Ero sivun ”Sukellusvene” versioiden välillä

Suomen laivasto sai käyttöönsä sukellusveneitä ensimmäisen kerran vuonna 1930. Sukellusveneiden nimet olivat ''[[Vetehinen (sukellusvene)|Vetehinen]]'', ''[[Sukellusvene Vesihiisi|Vesihiisi]]'' ja ''[[Sukellusvene Saukko|Saukko]]''. Vuonna 1931 valmistui neljäs sukellusvene, ''[[Iku-Turso (sukellusvene)|Iku-Turso]]''. Sukellusveneet valmisti saksalaisten opastuksella ja lisensseillä [[Crichton-Vulcan]]in telakka [[Turku|Turussa]], joka toimitti veneitä myös saksalaisille. Telakan yksityinen prototyyppi lunastettiin valtiolle ja siitä tuli viides ''[[sukellusvene Vesikko|Vesikko]]'' (nykyisin [[museo]]na [[Suomenlinna]]ssa). [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauhansopimuksessa]] Suomelta evättiin oikeus sukellusveneiden käyttöön.

Toisen maailmansodan jälkeen [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauhansopimuksessa]] Suomelta kiellettiin sukellusveneet. 1990-luvun alkupuolella Suomi julisti yksipuolisesti aserajoitusartkilataserajoitusartiklat pätemättömiksi ([[Ydinase|ydinasekieltoa]] mukaan lukematta).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentId=55802&nodeId=15145&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Kylmän sodan päättyminen, Suomi ja Viro | Tekijä = Jaakko Blomberg |Selite = Puhe Suomen instituutin 10-vuotisseminaarissa | Julkaisu = | Ajankohta = 16.10.2001 | Julkaisija = Suomen Suurlähetystö, Tallinna | Viitattu = 7.4.2010 }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Diplomatiaa Paxin taustalla | Tekijä = Janne Virkkunen | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.12.2007 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 7.4.2010 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ilkka Hakalehto | Nimeke = Itsenäisyys vaarassa, Kamppailu Suomesta 1917 vallankumouksesta 1990-luvun eurohuumaan | Sivu =175 | Vuosi = 1993 | Julkaisupaikka = Huhmari | Julkaisija = Karprint | Tunniste = ISBN 952-9748-08-6}}</ref>