Ero sivun ”Helsingin satamarata” versioiden välillä

1 867 merkkiä lisätty ,  17 päivää sitten
Täydennyksiä, pari lisäystä, pitkiä osuuksia alaotsikoiksi
p
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
(Täydennyksiä, pari lisäystä, pitkiä osuuksia alaotsikoiksi)
}}
 
'''Helsingin satamarata''' oli 1890-luvulla rakennettu [[rautatie]], joka alkujaan johti [[Helsingin päärautatieasema|Helsingin rautatieasemalta]] kaupungin rantoja kiertäen [[Katajanokka|Katajanokalle]]. Kokonaisuudessaan se purettiin vuoteen 2009 mennessä. Radan viimeinen jäljellä ollut osa johti vain rautatieasemalta [[Länsisatama]]an. Alkujaan sen pituus oli noin seitsemän6,5 kilometriä,<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004296439.html | Nimeke = Satamarataa enää pätkä jäljellä | Tekijä = Salmen, Petri | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 21.3.2005 | Selite = Vain tilaajille | Viitattu = 19.4.2021}}</ref> mutta vuoteen 2009 käytössä ollut osa oli vain kolmen kilometrin pituinen.
 
Rataa käyttivät säännöllisesti vain satamaan kulkeneet junat, mutta sillä on kulkenut myös joitakin tilausjunia. Radalla ei ollut virallisia asemia eikä seisakkeita, koska sen päätarkoituksena oli tavarankuljetus; satunnaista henkilöliikennettä varten sovittiin joka kerta erikseen omat junasuorituspaikkansa, joihin lähetettiin varta vasten [[junanlähettäjä]]; yleisimmin suorituspaikka oli Katajanokalla.
Satamaradan kuiluun on 2000-luvulla rakennettu kevyen liikenteen väylä [[Baana]].
 
== Radan linjausReitti ==
[[Tiedosto:Helsingin satamarata, Makasiinipuisto, 2006.jpg|thumb|Radan alkupää [[VR:n makasiinit|VR:n makasiinien]] luona nykyisen Kansalaistorin paikalla.]]
[[Tiedosto:Liikennettä Pohjoisen Rautatiekadun ja Mannerheimintien risteyksessä - HKL93 52 - hkm.HKMS000005-km00207h.jpg|thumb|Kiskot Rautatiekatujen kuilussa eli nykyisessä [[Baana]]ssa vuonna 1984. Taustalla [[Mannerheimintien silta]].]]
Rata alkoi rautatieaseman ja [[Töölönlahti|Töölönlahden]] välissä sijainneelta tavararatapihalta, nykyisen [[Kiasma]]n ja [[Musiikkitalo]]n välistä, ja sen alkukohdan välittömästä läheisyydessä sijaitsivat vuonna 2006 puretut [[VR:n makasiinit]]. Alkupäässään rata kulki [[Mannerheimintien silta|Mannerheimintien sillan]] ali. Mannerheimintien ja ratapihan välissä kulki myös sivukatu, niin sanottu Ala-Mannerheimintie, jonka satamarata leikkasi samassa tasossa.
 
Mannerheimintien jälkeen rata jatkui [[Rautatiekadut|Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun]] välissä kuilussa, jonka yli johtaa useita siltoja. [[Marian sairaala]]n vieressä oli pieni ratapiha, jonka jälkeen rata haarautui. Yksi haara johti [[Länsisatama]]an ([[Jätkäsaari|Jätkäsaareen]]), toinen alkujaan kaupungin eteläosat kiertäen [[Katajanokka|Katajanokalle]]. Länsisatamaan johtanut haararata leikkasi [[Mechelininkatu|Mechelininkadun]] samassa tasossa, ja satama-alueella oli ratapiha. Mechelininkadun [[tasoristeys|tasoristeyksessä]] liikenne jouduttiin radanvaihtotöiden vuoksi toisinaan sulkemaan useasti peräkkäin lyhyen ajan sisällä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004296446.html | Nimeke = Rata kaupungin halki | Tekijä = Salmén, Petri | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 21.3.2005 | Viitattu = 19.4.2021}}</ref>
 
Katajanokalle johtanut haararata jatkui [[Ruoholahti|Ruoholahdesta]] [[Hietalahti (Helsinki)|Hietalahden]] kautta Telakkakadun keskellä [[Merisatama]]an. jaUllanlinnasta sieltärata edelleenjatkui [[Kaivopuisto]]nssa reunaaPuistokadun pitkinja Laivasillankadun reunassa osittain kallioleikkauksena ja osittain myös [[Kaivopuiston rautatietunneli|tunnelissa]]. Lopulta rata kiersi Eteläsataman kiertäen[[Kauppatori (Helsinki)|Kauppatorin]] kautta Katajanokan kärkeen saakka. Kokonaisuudessaan rata rautatieasemalta Katajanokalle oli seitsemän kilometrin pituinen. Radalla oli tunneli [[Olympiaterminaali]]n eteläpuolella ja kaksi kääntösiltaa [[Kolera-allas|kolera-altaan]] ja [[Katajanokan kanava]]n kohdalla sekä yksi Hietalahdessa.
 
Satamaradalta erkani 1925 rakennettu sivuraide myös Ruoholahden kautta [[Salmisaari|Salmisaareen]]. Sitä käytettiin [[Alko]]n tehtaiden sekä [[Nokia (yritys)|Nokian]] [[Kaapelitehdas|Kaapelitehtaan]] tavarankuljetuksiin.
 
== Historia ==
=== Reittivaihtoehdot ===
Suomen ensimmäinen rautatie [[Suomen päärata|Helsinki–Hämeenlinna-rata]] valmistui 1862, ja jo samalla vuosikymmenellä rakennettiin Helsinkiin [[Sörnäisten satamarata]]. 1870-luvulla tehtiin ensimmäiset suunnitelmat rautatien vetämisestä myös Katajanokan höyrylaivasatamaan<ref name="HS"/>, ja kaavailtu reitti kulki Sörnäisistä suoraan [[Kruununhaka|Kruununhaan]] kautta Katajanokalle.<ref name="Pohjanpalo">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002973559.html | Nimeke = Kiskot tiensä päässä {{!}} Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä | Tekijä = Pohjanpalo, Olli | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 7.4.1990 | Viitattu = 219.4.2021}}</ref> Toinen vaihtoehto kulki [[Helsingin päärautatieasema|päärautatieasemalta]] [[Mikonkatu]]a ja [[Eteläesplanadi]]a pitkin.<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004296439.html | Nimeke = Satamarataa enää pätkä jäljellä | Tekijä = Salmen, Petri | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 21.3.2005 | Selite = Vain tilaajille | Viitattu = 2.4.2021}}</ref> 1890-luvulle tultaessa suunnitelmassa haluttiin kuitenkin huomioida myös tuolloin vielä rakentamaton [[Länsisatama]], jolloin reitti vaihdettiin lopulliseen muotoonsa läntisiä ja eteläisiä rantoja mukailevaksi. Kaupunginhallitus teki 8. huhtikuuta 1890 päätöksen satamaradan rakentamisesta.
 
=== Rakentaminen ja käyttöönotto ===
Satamaradan rakennustyöt alkoivat [[Kamppi|Kampin]] ja [[Hietalahti|Hietalahden]] välisellä osuudella<ref name="Pohjanpalo"/> vuonna 1891. Ensimmäinen juna [[Eteläsatama]]an ajoi joulukuussa 1893, ja rata vihittiin käyttöön seuraavana keväänä 8. huhtikuuta 1894, jolloin se ulottui Vanhan kauppahallin kohdalle. Radan jatko-osuus Katajanokalle valmistui syyskuussa 1895. Uuden radan pituus oli 5,49 kilometriä ja siihen kuului 4,292 kilometriä sivuraiteita. [[Kaivopuisto]]on louhittiin Laivasillankatua ja Puistokatua mukaileva kallioleikkaus, johon kuului 74 metriä pitkä tunneli. Tunneli oli Suomen ensimmäinen rautatietunneli.<ref name="HS"/> Vuonna 1952 se pidennettiin satametriseksi.<ref name="HS"/>
Satamaradan rakennustyöt alkoivat [[Kamppi|Kampin]] ja [[Hietalahti|Hietalahden]] välisellä osuudella<ref name="Pohjanpalo"/> vuonna 1891. Radan alkupäässä sijaitseva Läntisen Viertotien eli nykyisen [[Mannerheimintien silta|Mannerheimintien ylikulkusilta]] oli valmistuessaan vuonna 1894 Suomen ensimmäinen [[betoni]]silta. Kyseessä on raudoittamaton betonisilta, joita rakennettiin ennen [[teräsbetoni]]rakentamisen yleistymistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aitta, Seppo (vast. toim.) | Nimeke = Siltojemme historia | Vuosi = 2004 | Sivu = 288| Julkaisija = Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry | Isbn = 951-758-446-6 | Viitattu = 7.5.2017}}</ref> Vastaavasti [[Kaivopuisto]]on louhitusta 74-metrisestä [[Kaivopuiston rautatietunneli|Kaivopuiston tunnelista]] tuli Suomen ensimmäinen rautatietunneli.<ref name="HS"/>
 
Satamaradan rakennustyöt alkoivat [[Kamppi|Kampin]] ja [[Hietalahti|Hietalahden]] välisellä osuudella<ref name="Pohjanpalo"/> vuonna 1891. Ensimmäinen juna [[Eteläsatama]]an ajoi joulukuussa 1893, ja rata vihittiin käyttöön seuraavana keväänä 8. huhtikuuta 1894, jolloin se ulottui Vanhan kauppahallin kohdalle. Radan jatko-osuus Katajanokalle valmistui syyskuussa 1895. Uuden radan pituus oli 5,49 kilometriä ja siihen kuului 4,292 kilometriä sivuraiteita. [[Kaivopuisto]]on louhittiin Laivasillankatua ja Puistokatua mukaileva kallioleikkaus, johon kuului 74 metriä pitkä tunneli. Tunneli oli Suomen ensimmäinen rautatietunneli.<ref name="HS"/> Vuonna 1952 se pidennettiin satametriseksi.<ref name="HS"/>
Radan alkupäässä sijaitseva Läntisen Viertotien eli nykyisen [[Mannerheimintien silta|Mannerheimintien ylikulkusilta]] oli valmistuessaan vuonna 1894 Suomen ensimmäinen [[betoni]]silta. Kyseessä on raudoittamaton betonisilta, joita rakennettiin ennen [[teräsbetoni]]rakentamisen yleistymistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aitta, Seppo (vast. toim.) | Nimeke = Siltojemme historia | Vuosi = 2004 | Sivu = 288| Julkaisija = Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry | Isbn = 951-758-446-6 | Viitattu = 7.5.2017}}</ref>
 
=== Radan käyttö ===
Vielä 1970-luvun puolivälin tienoilla saattoi nähdä sataman [[päivystäjäveturi]]n keskellä Kauppatoria menossa hakemaan tavaravaunuja Katajanokalta tai painamassa isoa vaunuletkaa Kauppatorin kääntösillan yli jompaankumpaan suuntaan.
Vuonna 1945 tavarajunia kulki Katajanokalta vähintään kerran tunnissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007876805.html | Nimeke = Idylli Eirassa on ollut saman suvun omistuksessa yli sata vuotta: ”Näky on kuin unelma” | Tekijä = Lehtonen, Jenna | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 24.3.2021 | Selite = Vain tilaajille | Viitattu = 19.4.2021}}</ref> On kerrottu, että kun 1950-luvulla raskaan hiililastin tavarajunaa vedettiin Jätkäsaaresta Pasilaan kahden [[Vr3]]-veturin voimin, [[Eduskuntatalo]]n ikkunat saattoivat helistä ja Rautatiekatujen välinen ratakuilu täyttyä mustasta kivihiilensavusta.<ref> Resiina 4/96, artikkeli ”Kukkona laskumäessä”</ref> Vielä 1970-luvun puolivälin tienoilla saattoi nähdä sataman [[päivystäjäveturi]]n keskellä Kauppatoria menossa hakemaan tavaravaunuja Katajanokalta tai painamassa isoa vaunuletkaa Kauppatorin kääntösillan yli jompaankumpaan suuntaan.
 
Joskus 1950-luvulla saattoi sattua, että kun jonkin viikon viimeinen ja raskain [[hiili]]lastissa ollut juna vedettiin Jätkäsaaresta Pasilaan kahden [[Vr3]]-veturin voimin, niin silloin jopa [[Eduskuntatalo]]n ikkunat helisivät ja Rautatiekatujen välinen ratakuilu täyttyi mustasta kivihiilensavusta.<ref> Resiina 4/96, artikkeli ”Kukkona laskumäessä”</ref>
 
==Purkaminen ==
[[Tiedosto:Helsinki harbour rail dismantling in 2009.jpg|thumb|Kiskojen purkua Ruoholahdessa Jätkäsaarenlaiturin ja Länsilinkin kohdalla huhtikuussa 2009.]]
Eteläsataman jäätyä yksinomaan matkustajaliikenteen käyttöön sieltä purettiin satamanosturit ja raiteisto vuonna 1972. Kun [[GTS Finnjet|Finnjetiä]] rakennettiin, julkisuudessa esitettiin suunnitelmia satamaradan ottamisesta matkustajaliikenteenkin käyttöön{{lähde|2.4.2021}} samaan tapaan kuin [[Turun sataman rautatieasema|Turussa]], jossa matkustajajunat liikennöivät satamaan. Tällaisia suunnitelmia ei kuitenkaan toteutettu, vaan Katajanokalta raiteistoa alettiin jo 1977 purkaa Finnjetin terminaalin tieltä.
 
Kannattamattomaksi käynyt<ref name="Pohjanpalo"/> tavaraliikenne Katajanokalle päättyi 1. toukokuuta 1980. Tämän jälkeen vain yksi [[Dm9]]-tilausajojuna kävi Kauppatorilla. Satamarata suljettiin päätepuskurilla ja seis-levyllä Merisataman itäpään kohdalta, muttavaikka Eteläsatamaan johtaneet kiskot pysyivätpysyivätkin vielä useita vuosia käyttämättöminä paikoillaan. Katajanokan rata purettiin vuoteen 1985 mennessä, ja vuonna 1989 myös Katajanokan kanavan ylittävä kääntösilta korvattiin kevyen liikenteen sillalla. Samoihin aikoihin purettiin myös Kaivopuiston reunassa ollut rataosa. Tunnelia[[Kaivopuiston alettiinrautatietunneli|Kaivopuiston käyttää varastona, jatunnelin]] eteläisempi sisäänkäynti Puistokadun puolelta peitettiin.<ref, name="Pohjanpalo"/> Puistokadun kallioleikkaus nostettiin autotien tasolle ja muutettiin jalankulkuväyläksi.mutta Laivasillankadun viereinen leikkaus on edelleen olemassa, jasisäänkäyntinä myöstunneliin, rataajota Puistokadunkäytetään reunassavarastona.<ref suojannut alkuperäinenname="Pohjanpalo"/> rauta-aita on säilynyt paikoillaan koko kadun pituudelta.
 
Salmisaareen johtanut sivuraide purettiin vuosina 1990–1993. Myös [[Jätkäsaari|Jätkäsaaren]] itäreunan satamaraiteet purettiin 1990-luvun aikana. [[Ruoholahti|Ruoholahdesta]] Merisataman ratapihaan ulottunut rataosa ja sieltä silloisen [[Aker Yards]]in [[Hietalahden telakka|telakalle]] johtanut sivuraide olivat käytössä vuoteen 2005 saakka, vaikka käyttö olikinoli harvinaista. Tämä osa radasta purettiin heinäkuussa 2008.
 
Radan jäljelle jääneellä osalla liikenne lakkautettiin vuonna 2008, kun satamatoiminnot siirtyvätsiirtyivät Länsisatamasta [[Vuosaaren satama]]an ja sen 19-kilometriselle [[Vuosaaren satamarata|Vuosaaren satamaradalle]]. ToukokuussaKeväällä 2009 rata purettiin. Viimeinen juna radalla kävi 18. toukokuuta 2009, kun Psl1i-päivystäjäjuna kävi hakemassa Merisataman ja Länsisataman erottavan vaihteen pois Hietalahden ratapihalta.<ref>http://vaunut.org/kuva/56150</ref>. Ennen päivystäjäjunaa paikalla järjestettiin museojunakyyti, jonka järjesti [[Porvoon museorautatie]].
Radan purkamisesta Merisatamasta eteenpäin huolimatta kiskoja on säilynyt Kauppatorilla ja Katajanokalla. Radan muistomerkkinä on Katajanokalla oleva [[vesiviskuri]], joka on varustettu muistokilvellä.
 
=== Muistomerkit ===
Salmisaareen johtanut sivuraide purettiin vuosina 1990–1993. Myös [[Jätkäsaari|Jätkäsaaren]] itäreunan satamaraiteet purettiin 1990-luvun aikana [[Ruoholahti|Ruoholahdesta]] Merisataman ratapihaan ulottunut rataosa ja sieltä silloisen [[Aker Yards]]in [[Hietalahden telakka|telakalle]] johtanut sivuraide olivat käytössä vuoteen 2005 saakka, vaikka käyttö olikin harvinaista. Tämä osa radasta purettiin heinäkuussa 2008.
Radasta ei purkamisen jälkeen ole jäänyt jäljelle kovin paljon: Katajanokalla on jonkin verran rataa jäljellä ja Kauppatorin mukulakiveyksessä noin parikymmentä metriä.<ref name="Pohjanpalo"/> Radan virallisena muistomerkkinä on Katajanokanlaiturilla [[Allas Sea Pool]]in vieressä oleva [[vesiviskuri]], joka on varustettu muistokilvellä.
 
Näkyvin vanhasta ratalinjauksesta muistuttava osuus on keskustan pyöräilykäytävä [[Baana]], radan entinen kuilu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.youtube.com/watch?v=Up3ZJ67-hFE | Nimeke = Baana | Julkaisu = YouTube | Julkaisija = Hima & Strada | Ajankohta = 26.5.2020 | Viitattu = 19.4.2021}}</ref> Myös [[Punavuori|Punavuoren]] Telakkakadun entinen ratakuilu toimi 2010-luvulla kevyen liikenteen väylänä, jota reunustivat alkuperäiset rauta-aidat. Keväästä 2021 alkaen kadun keskellä on kuitenkin kulkenut [[Helsingin raitiolinjat|Helsingin raitiolinja 6]], ja uusien [[Eiranranta]]an johtavien kiskojen rakentamisen myötä rippeet kuilusta katosivat.
Radan jäljelle jääneellä osalla liikenne lakkautettiin vuonna 2008, kun satamatoiminnot siirtyvät Länsisatamasta [[Vuosaaren satama]]an. Toukokuussa 2009 rata purettiin. Viimeinen juna radalla kävi 18. toukokuuta 2009, kun Psl1i-päivystäjäjuna kävi hakemassa Merisataman ja Länsisataman erottavan vaihteen pois Hietalahden ratapihalta<ref>http://vaunut.org/kuva/56150</ref>. Ennen päivystäjäjunaa paikalla järjestettiin museojunakyyti, jonka järjesti [[Porvoon museorautatie]].
 
== Galleria ==
Tiedosto:Helsinki level crossing.jpg|Juna ylittämässä [[Mechelininkatu|Mechelininkadun]] tasoristeystä vuonna 2006.
Tiedosto:Merisataman ratapihaa.JPG|Merisataman entistä ratapihaa vuonna 2007.
Tiedosto:People in weirdWeird median bikeway (4557391450145573911781).jpg|thumb|KutenTelakkakadun [[Baana]],entinen myösratakuilu Telakkakadun kuilutoimi muutettiin2010-luvulla kevyen liikenteen väyläksi vuonna 2012väylänä.
</gallery>
 
== Lähteet ==
===Internet===
* [http://www.seisake.net/satamarata/index.php Seisake.net: Helsingin eteläinen satamarata-artikkeli (luettu 17.3.2008)]
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Helsinki harbour rail}}
* [http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Kaupunkikartat/Helsinki%20matkailukartta%201940%20%28et%29.jpg SatamanradanSatamaradan linjaus Helsingin matkailukartassa vuodelta 1940.] Timo Merisalon karttasivut.
* [https://www.youtube.com/watch?v=RFjFpHOnALc Video Ruoholahdenkadun kevyen liikenteen tasoristeyksestä]
* [https://www.youtube.com/watch?v=59l8moaCEHU Video Mechelininkadun tieliikenteen tasoristeyksestä]
 
[[Luokka:Suomen rataverkko]]
26 780

muokkausta