Ero sivun ”Islamilainen käymäläkulttuuri” versioiden välillä

 

== Islamilainen laki ==

Muslimit eivät lue uskontonsa määräyksiä suoraan pyhistä kirjoituksista, vaan saavat ne elävänä perinteenä [[Imaami|imaameilta]] ja muilta hengellisiltä johtajilta. Nämä nojautuvat erityisesti myöhäiskeskiajalla kirjoitettuun islamilaiseen lakikirjallisuuteen, jonka tulkinnat on päivitetty nykyaikaan. Arvovaltaisten lakitekstien kirjoittajat ovat kunnioitettuja auktoriteetteja, joiden katsotaan hallinneen poikkeuksellisen hyvin ja nykyajalle jo mahdottomaksi käyneellä tavalla islamilaisen perimätiedon kaikkine yksityiskohtineen. <ref name=":14">{{Kirjaviite|Tekijä=Schacht, Joseph|Nimeke=An Introduction to Islamic Law|Vuosi=1964 "Again, the official doctrine of each school is to be found not in the works of olf masters, even though these had been qualified in the highest degree to exercise ijtihad, but in those works which the common opinion of the school recognizes as the authoritative exponents of its current teaching. These are now generally handbooks dating from the late medieval period, and subsequent works derive their authority from them. The recognized handbooks contain the latest stage of authoritative doctrine that has been reached in each school, but they are not in the nature of codes; Islamic law is not a corpus of legislation but the living result of legal science.”|Sivu=71|Julkaisija=Clarendon}}</ref><ref>Reliance of the Traveller, 2017, s. viii–ix</ref><ref>Hämeen-Anttila, 2004, s. 161–162</ref> Muun muassa Ahmad ibn Naqib al-Misrin (1302–1367) šariakäsikirja ''Reliance of the Traveller'' antaa tarkat ohjeet islamilaisesta käymäläetiketistä.<ref name=":0">[[Reliance of the Traveller]], 2017, s. 75–79</ref> Al-Azharin yliopisto on vuonna 1991 vahvistanut ne edelleen päteviksi.<ref>Reliance of the Traveller, 2017, s. xx–xxi</ref>