Ero sivun ”Lapua” versioiden välillä

Lapuanjokivarsi oli tunnettu [[puukkojunkkarit|puukkojunkkareistaan]]. Rajuun elämänmenoon tuli taitekohta 1800-luvun alkupuolella, kun Lapuan kappalaiseksi apulaiseksi nimettiin [[Niilo Kustaa Malmberg]]. Tämä palavahenkinen saarnamies siisti väestön tapoja huomattavasti. Hän oli myös keskeisesti vaikuttamassa siihen, että [[Herännäisyys|herännäisyydestä]] tuli myöhemmin merkittävä hengellinen liike. Malmberg edisti myös ansiokkaasti paikallisia kouluoloja. [[1838]] hän tarjoutui pitämään [[kiertokoulu]]a. Tehtävä oli jo sinällään raskas ja epäkiitollinen. Malmbergin työtä Lapualla jatkoivat muun muassa [[Justiina Rautakorpi]], [[Arvi Logren]] ja Malmbergin poika [[Wilhelm Malmivaara]]. Lapuan ensimmäinen [[kansakoulu]] aloitti toimintansa [[1869]]. Maakunnan ja koko pohjoisen Suomen ensimmäisen maaseutuoppikoulun avajaisjuhla pidettiin Lapualla [[1904]]. Laajaa huomiota saanut [[Kansalaisopisto|kansanopistokokeilu]] alkoi [[1890]] ja kansallisen sivistyspyrkimyksen osoituksena [[1892]] perustettiin [[Lapuan Nuorisoseura]]. Sisälähetysseura Herättäjä perustettiin Lapualla vuonna 1912.<ref name=kristhist>{{Kirjaviite | Tekijä = Murtorinne, Eino (päätoim.) | Nimeke = Kristinuskon historia 2000 | Vuosi = 2000 | Luku = 1885-1944 | Sivu = 142 | Selite = 3. osa | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-35-6516-5 }}</ref> Suomen ensimmäinen [[Lapuan kristillinen opisto|kristillinen kansanopisto]] aloitti toimintansa Lapuan Karhunmäessä [[1913]].<ref name="Finlandia7" />