Ero sivun ”Nurmijärvi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 85.76.97.23) ja palautettiin versio 19687586, jonka on tehnyt Vyörykkä
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
→‎Historia: Lisätty tietoa
Rivi 73:
Hallinnollisesti Nurmijärvi on muodostunut yhdistämällä alueita Lopen, [[Vihti|Vihdin]] ja [[Helsingin pitäjä|Helsingin]] pitäjistä. Varhaisin asiakirjamaininta Nurmijärvestä on vuodelta 1488, jolloin mainittiin [[Uotila (Nurmijärvi)|Uotilan]] kylä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Nurmijärvellä oli 15 kylää ja niissä yhteensä 113 taloa. Itsenäinen seurakunta oli muodostettu jo 1605 ja Nurmijärven [[hallintopitäjä]] syntyi vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli 1471. Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen 1917 ja Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan 1931.<ref name="tarmio"/>
 
Nurmijärven ensimmäinen kirkko, joka lienee ollut vuonna 1565 mainittu Pyhän Martin kirkko, rakennettiin keskiajan lopulla. Se purettiin vuonna 1692 valmistuneen uuden kirkon tieltä, ja vuonna 1793 valmistunut [[Nurmijärven kirkko|nykyinen kirkko]], jonka suunnitteli rakennusmestari [[Matti Åkerblom]], on järjestyksessä kolmas.<ref name="tarmio"/> Vuonna 1832 Nurmijärven kappalainen [[Johan Fredrik Bergh]] ilmoitti pyhäkoulun aloittamisesta Nummenpään kylässä. Berghin toiminnan seurauksena Suomeen syntyi uusimuotoinen pyhäkoulutoiminta.<ref name=kristhist>{{Kirjaviite | Tekijä = Murtorinne, Eino (päätoim.) | Nimeke = Kristinuskon historia 2000 | Vuosi = 2000 | Luku = 1809-1885 | Sivu = 98 | Selite = 3. osa | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-35-6516-5 }}</ref>
 
Nimensä kunta on saanut keskellä pitäjää sijainneesta [[Nurmijärvi (järvi)|Nurmijärvestä]], joka kuivatettiin osittain 1920-luvulla ja kokonaan 1950-luvun lopulla. Toinen suurehko kuivatettu järvi on ollut Perttulassa sijainnut [[Kuhajärvi (Nurmijärvi)|Kuhajärvi]].