Ero sivun ”Hepatiitti A -rokote” versioiden välillä

kemiallinen yhdiste
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
talteen
(ei mitään eroa)

Versio 15. huhtikuuta 2021 kello 17.12

Hepatiitti A rokote on tarkoitettu suojaamaan hepatiitti A -viruksen (HAV) aiheuttamalta tarttuvalta maksatulehdukselta sekä estämään taudin puhkeamista mahdollisen altistumisen jälkeen.

Rokotusta suositellaan yleisesti matkailijoille, sillä hepatiitti A tarttuu ruuan ja juoman välityksellä, ja tauti on Pohjois- ja Länsi-Euroopan, Japanin, Pohjois-Amerikan sekä Australian ja Uuden Seelannin ulkopuolella hyvin yleinen.[1]

Kohderyhmä

Suomessa A-hepatiittirokotus annetaan maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa eräille riskiryhmille. Näitä ovat:

  • säännöllistä hoitoa saavat verenvuototautia sairastavat henkilöt
  • suonensisäisiä huumeita käyttävät sekä heidän läheisensä, kuten perheenjäsenet, seksikumppanit ja asuinkumppanit
  • miestenvälistä seksiä harrastavat miehet.[1]

Hepatiitti A -tartunnan saaneet voivat levittää tartuntaa kotimaahan palattuaan parin viikon ajan, vaikka olisivatkin itse oireettomia. Alle kouluikäisillä lapsilla tartunta on yleensä oireeton, mutta he voivat levittää tartuntaa helposti eteenpäin esimerkiksi päiväkodissa, ja sen vuoksi rokotteen antamista suositellaan.[1] Tällainen epidemia paljastuu yleensä vasta kun lapset tartuttavat omat vanhempansa. Taudin vaarattomuus lapsille ei ole selvää, sillä eräissä maissa A hepatiitti on merkittävä lasten tarvitseman maksansiirron syy.[2]

Suomesta A-hepatiitti on hävinnyt 1950-luvulle tultaessa. Tätä ennen syntyneet ovat usein saaneet immuniteetin lapsuudessa saadun tartunnan kautta.[1]

Rokote

Rokote sisältää ihmisen diploidisoluissa (MRC-5) kasvatettuja, inaktivoituja A-hepatiittiviruksia, jotka on sidottu hydratoituun alumiinihydroksidiin. Rokotteessa on jääminä säilytysaineena käytettyä neomysiini-antibioottia.[3]

Joissakin maissa on käytössä myös virosomirokote, jossa influenssaviruksen pintahemagglutiniineja on kiinnitetty hepatiitti A -virusten kanssa lesitiinifosfolipidiliposomeihin.[2]

Suomessa rokotteina ovat käytössä Glaxo Smith Klinen valmistamat Havrix sekä yhdistelmärokote Twinrix, joka antaa suojan myös B-hepatiittia vastaan.[1]

Rokote annetaan pistoksena lihakseen. Suojan saavuttaminen vaatii kaksi rokotuskertaa, jälkimmäinen 6-12 kk ensimmäisen jälkeen. Aikuisen saama annos on 1 ml, lapselle annetaan 0,5 ml.[1] Immuunipuutteisille useampi tehoste saattaa olla tarpeen[3]. Hepatiitti A+B yhdistelmärokotteella pistokertoja tarvitaan B-komponentin vuoksi kolme[2].

Rokotteen teho

Kaikki markinoilla olevat A-hepatiittirokotteet antavat erinomaisen vasta-ainetuotannon. Vasta-ainepitoisuudet ovat yleensä riittävät jo ensimmäisen pistoksen jälkeen 90 % rokotetuista. Toisen pistoksen jälkeen suoja kattaa käytännössä kaikki rokotetut. Toinen pistos johtaa yleensä erittäin korkeisiin vasta-ainepitoisuuksiin ja kahden rokotuskerran antama suoja onkin elinikäinen.[2]

Rokotetta voidaan käytää myös altistumisen jälkeen estämään taudin syntymistä. Tässä tarkoituksessa teho erinomainen kahden viikon kuluessa altistumisen jälkeen annettuna.[1][2]

Rokotteen haittavaikutukset

Rokotereaktion ovat vähäisiä, mutteivät kovinkaan harvinaisia. Paikallisreaktioita tulee noin 15 %:lle rokotetuista ja lieviä yleisoireita 20 %:lle. Jälkimmäisellä rokotuskerralla reaktiot ovat harvinaisempia.[2]

Lähteet

  1. a b c d e f g THL – Hepatiitti A
  2. a b c d e f Klaus Hedman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Asko Järvinen, Seppo Meri, Martti Vaara (toim.): Infektiosairaudet. Duodecim. ISBN 9789516566330.
  3. a b Lääkeinfo: Havrix