Ero sivun ”Pudasjärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
→Ruotsin aika: Lisätty Wegeliuksen tapuas |
||
Rivi 45:
1570-luvulla Ii- ja [[Livojoki|Livojokien]] varsille kymmenkunta [[savolaiset|savolaista]] alkuperää olevaa perhettä hyvien [[kaskiviljely|kaskimaiden]] houkuttelemana.<ref name="Historia" /> [[Pitkäviha|Suuri Venäjän sota]] vuosina 1570–1595 työnsi alueella lisää savolaisasutusta [[Oulujoki|Oulujoen]] suunnalta. [[Täyssinän rauha]] vuonna 1595 vakiinnutti alueen oloja. Vuonna 1633 [[Kollaja]]n, Pudasjärven, [[Livo]]n, [[Sotkajärvi|Sotkajärven]], Kuren ja [[Tyrävaara]]n kylissä mainitaan jo 78 [[verotila|verotaloa]]. Vuonna 1702 Verotalojen määrä oli noussut 109:ään ja alueen väkiluku oli 600–700 asukasta. Asutus levisi Iijoen laaksosta muidenkin vesistöjen varsille. Tuohon aikaan syntyivät alueen kaikki nykyiset pääkylät.
[[Piispa]] [[Isak Rothovius]] perusti Pudasjärven seurakunnan vuonna 1639. Varhaisen pienen kirkon tilalle [[Pudasjärvi (järvi)|Pudasjärven]] pohjoisrannalle rakennettiin vuonna 1673 [[pitkäkirkko]]. Seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Josef Palmannus hukkui kirkkomatkallaan järveen vuonna 1666. Noin 200 vuotta myöhemmin kalaverkossa vedestä nousi suhteellisen hyvin säilynyt vuonna 1642 painettu [[raamattu]]. Vuonna 1691 [[pietismi|pietistisiä ajatuksia omaksunut [[Johan Wegelius vanhempi|Johan Wegelius]] pidätettiin virasta, mutta hän sai palata tehtäväänsä vuotta myöhemmin.<ref name=kristhist>{{Kirjaviite | Tekijä = Murtorinne, Eino (päätoim.) | Nimeke = Kristinuskon historia 2000 | Vuosi = 2000 | Luku = Kristillinen puolue | Sivu = 53 | Selite = 3. osa | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-35-6516-5 }}</ref>
Väestön jatkuvana vitsauksena Pudasjärvellä olivat toistuvat [[halla]]t ja [[vaino]]t. Vuosina 1696–1697 aluetta koettelivat [[suuret nälkävuodet]] ja 1710-luvulla [[isoviha]], joiden lisäksi väestöä menehtyi [[nälkä]]än ja [[kulkutauti|kulkutauteihin]]. Vuonna 1718 olojen rauhoituttua Pudasjärven väkiluku oli alentunut ja taloja autioitunut. Vuonna 1750 asukkaita oli kuitenkin 958.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen ym. |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava|Vuosi= 1986| ISBN = 951-1-09142-5}}</ref>
| |||