaan on muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti, ja järjestelmän painopiste on [[tulonsiirrot|tulonsiirroissa]].
==Historia==
Antiikin [[Rooman valtakunta|Rooma]]sta kehittyi loppuvaiheessaan hyvinvointivaltio tunnuksenaan "leipää ja sirkushuveja".<ref>[http://penelope.uchicago.edu/Thayer/E/Roman/Texts/secondary/SMIGRA*/Frumentariae_Leges.html Frumentariae Leges] The Roman Welfare System. William Smith, D.C.L., LL.D.: A Dictionary of Greek and Roman Antiquities, John Murray, London, 1875.</ref>
[[Preussi]]ssa ja [[Saksin kuningaskunta|Saksissa]] rakennettiin hyvinvointivaltiota jo 1840-luvulla. Saksassa luotiin 1800-luvun lopulla [[Otto von Bismarck]]in johdolla vieläkin yleisesti käytössä olevia hyvinvointivaltion elementtejä, kuten sosiaalivakuutus. Hyvinvointivaltio on paternalistista politiikkaa, jolla oli liike-elämän tuki ja jolla yritettiin voittaa työväenluokan tuki. [[Britannia]]ssa modernin hyvinvointivaltion rakentaminen alkoi vuonna 1908 vanhuuseläkkeen perustamisella.<ref>[https://www.boundless.com/political-science/social-policy/the-welfare-state/the-history-of-the-welfare-state/ The History of the Welfare State] ''Boundless.com''</ref> 1800-luvun lopulla [[klassinen liberalismi]] ja sen suosima vapaa [[markkinatalous]] menettivät suosiotaan ja [[Reformismi|sosiaalireformismi]] alkoi toteuttaa hyvinvointivaltiota.<ref>[http://www.lewrockwell.com/2001/01/gregory-bresiger/the-birth-of-social-security-and-the-american-welfare-state-the-revolution-of-1935-america-turns-away-from-classical-liberalism/ The Birth of Social Security and the American Welfare State The Revolution of 1935 – America Turns Away from Classical Liberalism] {{404}}</ref> 1930-luvulla monissa Euroopan maissa ja Amerikassa perustettiin [[kansaneläke]]laitoksia ja [[lapsilisä]]t. Modernin hyvinvointivaltion taloustieteellinen pohja perustuu keskeisesti [[William Beveridge]]n raporttiin, joka ilmestyi vuonna 1942. Anglikaaninen arkkipiispa William Temple kirjoitti kirjan Christianity and the Social Order vuonna 1942 ja teki suosituksi sanan "welfare state", joka esitti sodanaikaisen Britannian hyvinvointivaltion [[natsi]]-[[Saksa]]n sodankäyntivaltion (warfare state) vastakohtana.<ref> Megginson, William L.; Jeffry M. Netter (June 2001). "From State to Market: A Survey of Empirical Studies on Privatization" [http://faculty-staff.ou.edu/M/William.L.Megginson-1/prvsvpapJLE.pdf verkkoversio]. Journal of Economic Literature 39 (2): 321–389. doi:10.1257/jel.39.2.321. ISSN 0022-0515</ref> Joidenkin mielestä Natsinatsi-Saksakin tosin oli hyvinvointivaltio.<ref>[http://www.amazon.com/Hitlers-Beneficiaries-Plunder-Racial-Welfare/dp/0805087265 Hitler's Beneficiaries: Plunder, Racial War, and the Nazi Welfare State] by Götz Aly</ref> Hyvinvointivaltion tavoite on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien poistaminen. Beveridgen mallin mukaisesti Iso-Britannia oli maailman ensimmäisiä hyvinvointivaltiokokeiluja.
 
Suomessa hyvinvointivaltion laajenemista voidaan kuvata kuntien tehtävien lisääntymisenä. Turvaverkkojen laajentaminen sai vauhtia 1960-luvulla, ja erityisesti 1970-luvulla säädettiin kunnille monia uusia velvoitteita. Vuonna 1930 kunnilla oli 40 lakisääteistä tehtävää, vuonna 1970 niitä oli 114 ja 2010-luvulla yli 500. Näiden kustannukset ovat kohonneet noin 72 miljardiin euroon.<ref name="sk">{{Lehtiviite | Tekijä = Ville Pernaa| Otsikko = Rahalla rakennettu| Julkaisu = Suomen Kuvalehti| Ajankohta = 2013 | Numero = 10| Sivut = 32-39| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otavamedia| Issn = 0039-5552| Viitattu = }}</ref>
 
==Ideologiat ja hyvinvointivaltio==
[[Sosialismi]] ja [[kommunismi]] tukevat yleensä hyvinvointivaltiota voimakkaasti. Ideologioita, jotka tukevat hyvinvointivaltiota ja [[markkinatalous|markkinataloutta]], ovat [[sosiaalidemokratia]], [[distributismi]], [[liberalismi]]n muoto, jota kutsutaan hyvinvointi- tai [[sosiaaliliberalismi]]ksi (jota edustivat esimerkiksi [[John Maynard Keynes]] ja jo mainittu Rawls), [[sosiaalireformismi]] ja [[Otto von Bismarck|bismarckilainen]] [[konservatismi]]. [[Konservatismi]]n ja [[liberalismi]]n monet muodot (kuten [[libertarismi]]) suhtautuvat hyvinvointivaltioon kriittisesti. Sosiaaliliberalismia edustavan [[John Rawls]]in yhteiskuntafilosofinen [[oikeudenmukaisuusteoria]] on moraalifilosofinen, usein siteerattu puolustus hyvinvointivaltiolle. Hyvinvointivaltion rakentamisella on ollut vahva periaatteellinen kannatus läpi puoluekentän sotien jälkeen ja etenkin 1960-luvulta lähtien. Hyvinvointivaltio on edelleen erittäin suosittu kansalaisten keskuudessa. Suomalaiseen järjestelmään on otettu vaikutteita Ruotsista ja tämän vuoksi maiden sosiaalijärjestelmissä on paljon yhdenmukaisuuksia. Usein puhutaan pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta,<ref>[http://www.norden.org/fi/tietoa-pohjoismaista/pohjoismaiden-historia/viisi-hyvinvointivaltiota-globaalissa-maailmassa-n.-vuodesta-1920-nykypaeivaeaen pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta]</ref> ja tämä käsite tunnetaan myös pohjoismaiden ulkopuolella, kuten The Economist Newspaper<ref>[http://www.economist.com/news/leaders/21571136-politicians-both-right-and-left-could-learn-nordic-countries-next-supermodel The Economist Newspaper]</ref> sanoo. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion luomisessa keskeisenä on pidettupidetty [[Axel Hägerström|Axel Hägerströmin]] perustaman Uppsalalaisen koulukunnan arvonihilististä ajattelutapaa ja oikeusfilosofiaa.<ref>Sakari Hänninen, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.</ref>
 
== Väitteitä hyvinvointivaltion puolesta ja sitä vastaan ==
* [[toimeentulotuki]]
* myös [[eläke|eläkkeet]] voidaan katsoa tulonsiirroiksi, vaikka ne ovatkin vain ajassa tapahtuvia siirtoja
* [[Euroopan Unioniunioni|Euroopan unionin]]n ja kansalliset [[maataloustuki|maataloustuet]]
 
==Katso myös==
3

muokkausta