Ero sivun ”Maria de’ Medici” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
päivämäärien lähde, edeltäjä |
taiteinen tukeminen täsmällisemmin ja viite sille |
||
Rivi 41:
Maria avioitui Ranskan kuninkaan [[Henrik IV (Ranska)|Henrik IV:n]] kanssa 16. joulukuuta 1600 [[Lyon]]issa.
Avioliitosta syntyivät lapset:
Rivi 51 ⟶ 49:
*[[Gaston Orléans|Gaston]] (1608–1660), Orléansin herttua,
* [[Henrietta Maria]] (1609–1669), [[Englanti|Englannin]] kuningatar ja [[Kaarle I (Englanti)|Kaarle I:n]] puoliso.
Maria de’ Medicistä tuli sukunsa perinteiden mukaisesti merkittävä taiteiden suojelija sijaishallitsijakaudellaan. Hän rakennutti [[Luxembourgin palatsi]]n perheensä asunnoksi. Hän halusi siihen vaikutteita lapsuudenkodistaan, Firenzen [[Palazzo Pitti]]stä, mutta arkkitehtuurikilpailun voittanut voittanut de Brosse teki siitä pääosin perinteisen ranskalaisen linnan. Maria d' Medici sisusti linnaa 1620-luvulla. Hän tilasi [[Peter Paul Rubens]]ilta kaksi malaussarjaa, toisen itsesään, toisen edesmenneestä aviomiohestään. Viimeksimainittua ei toteutettu. Saliin nimeltä Cabinet des Muses hän tilasi maalauskia [[Giovanni Baglione]]lta, Cabinet Doréen tili tuon ajan firenzeläisten taiteilijoiden teoksia. Medicin Ranskaan tuomat italialaiset taiteilijat ja taideteokset vaikuttivat Rnaskan maalaustaiteen kehitykseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.themedicifamily.com/Marie-de-Medici-Queen-of-France.html | Nimeke = Marie de' Medici, Queen of France | Julkaisu = Medici Family | Viitattu = 17.4.2021 }}</ref>
==Ranskan kuningatar==
Rivi 60:
Maria de’ Medici ei tullut aina toimeen puolisonsa Henrik IV:n kanssa. Hän oli luonteeltaan hyvin mustasukkainen eikä suvainnut miehensä naisseikkailuja. Henrik IV edellytti vaimonsa seurustelevan rakastajattariensa kanssa ja kieltäytyi antamasta vaimolleen varoja, joita tämä mielellään olisi käyttänyt kuningattaren aseman vaatimiin menoihin.
Maria haluaisi tulla
==Sijaishallitsija==
[[Tiedosto:MariadeMedici02.jpg|thumb|Maria de’ Medici voiteluasussaan. Maalannut François Pourbus nuorempi vuonna 1610.]]
Kun kuningas Henrik IV kuoli 14. toukokuuta 1610, Maria de’ Medici ryhtyi hoitamaan sijaishallitusta poikansa [[Ludvig XIII|Ludvig XIII:n]] nimissä. Kuningas oli vasta yhdeksänvuotias ja liian nuori hallitsemaan. Maria meni mukaan Ranskan politiikkaan. Hän aloitti valitsemalla itselleen miehensä entiset neuvonantajat, mutta vähän ajan kuluttua hän erotti neuvonantajansa. Sijaishallitsijana, voimattomana oman maansa aateliston edessä ja samoin myös eurooppalaisten naapurivaltojen suhteen, hän saattoi vain tehdä näkyvän pesäeron miehensä noudattamaan politiikkaan eli Ranskan menetetyn suuruuden takaisinvaltaamiseen. Ensiksi hänen oli tehtävä rauha [[Espanja]]n kanssa, ja se toteutui vuonna 1615, kun solmittiin kaksi avioliittoa maiden kuningashuoneiden kesken. Marian tytär Elisabeth avioitui Espanjan prinssin, tulevan [[
Leskikuningattaren harjoittama politiikka herätti runsaasti tyytymättömyyttä. Toisaalta protestantit olivat huolestuneita Marian lähentymisestä katolisen Espanjan kuninkaan Filip III:n kanssa. Marialla oli myös läheisinä neuvonantajinaan italialaisia, ja ranskalaisten [[ksenofobia]] kohdistui juuri heihin. Ranskalaiset uskoivat italialaisten neuvonantajien raunioittavan Ranskan. Hyödyntäen sijaishallituksen heikkoutta valtakunnan ylhäisimmät aateliset, Condén (Henri II de Bourbon, Burgundin kuvernööri, kolmas Condén ruhtinas, Montmorencyn, Albret’n, Enghien ja Belleraden herttua ja Ranskan [[pääri]]) johdolla, kapinoivat Maria de’ Mediciä vastaan saadakseen taloudellista kompensaatiota.
| |||